In memoriam Jukka Tuppurainen 7.4.1942-11.3.2004
Jukka syntyi kuopiolaiseen opettajaperheeseen. Kuopio oli hänen koti- ja koulukaupunkinsa, jossa hän teki myös elämäntyönsä. Hän tuli ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta vuonna 1962. Elämänuraansa Jukka haki muutaman vuoden, jona aikana hän suoritti asevelvollisuutensa. Sotilasarvoltaan hän oli vänrikki. Nuoruusiästään lähtien Jukalla oli monia harrastuksia. Hän keräsi levyjä, harrasti valokuvausta ja astrologiaa ollen kuopiolaisen tähtitieteellisen seuran perustajäseniä. Hän oli myös jäsenenä alan ulkomaalaisissa yhdistyksissä. Nuoruuden täytti lisäksi moottoripyöräily, eikä vauhdikkaita harrastuksia katkaissut edes vakava moottoripyöräonnettomuus, joka keskeytti Jukan opiskelut vuoden ajaksi. Jo lukioikäisenä Jukka ryhtyi lentämään. Hän harrasti aluksi purjelentoa, mutta siirtyi myöhemmin moottorilennon pariin. Elämänuransa valinnassa Jukka tasapainoili pitkään lentämisen ja lääketieteen välillä. Omien sanojensa mukaan hän joutui valitsemaan lääketieteen, koska hävittäjälentäjien pääsykokeissa erehtyi kirjoittamaan kiireessä vastauksia vasemmalla kädellä. Muutoin Jukka oli oikeakätinen. Jukka hakeutui lääketieteen opintojen pariin Itävaltaan Grazin yliopistoon. Asiaa edisti se, että Jukka oli aina kiinnostunut vieraista kulttuureista ja hallitsi hyvin saksan kielen. Lentämisharrastus ei suinkaan opintojen aikana laantunut, vaan Jukka suoritti Itävallassa ammattilentäjän lupakirjan, jonka avulla hän rahoitti opintojaan postilentäjänä Alpeilla. Niuvanniemen sairaalaan Jukka tuli sijaiseksi jo opiskeluaikanaan ensimmäisen kerran vuonna 1970. Sairaalassa vallitsi kova lääkäripula. Jukka oli hyvin tervetullut sijaiseksi, varsinkin kun lomat olivat Itävallassa eri aikaan kuin Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Jukan aktiivisuus, ahkeruus ja hyvä kontaktikyky herättivät huomiota ja Jukasta tuli hyvin pidetty. Ilmeisesti Jukkakin piti työstään Niuvanniemen sairaalassa, sillä hän palasi tänne yhä uudelleen. Suomessa käydessään hän myös innostui suorittamaan lopputenttejä juuri toimintaansa aloittelevassa Kuopion lääketieteellisessä korkeakoulussa ja kävi yllättäen niin, että Grazin yliopiston kasvatista tuli ensimmäinen Kuopiosta valmistunut lääkäri 14.6.1977. Myöhemmin, 29.11.1978, hänet promovoitiin lääketieteen tohtoriksi Grazin yliopistossa Itävallassa. Ikään kuin luonnostaan Jukka jatkoi erikoistumista psykiatriksi. Hän valmistui 28.6.1982 ja myöhemmin oikeuspsykiatrian erikoislääkäriksi 17.9.1984 ja oli Suomessa ensimmäinen oikeuspsykiatrian tentin suorittanut erikoislääkäri. Oikeuspsykiatria on raskasta psykiatriaa. Epäonnistumisen riskit ovat suuret ja usein tuhoisat. Ilon ja tyytyväisyyden hetket ovat harvalukuisia. Jukka oli luonnostaan kontaktikykyinen ja optimistinen sekä aktiivinen. Hän oli myös hyväntuulinen ja hyväntahtoinen, joten potilaatkin ymmärsivät hänen tarkoittavan heidän parastaan. Jukalla oli oikeuspsykiatriassa vaadittavaa tarkkuutta ja tarkkasilmäisyyttä, joka usein oli sairaalalle onneksi. Jukka oli Niuvanniemen sairaalan palveluksessa lähes 34 vuotta. Työurallaan hän eteni apulais- ja osastonlääkärivaiheiden jälkeen ylilääkäriksi, jota tehtävää hoiti vuodesta 1986 kuolemaansa saakka. Jukka oli erinomainen työtoveri ja lojaali esimiehilleen. Hän otti toiset huomioon, ei etuillut eikä syrjinyt. Kollegiaalisuus oli hänen keskeisimpiä ominaisuuksiaan. Jukka solmi helposti sosiaalisia suhteita ja oli iloinen seuramies. Hänen mielenkiintonsa ulottui myös muun psykiatrian alalle ja Jukka suorittikin psykoterapeutin, hypnoterapeutin, EMDR-terapeutin ja NLP-terapeutin pätevyydet. Kaiken tämän lisäksi Jukka pyrki pitämään yllä myös yleislääkärin taitojaan ja pyrki vapaa-aikoinaan aktiivisesti seuraamaan alan kehitystä. Ammatinharjoittamista Jukka aloitteli jo vuonna 1978. Vuodesta 1982 hän piti psykiatrista yksityisvastaanottoa ja vuosien varrella hänelle kertyi laaja ja kiitollinen potilaskunta. Jukka oli vuosien ajan perinteikkään kuopiolaisen lääketieteellisen tutkimuslaitos Säveri Oy:n suurin yksittäinen osakkeenomistaja ja luopui yhtiön osakkeista vasta Mehiläinen Oy:n ostettua koko osakekannan pari vuotta sitten. Vastaanottoa Jukka kuitenkin jatkoi sekä Säverissä että aikaisemmin perustamallaan omalla lääkäriasemalla. Jukka pystyi myös yhdistämään harrastuksensa ja lääkärin ammattitaidon. Hän oli Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen pysyvä asiantuntija ilmailulääketieteen alalla kuolemaansa saakka. Lisäksi hän oli yli kymmenen vuoden ajan Ilmailulaitoksen nimeämä tarkastava lääkäri, joka suoritti ammattilentäjille lain vaatimia lääkärintarkastuksia. Tämän ohella Jukka jaksoi olla vielä oman urheilusukellusharrastuksensa ohella urheilusukeltajien tarkastava lääkäri. Jukalla riitti vielä mielenkiintoa moniin muihinkin asioihin ja harrastuksiin. Monipuolisesti lahjakkaana hän harrasti kieliä ja ilmoitti vaatimattomasti hallitsevansa saksaa, englantia, espanjaa, ruotsia, ranskaa, italiaa ja venäjää, mutta pystyi puhumaan ja tulemaan toimeen varsin hyvin kymmenellä eri kielellä. Lentämisen ja sukeltamisen lisäksi Jukka harrasti vielä purjehtimista ja seurasi myös monipuolisesti tekniikan ja elektroniikan kehittymistä. Viimeisen vuoden aikana Jukan voimat alkoivat hiipua, mutta potilaitaan tai sairaalaa hän ei halunnut jättää. Hänen yllättävän äkillinen menehtymisensä oli koskettava järkytys. Menetimme hyvän ystävän ja kollegan, jolle olisimme suoneet rauhallisia ja onnellisia eläkevuosia pitkän, raskaan ja monipuolisen työuran jälkeen. Jukan puolison Sirpan ja hänen Arttu-poikansa lisäksi Jukkaa kaipaavat hänen laaja ystävä- ja tuttavapiirinsä, kollegakuntansa sekä suuri ja tyytyväinen potilasjoukko.
