Mammografiaseulonta rintasyövän itsenäinen ennustetekijä?

Rintasyövän löytyminen mammografiaseulonnassa osoittautui suomalaistutkimuksessa itsenäiseksi ennustetekijäksi, jota on ehkä syytä käyttää varhaisvaiheen rintasyövän ennusteen arvioinnissa. Retrospektiivisessa tutkimuksessa tarkasteltiin Syöpärekisteristä haettujen 1991-92 diagnosoitujen rintasyöpäpotilaiden sairauskertomustietoja, ja mammografiaseulonnassa löytyneiden syöpien hoitotuloksia verrattiin kasvaimiin, jotka olivat löytyneet muuta tietä.

Marianne Jansson

Kasviestrogeenit eivät tehoa vaihdevuosioireisiin

Soijan sisältämien isoflavonoidien ja kokojyväviljan lignaanien on arveltu kasviestrogeeneina tehoavan vaihdevuosioireisiin estrogeenin tavoin. Tänään Helsingin yliopistossa tarkastettavassa LL Eini Nikanderin väitöstutkimuksessa ei havaittu merkittävää eroa lumelääkkeen ja kasviestrogeenin välillä.

Sepelvaltimotautikuolleisuuden vähentämiseksi tarvitaan monipuolisia toimenpiteitä

Sepelvaltimotauti on Suomessa edelleen kansallinen ongelma, jonka ehkäisemiseksi ja hoitolinjoiksi on laadittu lukuisia valtakunnallisia ja paikallisia ohjelmia sekä ohjeita. Nämä toimenpiteet ovat johtaneet huomattavan edulliseen kehitykseen, ja työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuus on pienentynyt huikeasti viime vuosikymmenten aikana.

Antero Kesäniemi

Riskitekijöiden ja hoidon vaikutus sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemiseen Suomessa 1982-1997

Kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt Suomessa 1960-luvulta lähtien. 1970-luvulla 35-64-vuotiaiden kuolleisuuden väheneminen voitiin selittää kokonaan kolesterolitason ja verenpaineen laskulla sekä tupakoinnin vähenemisellä. 1980- ja 1990-luvuilla kuolleisuus on vähentynyt enemmän kuin riskitekijöiden perusteella voidaan ennustaa. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka paljon riskitekijät ja uudet kardiologiset hoidot selittävät 35-64-vuotiaiden sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemisestä vuosina 1982-1997.

Erkki Vartiainen - Tiina Laatikainen, Veikko Salomaa - Matti Ketonen

Äkillisten poskiontelo- ja välikorvatulehdusten diagnostiikka avoterveydenhuollossa

Äkillisten poskiontelo- ja välikorvatulehdusten ylidiagnostiikka on yleistä. Jopa puolet diagnooseista saattaa olla vääriä. Yli 90 % suomalaisista terveyskeskuslääkäreistä uskoo, että poskiontelotulehduksiin määrätään liikaa mikrobilääkkeitä.

Karin Blomgren - Anne Pitkäranta

Tulehtunut korva myös kuulee huonosti Toimenpiteet toistuvien otiittien hoidossa

Välikorvatulehdus on paitsi hengitystieinfektion osa myös tärkeimmän aistinelimen toimintahäiriö.

Jukka Luotonen - Petri Koivunen - Tiia Kujala - Olli-Pekka Alho

Auttaako hoito? - eettisiä näkökohtia lääketieteellisen tutkimustiedon esittämisestä

Tutkimustuloksia hoitojen vaikuttavuudesta voidaan kuvata päätetapahtuman (esimerkiksi kuolema) suhteellisena vähenemisenä, absoluuttisena vähenemisenä tai niin sanotulla NNT-arvolla (number needed to treat).

Raimo Puustinen - Juho Nummenmaa - Pekka Louhiala

NNT-lukujen lisäksi tarvitaan arvokeskustelua

Kollegat Puustinen, Nummenmaa ja Louhiala pohtivat edellä olevassa artikkelissaan ansiokkaasti tutkimustiedon esittämistapoja. Suhteellisen muutoksen sijaan kannattaa kertoa päätetapahtumien riskin absoluuttinen vähenemä (ARR, absolute risk reduction) tai käyttää sen käänteislukua NNT:tä (number needed to treat). NNT kertoo, montako ihmistä on hoidettava, jotta yksi paranisi. Tällaisen käsitteen osaa ihminen - siis myös lääkäri - ymmärtää ja tulkita arkitilanteeseen paljon helpommin kuin suhteelliset muutosluvut (1).

Marjukka Mäkelä

Lyhyesti: Tonsillektomian jälkeinen verenvuoto

Nielurisojen poistoleikkausten verenvuotokomplikaatioita selvitettiin Iso-Britanniassa. Potilaat jaettiin käytetyn leikkaustekniikan mukaisesti 7 ryhmään: kylmä teräs (KT, veitsi tai vastaava ja ompeleet ja/tai taitokset), KT ja mono- tai bipolaaridiatermia, mono- tai bipolaaridiatermia ja koagulaatio 60-70 C. Vuotoa pidettiin välittömänä, jos se viivästytti kotiutumista, vaati verensiirron tai uusintaleikkauksen ja myöhäisvuotona, mikäli sairaalahoitoa tarvittiin 28 vrk:n kuluessa leikkauksesta.

Tom Scheinin

Lyhyesti: Vestibulaarineuriitin paras hoito

Tuttu potilas monelle: äkillisesti alkanut kiertohuimaus, pahoinvointi, ataksia ja nystagmus. Rombergin testissä potilas huojuu ja kalorisessa kokeessa vaimea vaste: vesibulaarineuriitti. Aiheuttajaksi arvellaan herpesvirusta, ja siksi hoitona on käytetty viruslääkkeitä ja kortikosteroideja. 141 potilaan sarjassa annettiin hoidoksi kahta lumelääkettä; 3 viikkoa metyyliprednisolonia + lumetta; viikko valasikloviiria 1 g x 3 + lumetta; tai molempia vaikuttavia lääkkeitä. Kun vastetta arvioitiin kalorisella kokeella, vain metyyliprednisoloni vaikutti, ja kohtalaisen hyvin vaikuttikin. Vestibulaarineuriitin käyväksi hoidoksi taitaa muotoutua metyyliprednisoloni suurehkoina annoksina.

Robert Paul