Kardiologia Suomessa vuonna 2004 - ongelmia ja kehitysmahdollisuuksia

Suomalaisella julkisella terveydenhoitojärjestelmällä oli 90-luvulla suuria vaikeuksia pysyä mukana kardiologian nopeassa kehityksessä. Pallolaajennushoito (s. 2375-83) on mennyt ripeimmin harppauksin eteenpäin. Toimenpidemäärät ovat lääkestenttien myötä Euroopassa jyrkässä nousussa. Suomalainen kardiologia pääsi mukaan kehitykseen vasta jälkijunassa, ja hoitojen saatavuudessa on edelleen suuria ongelmia ja alueellisia eroja.

Juhani Airaksinen

Leikkauksella hoidettujen sydänlastenennuste

Suomessa syntyy vuosittain noin 500 synnynnäisesti sydänvikaista lasta, joista suurin osa on hoidettavissa leikkauksella. Leikkausten pitkäaikaistulosten selvittämiseksi on perustettu tutkimusrekisteri, johon on kerätty kaikki Suomessa tehdyt lasten sydänleikkaukset.

Heta Nieminen - Eero Jokinen - Heikki Sairanen

Eteislepatuksen katetriablaatiohoito

Rytmihäiriölääkkeiden osoittauduttua teholtaan riittämättömiksi on katetriablaation merkitys eteislepatuksen hoidossa korostunut.

Tuomas Ahvenvaara - Paavo Uusimaa, Heikki V. Huikuri - M.J. Pekka Raatikainen

EKG sepelvaltimotautikohtauksen vaaran arvioinnissa

EKG on avainasemassa sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa, taudin vaaran arvioinnissa ja hoitostrategian luomisessa. Se antaa viitteitä uhkaavan sydänlihasvaurion laajuudesta ja paikasta.

Kjell Nikus - Markku Eskola

Sepelvaltimoiden pallolaajennushoito

Lääkeainestentit ovat merkittävin edistysaskel sepelvaltimotaudin hoidossa 10 viime vuoden aikana. Niiden avulla saavutetaan valtaosalla pallolaajennuksella hoidetuista potilaista yhtä hyvät pitkäaikaistulokset kuin ohitusleikkauksella.

Juha Hartikainen

Eteisväliseinän aukon sulku katetritekniikalla

Eteisväliseinän aukko (ASD) on perinteisesti suljettu avosydänleikkauksessa. Kymmenen viime vuoden aikana on aukkoja alettu sulkea myös katetriteitse käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyjä sulkulaitteita. Katetrisulun etuina ovat leikkausta vähäisempi trauma, lyhyempi sairaalahoito, nopeampi toipuminen ja varhaisempi työhön paluu.

Erik Engblom - Matti Luotolahti - Markku Saraste - Juhani Airaksinen

Lyhyesti: COPD:ssa inhalaatiosteroidit lisännevät murtumavaaraa

Lukuisia tutkimuksia on viime vuosina ilmestynyt siitä, lisäävätkö inhalaatiosteroidit murtumien esiintymistä. Nyt selvitettiin asiaa 40 157 COPD-potilaan otoksessa USA:ssa. Heistä 1 708:lla oli muu kuin nikamamurtuma, ja tälle ryhmälle valittiin 6 817 verrokkia; keski-ikä 63 vuotta, miehiä 94 %. Inhalaatiosteroidien käyttö kartoitettiin ja muunnettiin beklometasoniannoksiksi. Ajankohtainen suuriannoksinen käyttö (> 700 myyg/pv) oli yhteydessä kohonneeseen murtumavaaraan (OR = 1,68, 95 %:n luottamusväli 1,10-2,57) . Havaintoon sisältynee paljon virhemahdollisuuksia mm. muiden sairauksien osalta, mutta tutkimus tuo taas lisävaloa ongelmaan ja painottaa sairauden hoidon kannalta pienimmän tarpeellisen annoksen määräämistä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Astman pahenemisvaihe ja T-solujen määrän lisääntyminen

Yhdysvalloissa osoitettiin, että inhalaatiosteroidin lopettamisen jälkeen seuraavassa astman pahenemisvaiheessa tapahtuu nimenomaan T-solujen (sekä CD4+ että CD8+) houkuttelua ilmateiden limakalvoille. Kohteena oli 25 keskivaikeaa astmaa sairastavaa, joita hoidettiin flutikasonilla (inhaloiden 1 760 myyg/pv) sekä tarvittaessa otettavalla salbutamolilla 30 päivän ajan. Havainto kuvastanee nimenomaan esim. virusinfektioon eikä niinkään allergeeniin liittyvää tulehduksellista vastetta pahenemisvaiheessa, sillä eosinofiilien määrän kasvua havaittiin bronkusbiopsioissa flutikasonin lopettamisen jälkeen myös niillä, joille ei tullut sairauden pahenemisvaihetta.

Hannu Puolijoki

Mikä suun limakalvon muutos on tappava?

Suun limakalvon leukoplakiaan liittyy syöpävaara. Koska vain osa leukoplakioista etenee okasolusyöväksi, molekyylitason ennusmerkin löytäminen olisi tarpeen, jotta huolellinen potilasseuranta pystyttäisiin kohdistamaan täsmennetysti. Norjalainen tutkijaryhmä on aiemmin osoittanut, että aneuploidia (kromosomiluvun poikkeavuus peruskromosomiston kerrannaisluvusta) dysplastisessa leukoplakiassa on merkittävä riskitekijä muutoksen etenemiselle syöväksi. Potilaan tupakointi oli toinen leukoplakiaa pahanlaatuiseksi ohjaava tekijä.

Leena Koulu

Varhaiset infektiot eivät suojaakaan allergialta?

Allergioiden lisääntymisen syyt ovat epäselvät. Erot allergiatautien yleisyydessä länsimaiden ja kehitysmaiden välillä ovat antaneet uskottavuutta ns. hygieniahypoteesille. Sen mukaan vähentyneet infektiot ja entistä vähäisempi mikrobikokemus altistaisivat myöhemmälle allergialle. Imeväisiän infektioiden on mm. todettu suojaavan allergioilta, vaikkakaan ei kaikissa tutkimuksissa.

Heikki Arvilommi