78324 osumaa

Pääseekö omalääkärin vastaanotolle? Hämeenlinnan seutuhanke I

Hämeenlinnan seudulla arvioitiin kahdeksan kunnan perusterveydenhuoltoa kansallisen terveyshankkeen suosituksia vasten. Selvitystä varten haastateltiin 350 henkilöä: kuntien virkamies- ja luottamusmiesjohtoa sekä terveysasemien ja vanhustenhuollon henkilöstöä. Kiireellisissä tapauksissa hoitoon pääsy on nopeaa, mutta päivystysluonteiset tehtävät uhkaavat jättää katveeseen kansanterveydellisesti merkittävien, mutta ei-kiireellisten sairauksien hoidon. Osa hyvin toimivan väestövastuun edellytyksistä täyttyi, mutta väestöjen keskimääräinen koko oli liian suuri. Terveydenhuollon henkilökunnan eettiset periaatteet ja kutsumus työhön joutuvat törmäyskurssille nykyisten resurssien ja vaatimustason kasvun kanssa.

Marina Erhola - Ari Palomäki - Pekka Arvio - Marjatta Laukkanen, Eeva Ylämurto - Päivi Heinonen - Juha Kaakinen

Paperista bitteihin - sähköisen sairauskertomusjärjestelmän tuominen sairaalaan

Sähköinen sairauskertomusjärjestelmä on terveyskeskuksissa yleinen, kun taas sairaaloihin se on levinnyt huomattavasti hitaammin. Selvitimme sairaalanhenkilökunnan tietoja käytössä olevista järjestelmistä ja heidän valmiuksiaan käyttää tietokonetta sekä heidän koulutustarvettaan. Perustaidot olivat hyvät etenkin lääkäreillä. Lääkärit ja hoitajat käyttivät kuitenkin järjestelmiä hyvin vähän. Kartoitimme myös ennakkokäsityksiä tulevasta sairauskertomusjärjestelmästä. Käsitys oli myönteinen, joskin myös huomattavan kriittinen. Jotta käyttö olisi hedelmällistä, vaatii järjestelmän tuominen sairaalaan vankat perustelut ja niiden mukana tulevan motivaation.

Sakari Säkö - Eila Paananen - Helena Ulkuniemi - Tuula Kelottijärvi

ABC-kirja avuksi allergiselle

Vaikka Suomessa muiden kehittyneiden maiden tapaan erilaisia allergioita on lähes puolella väestöstä, yleisölle tarkoitettuja asiallisia allergiaoppaita on julkaistu vähän. Professori Tari Haahtela on työssään huomannut puutteen ja tarttunut kynään. Tuloksena on kirja, jossa sen nimen mukaan käsitellään allergiaan liittyviä aiheita tietosanakirjamaisesti aakkosjärjestyksessä. Ensin kuitenkin selvitetään seitsemällä sivulla, miksi me olemme niin allergisia. Ennen varsinaista tietosanakirjakäsittelyä kirjoittaja esittää allergia-asiat lyhyen kaavan mukaan 17 sivulla. Varsinainen ABC-osa käsittää aiheet alkoholista ympäristöallergiaan. Oire- ja tautiaiheissa tekijä esittää aluksi jonkin verran faktoja, lopuksi itsehoito-ohjeita. Mitään yhtenäistä kaavaa eri hakusanojen kohdalla ei kuitenkaan noudateta.

Matti Hannuksela

Letrotsolitutkimus - mitä numerot tarkoittavat?

Kansainvälinen tutkijaryhmä on raportoinut huolellisesti tehdyn satunnaistetun kokeen letrotsolihoidon vaikutuksesta rintasyövän uusiutumiseen (1). Tutkimuksessa oli mukana yli 5 000 menopaussin ohittanutta naista, jotka olivat hormoniriippuvaisen rintasyövän primaarihoidon jälkeen saaneet tamoksifeenia viiden vuoden ajan. Sitten aloitettiin letrotsoli (2,5 mg yen 1) kolmosvaiheen lääketutkimuksena lumelääkkeeseen verraten. Satunnaistamisen tuloksena ryhmät olivat samankaltaiset tärkeimpien taustamuuttujien suhteen ja seuranta onnistui hyvin.

Marjukka Mäkelä

Ksylitoli karieksen ehkäisyssä

Ksylitolin hammaskariesta ehkäisevästä vaikutuksesta on keskusteltu lähes kolmekymmentä vuotta, aina 1970-luvun alkupuolella tehdyistä Turun sokeritutkimuksista lähtien. Uudet tutkimustulokset ja asiaan liittyvät kaupalliset näkökohdat ovat tehneet aiheesta jälleen ajankohtaisen. Tutkimusnäytön vahvuudesta käydään yhä keskustelua. Näyttöä ksylitolin kariesta ehkäiseviä ominaisuuksia vastaan ei kuitenkaan ole julkaistu. Uusimmat tulokset viittaavat siihen, että kariesta voitaisi ehkäistä nykyistä kustannustehokkaammin ksylitolin avulla.

Pentti Alanen

Subu on hyvä renki, mutta huono isäntä

Professori Salaspuro jatkaa korvaushoidosta käytävää keskustelua ansiokkaasti (SLL 41/2003, s. 4162-3) viitaten kokemuksiinsa ja tieteelliseen näyttöön opiaattiriippuvaisten korvaushoidossa. Erityisesti hoitosopimuksia hän moittii, samoin kuin psykiatrisen järjestelmän vastuunlaistamista viitatessaan kommenttiini (SLL 36/2003, s. 3576-7). Itse toimin erikoissairaanhoidossa juuri vaikeimpien huumepotilaiden hoidosta vastaavana lääkärinä ja olen joutunut kokemusperäisesti toteamaan sääntöjen ja sopimusten tarpeellisuuden korvaushoidossa, erityisesti käytettäessä buprenorfiinia.

Pekka Laine

Meitä on muitakin epäonnistuneita

Kiitoksia nimimerkille Epäonnistumisen kokemus työkyvyttömäksi päätyneiden lääkärien asian esiintuomisesta (SLL 44/2003, s. 4507). Et ole yksin kokemuksinesi. Lääkäreillä ammatti-identiteetti kehittyy merkittäväksi osaksi itseämme jo opiskeluajoista lähtien, ja odotukset urasta, statuksesta, tietystä tulotasostakin ovat kovat. Työkyvyn menetys on kova isku, jonka lisänä on tietenkin vielä koko työkyvyttömyyteen johtaneen sairauden taakka ja monilla luultavasti myös pitkä ponnistelu työelämässä pysymiseksi vielä sittenkin, kun jonkun potilaamme kohdalla jo olisimme katsoneet työkyvyttömyyden olevan selviö.

Marja Haapiainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat