77900 osumaa

Ruotsin lääketeollisuus vähentää tukeaan konferensseihin

Ruotsin lääketeollisuus kustantaa tulevaisuudessa vain puolet lääkäreiden matka- ja hotellikustannuksista, jotka liittyvät tieteelliseen kokoukseen osallistumiseen. Neuvoa on kysytty myös yleiseltä syyttäjältä, jotta yleisesti hyväksyttävä kustannuksien kompensaatioraja löytyisi. Toisesta puoliskosta lääkäreiden osallistumiskustannuksista vastaa työnantaja eli terveyssektori. Myös Norjassa ja Saksassa lääketeollisuus suunnittelee supistuksia tieteellisiin kokouksiin osallistuvien kustannuksien korvaamiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uuden tromboosilääkkeen hyväksyntä kompuroi

Tällä palstalla kerrottiin (SLL 2004; 59:664) Ranskan hyväksyneen uuden tromboosilääkkeen ksimelagatranin (Exenta, AstraZeneca), jonka piti tulla lähiaikoina muihinkin EU-maihin nk. tunnustamismenettelyn kautta. Nyt valmistaja on peruuttanut hakemuksensa Britanniassa ja Irlannissa, koska nämä maat eivät ole hyväksyneet Ranskassa vahvistettua tuoteselostetta. Syyksi epäillään maksafunktioiden muutoksia, joita on tavattu monissa lääkkeen kliinisissä tutkimuksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Latviassa pannaan 326lääkevalmistetta

Euroopan yhteisön jäseneksi toukokuun alussa liittynyt Latvia poistaa myynnistä 326 lääkevalmistetta, koska niiden valmistuksessa ei ole noudatettu hyvän tuotantotavan periaatteita. Lääkkeistä 93 on peräisin Venäjältä, 54 Valkovenäjältä, 49 Ukrainasta ja 34 Bulgariasta. Muutama lääke on peräisin mm. Intiasta, Vietnamista, Saksasta, Makedoniasta, Sveitsistä, Ranskasta ja Puolasta. Uusien jäsenmaiden lääkevalikoimassa tulee tapahtumaan suuria muutoksia, kun EU:n normeja ryhdytään nyt noudattamaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Onko meillä varaa pitää Someron mallia pannassa?

Uutissivuilla Lääkärilehden numerossa 21-22/2004 (s. 2221) Liisa Koivula kertoi Someron mallin olevan edelleen pannassa. Sen olivat tyrmänneet laittomana sekä peruspalveluministeri Liisa Hyssälä että lääninlääkäri Jukka Kärkkäinen Länsi-Suomen lääninhallituksesta. Someron kaupunginjohtajan Leo Haltsosen mukaan järjestelyyn oltiin tyytyväisiä ja jopa erikoissairaanhoidon menotkin kääntyivät laskuun. On tietysti oikein, että yhteiskunta viranhaltijoittensa kautta valvoo laillisuuden toteutumista, mutta ei kai lain perimmäinen tarkoitus voi olla järkevän, kaikkia osapuolia hyödyttävän toiminnan estäminen. Eikö lakia pitäisi tältä kohden korjata? Onhan meillä 200 lajitoveria täysaikaisesti tätä tehtävää täyttämässä.

Timo Paavilainen

Peliriippuvuus

Raha-automaattiyhdistys järjesti taannoin seminaarin, jossa pohdittiin maassamme järjestettävää rahapelitoimintaa ja siihen liittyvien haittojen, mm. peliriippuvuuden ongelmia. RAY:llähän on raha-automaattien, kasinopelien ja pelikasinojen yksinoikeus maassamme, perustuen rahojen käyttöön yleishyödyllisiin tarkoituksiin tukemaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjä. RAY harjoittaa pelitoimintaa yhteistyössä lähes 7 000 yrittäjän kanssa, sekä omissa pelisaleissa ja pelikasinossaan. Joka toinen suomalainen käyttää RAY:n tarjoamia pelipalveluja. Valtiolle ja sosiaalialan järjestöille ohjautuu noin 70 % RAY:n liikevaihdosta (vastaavat luvut ovat esim. Espanjassa 40 % ja Hollannissa vain 20 %). Sitä mukaa kuin rahapelit yleistyvät ja monipuolistuvat, kasvavat myöskin haittatekijät. Seminaarissa arveltiin, että noin kahdella prosentilla pelaajista on jonkinasteinen peliriippuvuus. Tämä merkitsee, että noin 65 000 henkilöllä on ainakin jonkinlaisia vaikeuksia pelaamisensa kanssa.

Claes Andersson

Kohti näyttöön perustuvaa kansallista terveydenhuoltoa

Näytöstä (evidence) on tullut iskusana, jonka merkitys tahtoo tavallisesti rajoittua kliinisiin, prospektiivisiin, satunnaistettuihin ja kontrolloituihin tieteellisiin tutkimuksiin sekä niiden metodologiaa ja tuloksia yhdistelemällä rakennettuihin meta-analyyseihin. Terveydenhuollossa ja siihen sisältyvässä sairaanhoidossa on paljon muutakin luotettavaa näyttöä: vuosisataisia empiirisiä havaintoja ja kokemuksia, epidemiologiaa sekä pitkäjänteistä tilasto- ja rekisteritietoa. Kaikkia olemassa olevia tietovarantoja ja analyysikeinoja ei ehkä vain osata yhdistellä eikä hyödyntää. Yhdistelyssä on toki vaaransakin: saadaan esiin tilastollisia riippuvuuksia, joilla ei ole mitään tekemistä tosielämän kanssa.

Mauno Konttinen

Ihmisen pitää saada kuolla vanhuuteen

Vanhuuden kuihtumista kuvaava nimike marasmus senilis pitäisi ottaa takaisin kuolinsyytilastoon. Jos näin ei tehdä, on vaarana, että kuolinsyytilastot vääristyvät, kun kuolintodistuksen laatijat väkisin yrittävät keksiä kuolinsyyksi jonkin taudin. Ilmeisen usein esimerkiksi on tapana kirjoittaa kuolintodistukseen peruskuolinsyyksi koronaariskleroosi, jos ruumiinavauksessa ei löydy mitään selvää kuolinsyytä - iäkkäiden ihmisten sepelvaltimoissahan on aina jonkin verran skleroosia.

Ari Rinne, Antti Jääskeläinen, Ari Koivumaa, Heikki Aho

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030