77899 osumaa

Soijapitoinen ravinto saattaa vähentää kohtusyövän riskiä

Säännöllinen soijan syöminen saattaa vähentää kohtusyövän riskiä. British Medical Journalissa (BMJ 2004; 328:1285) toukokuun lopulla julkaistun tutkimuksen mukaan runsaasti soijaa sisältävä ruokavalio pienensi kohtusyövän riskiä varsinkin ylipainoisilla naisilla. Tutkimusaineisto koostui lähes 1 700 shanghailaisesta naisesta, joista noin puolelta oli diagnosoitu endometriumin syöpä.

Suvi Sariola

Lääkärilehti palkitsi Martina Lohmanin ja Kaija Karjalaisen

Suomen Lääkärilehden Vuoden kirjoitus -palkinnon sai tänä vuonna LT, radiologian erikoislääkäri Martina Lohman artikkelistaan Magneettikuvaus tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikassa. Artikkelin aihepiiri sivuaa lähes jokaisen lääkärin työtä, sillä magneettikuvauksia tehdään yhä useammin, ja erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien suhteellinen osuus kuvauksista on kasvanut. Koska magneettikuvaus on kohtalaisen kallis ja tutkimusresurssit kysyntään nähden rajalliset, on tutkimusaiheiden tarkastelu paikallaan, korostaa kirjoittaja. Valintatyöryhmä arvosti sitä, että Lohmanin artikkelin kuvat ovat hyviä ja informatiivisia, kirjallisuusluettelo on kattava ja artikkeli on hyvin ja selkeästi kirjoitettu. Artikkeli julkaistiin Lääkärilehden numerossa 24/2003.

Valtiovalta panostaa terveysliikuntaan

Valtiovalta on lähtenyt neljän ministeriön ja lukuisten yhteisöjen voimalla kannustamaan kansalaisten päivittäistä liikuntaharrastusta. Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta, johon kuuluu opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö, on mm. perustanut kymmenen työryhmää edistämään terveysliikunnan erilaisia hankkeita. Tavoitteena on lisätä suomalaisten arkiliikuntaa ja saada se luonnolliseksi osaksi kaikenikäisten kansalaisten päivittäistä toimintaa. Neuvottelukunta hankkii alueelle lisää rahoitusta, käynnistää tutkimustoimintaa, vaikuttaa ympäristösuunnitteluun, edistää perheliikuntaa ja ylipäätään muokata asenneilmapiiriä terveysliikunnalle myönteiseksi.

Maira Palosuo

Suurentunut D-dimeeriarvo - kliinikon haaste

Veren hyytymis- ja fibrinolyyttinen järjestelmä ovat monessa mukana, eivätkä yksinomaan pidä verta juoksevana tai hyydytä sitä tarvittaessa. Kun verenkierto on uhattuna, se johtuu useimmiten veren hyytymisestä verisuonessa. Usein myös tulehduksen tai maligniteetin patogeneesiin liittyy trombiinin ja fibriinin muodostus. Fibriiniä kertyy ekstravaskulaaritilaan permeabiliteetin lisääntyessä, ja toimiva kudos voi korvautua arpikudoksella.

Riitta Lassila

Dementiapotilaan käytösoireita ei hoideta vain lääkkeillä

Dementiaa on perinteisesti pidetty kognitiivisena oireyhtymänä, jonka ydin on muistihäiriö. Potilasta ja häntä hoitavia rasittavat kuitenkin muistihäiriöitä enemmän käytösoireet, kuten masennus, ahdistuneisuus, apatia, levottomuus, aistiharhat, harhaluulot tai vuorokausirytmin häiriöt. Nimenomaan käytösoireet ovat omaisten kannalta uuvuttavia ja johtavat siihen, että dementiapotilas joutuu pysyvään laitoshoitoon. Väestön vanhenemiseen liittyvä dementian ja käytösoireiden yleistyminen näkyy jo nyt vuode- ja hoivaosastoilla levottomuuden, kiireen ja henkilökunnan tarpeen lisääntymisenä.

Risto Vataja

D-dimeeripitoisuus syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian diagnostiikassa

D-dimeerimääritystä käytetään yleisesti syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian poissulkemiseen, sillä niiden tautitilojen yhteydessä D-dimeeripitoisuuden on osoitettu olevan selvästi suurentunut. Normaali tulos poissulkee syvän laskimotukoksen noin 90-95 %:n todennäköisyydellä.

Kari Punnonen - Karri Penttilä - Sari Väisänen, Sakari Eskelinen - Tiina Koivunen - Kirsi Kärkkäinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030