Muut sukupuolitaudit tulevat rajan yli hiviä ja tubia useammin

Lääkäri Terhi Heinäsmäelle Venäjän tartuntatautitilanne tuli tutuksi hänen siellä viettämänsä kahden vuoden työrupeaman aikana. Heinäsmäki oli Venäjällä Punaisen Ristin palveluksessa edistämässä hivin ja tubin torjuntaa itänaapurissa.

Liisa Koivula

Kainuun kokeilua suunnitteleva Tuomo Pääkkönen: Meillä ei ole varaa malliin, josta lääkärit kaikkoavat

- Meillä ei ole varaa lähteä tekemään malleja, joista lääkärit kaikkoavat, sanoo Kainuun hallintokokeilussa alueen terveydenhuoltoa suunnitteleva johtava lääkäri Tuomo Pääkkönen.

Suvi Sariola

Äärimaa: Pakolaisten hoito-ohjeet ovat selkeät

Pari viikkoa sitten ilmitullut Suomesta karkotetun pakolaisperheen huumaaminen puhuttaa yhä. Varsinkin, kun on tullut selväksi, ettei huumaaminen ollut mitenkään ainutkertaista ja että lääkkeet on saatu reseptillä.

Yli 30 000 nimen addressi Länsi-Uudenmaan sairaalan puolesta

Poikkeuksellisen voimakas kansanliike on syntynyt Tammisaaren seudulla, jossa huolestuttiin oman sairaalan tulevaisuudesta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvan Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen johtokunta sai ottaa vastaan 30 486 nimen addressin viime viikolla. Koska alueella asuu noin 48 000 ihmistä, kyse asukkaille ilmeisen tärkeästä asiasta.

Ulla Järvi

Lääkärien osuus terveyden tutkimuksessa vähenemässä

Lääketieteellisen peruskoulutuksen saaneiden tutkijoiden suhteellinen osuus on vähenemässä terveyden tutkimuksen alalla. Suuntaus huolestuttaa Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikuntaa.

Suvi Sariola

Korvattujen potilasvahinkojen määrä pysynyt liki samana

Vuonna 2002 korvattiin 2 125 potilasvahinkoa eli 28,6 prosenttia ratkaistuista ilmoituksista. Korvattavista vahingoista suurin osa, 1 905 tapausta, oli hoitovahinkoja, kun taas infektiovahinkoja korvattiin 163 ja muita vahinkoja 57. Yleisin korvattava hoitovahinko oli tapahtunut tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteiden yhteydessä.

Ulla Toikkanen

Sepelvaltimotautiriskien tutkija Jorma Viikari palkittiin

- Jälleen kerran on osoitettu, miten tunnollisia tutkimuspotilaita suomalaiset ovat. Ja kuinka paljon meitä jokaista kiinnostaa oma terveytemme. Meidänkin tuoreimmasta tutkimuksestamme on matkan varrella yli 2000 tutkittavan joukosta pudonnut pois vain muutama kymmen. Näin totesi Turun Lääketiede -tapahtumassa professori Jorma Viikari, joka sai tämänvuotisen Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinnon. Viikarin ryhmältä ilmestyy näinä päivinä julkaisu tutkimuksesta, jossa on seurattu kaksikymmentä vuotta nuoria suomalaisia ja heidän sepelvaltimotautiriskinsä kehittymistä. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että muutokset valtimoissa alkavat käytännössä jo lapsena, vaikka sepelvaltimotaudin kehittyminen kestääkin vuosikymmeniä.

Pitäisikö estrogeenihoidosta luopua?

Muutama vuosi sitten vallitseva näyttöön perustuva käsitys oli, että vaihdevuosien jälkeisestä estrogeenikorvaushoidosta on hyötyä arterioskleroosin ja sen seurannaisvaikutusten estämisessä. Tutkimuksia estrogeenihoidon biologisista vaikutusmekanismeista oli runsaasti: hoito laski veren kolesterolipitoisuutta ja estradioli piti yllä valtimosuonten seinämien joustavuutta ja pienensi seinämäplakkeja. Epidemiologisiin tutkimuksiin perustuvat viitteet estrogeenihoidon hyödystä olivat myös vakuuttavia. Satunnaistettujen kokeiden antama vahvistus hypoteesille kuitenkin puuttui. Tutkimusasetelmaa ei pidetty realistisena, ja koska olemassa oleva näyttö vaikutti riittävältä, asetelman eettisyyttä epäiltiin.

Erkki Kujansuu

Kuvaileva tutkimus suomalaisen miehen erektiohäiriöiden syistä ja hoidosta

-FinnImpo -ryhmä apunaan 120 yleis- ja työterveyslääkäriä selvitti syksyllä 2002 erektiohäiriön takia lääkärin vastaanotolle hakeutuvan suomalaisen miehen taustaa ja tilannetta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 445 potilasta eri puolilta Suomea.

Olavi Lukkarinen - Pekka Kunelius

Miten helpottaa naisen vaihdevuosioireita?

Haittaavista vaihdevuosioireista, kuumista aalloista ja hikoilusta, kärsii 80 % naisista. Oireet ovat voimakkaimmillaan juuri kuukautisvuotojen loppuessa, mutta voivat kestää lievempinä pitkäänkin. Kaikki eivät tarvitse oireisiin hoitoa, mutta osalla naisista oireet haittaavat merkittävästi normaalia elämää. Estrogeeni on edelleen paras hoito, ja sitä aloitettaessa punnitaan hoidon hyödyt ja haitat yksilöllisesti. Hankalat oireet kestävät usein enintään pari vuotta, ja lyhytkestoista hoitoa estrogeenilla voi pitää turvallisena. Muiden valmisteiden, kuten kasviestrogeenien tai serotoniinin takaisinoton estäjien, pitkäaikaistehoa ei ole osoitettu.

Aila Tiitinen