Etelä Afrikka hylkäsi nevirapiinin

Etelä-Afrikan lääkevalvontaviranomainen (Medicines Control Council) on yllättänyt WHO:n, HIV-asiantuntijat ja useat lääkevalvontaviranomaiset hylkäämällä nevirapiinin (Viramune, Boehringer Ingelheim) myyntilupahakemuksen. Lääke on hyväksytty Suomessa, useimmissa muissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa HIV-1-infektion hoitoon. WHO on mm. suositellut nevirapiinia äidistä sikiöön siirtyvän HIV-tartunnan estoon. Etelä-Afrikan viranomaiset väittävät, etteivät mm. Ugandassa tehdyt tutkimukset noudattaneet hyviä kliinisen lääketutkimuksen suoritustapoja (GCP). Maassa on noin 5 miljoonaa HIV-tartunnan saanutta, joista noin 600 kuolee päivittäin. On epäilty, että hylkäämisen taustalla on maan presidentin Thabo Mbekin ja terveysministerin, lääkäri Manto Tshabalala-Msimangin harjoittama HIV-lääkkeiden vastainen politiikka.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Seulonta

Kun vaikutetaan tautien riskitekijöihin suotuisasti, voidaan niiden syntyminen joissakin tapauksissa kokonaan ehkäistä: tätä kutsutaan primaaripreventioksi. Kun taudit löydetään mahdollisimman varhain, pystytään ne hoitamaan helpoiten ja vaikeita sairausmuotoja voidaan ehkäistä ennalta. Tällöin on kyse tautien sekundaaripreventiosta, joka perustuu niiden seulontaan. Tautien seulontaan liittyy tälle tutkimusasetelmalle tunnusomaisia piirteitä, jotka tulisi tuntea pohdittaessa seulonnan tarpeellisuutta ja tehokkuutta.

Matti Uhari

Filosofi Pekka Himanen aloittaa Lääkärilehden kolumnistina

- Aihe innostaa minua kovastikin. Olen miettinyt lääketieteeseen ja lääkäreihin liittyviä kysymyksiä paljon viime aikoina, vastasi filosofian tohtori Pekka Himanen, kun häntä pyydettiin Lääkärilehden uudeksi kolumnistiksi.

Haluatko kuolla terveenä?

Olen saanut viime aikoina mahdollisuuden pohtia lääketieteen ja lääkärin ammatin tulevaisuutta. Esimerkiksi Maailman talousfoorumissa Davosissa järjestettiin vuoden alussa bioteknologian tulevaisuutta pohtiva keskustelu, jossa paikalla oli parikymmentä maailman johtavaa alan toimijaa Human Genome Projectin johtaja Francis Collinsista keskeisimpiin lääkefirmoihin. Nostin keskustelussa esiin kysymyksen, mikä on biolääketieteen perimmäisin tavoite. Vastauksena tuli arvattavasti erilaisten sairauksien täydellistä hoidettavuutta.

Pekka Himanen

Leikkaukseen kotoa (LEIKO) -toiminnan kehittäminen Hyvinkään sairaalassa

Terveydenhuollon organisaatioilta edellytetään entistäkin parempaa suorituskykyä ja kustannusten vähentämistä, jolloin toimintaprosessien tarkastelu ja parantaminen on yksi tapa tavoitteen saavuttamiseksi. Leikkaukseen kotoa eli LEIKO-toiminnassa potilas tulee toimenpiteeseen leikkauspäivänä riippumatta leikkauksen suuruudesta tai postoperatiivisesta hoitoajasta. Yksi hoitovuorokausi jää pois ennen leikkausta, mikä helpottaa vuodeosaston työtä. Hyvinkään sairaalassa saatujen kokemusten mukaan prosessin onnistuminen vaatii sitoutumista kaikilta siihen osallistuvilta.

Ulla Keränen, Harri Tohmo, Matti Soirinsuo

Syvän laskimotukoksen hoidon kustannukset avo- ja osastohoidossa

Alaraajan syvä laskimotukos voidaan hoitaa avohoidossa. Tässä selvityksessä tutkittiin avohoidon taloudellisuutta perinteiseen sairaalahoitoon verrattuna. Avohoito osoittautui yhtä turvalliseksi kuin sairaalahoito. Vaikeita komplikaatioita ei esiintynyt. Noin 50 % potilaista voitiin hoitaa polikliinisesti. Avohoidon käyttöönotto vähensi kokonaiskustannuksia 565 euroa potilasta kohti; potilaan maksamat välittömät kustannukset hoidon alkuvaiheessa vähenivät noin 48 euroa. Potilaan perusteellinen neuvonta ja jatkohoidon turvaaminen ovat keskeisiä tekijöitä hoidon onnistumisessa.

Pekka Collin, Raija Kytölinna, Jorma Lahtela, Kari Pietilä, Tuula Roihankorpi, Marjatta Sinisalo

Fysiikkaa ja biologiaa

Elävä solu on mutkikkaampi kuin tietokone. Tietokoneet kurovat kuitenkin etumatkaa kiinni ja siksi tietokoneita voidaan käyttää mallittamaan solun toimintoja.

Erkki Karjalainen

Haaste ja tilaisuus auttaa: Rotaryn Lääkäripankki

Suomen Rotary-lääkäripankki (RDBF) tarjoaa suomalaisille lääkäreille mahdollisuuden mielenkiintoisiin työkokemuksiin Tansaniassa. Kysyntää on ennen kaikkea kirurgeista, gynekologeista ja yleislääkäreistä, mutta muutkin kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä järjestäjään tässä lehdessä olevan ilmoituksen osoittamalla tavalla (s. 3616). Kaikki lääkärit ovat tervetulleita. Rotaryjärjestö on mukana organisoijana ja toimintaansa parantamaan pyrkivänä rahoittajana.

Juhani Jyränki

Suomen Rotaryn Lääkäripankki

Rotarys Läkarbank Ruotsissa aloitti toimintansa 1988. Sen rinnakkaisorganisaatioksi muodostui 1990 perustettu The Doctor Bank of Scandinavia. Ne ovat yhdessä lähettäneet vuosittain 90-150 vapaaehtoista lääkäriä Skandinaviasta ja Hollannista tavallisimmin kuuden viikon työjaksoille kahdeksaan Afrikan maahan - kirurgeja ja muitakin erikoislääkäreitä sairaaloihin sekä yleislääkäreitä jeeppilinjoille ja terveysasemille. Suomestakin mukana on ollut muutamia kymmeniä lääkäreitä. Lääkäreille maksetaan matkat sekä elinkuluihin riittävä päiväraha. Maailman Rotarysäätiö on rahoittanut ne Rotaryjärjestöön kuuluvien osalta, Ruotsin Vapaakirkon avustusjärjestö Erikshjälpen muitten lääkäreiden osuuden. Lääkäreiden lisäksi on lähetetty sairaalalaitteita, instrumentteja, lääkkeitä, moskiittoverkkoja ym. ja toteutettu Livets vatten -vesiohjelma. Viime vuosina on lisätty koulutuksen osuutta varsinaisen auttamisen rinnalle omavaraisuuden parantamiseksi avustettavissa maissa.

Ajokoe liikenteessä on tärkeä osa ajokykyarviota

Ajokoetta liikenteessä pitäisi käyttää nykyistä enemmän osana ikääntyneen potilaan ajokyvyn arviota. Potilaat ovat itse halukkaita ajokokeeseen ja hyvän ajokokemuksen sekä turvallisten liikenneasenteiden on havaittu kompensoivan toimintakyvyn muutoksista aiheutuvia haittoja. Ajokokeen havainnointi pitää kuitenkin osata suunnata iäkkäille kuljettajille keskeisiin ongelmakohtiin, joita ovat mm. aktiivisen havainnon laaja-alaisuus risteyksissä ja nopeuden vakaus liikennetilanteissa.

Pekka Kuikka, Mikael Ojala