PKV-lääkkeiden puhelinmääräyksiin rajoituksia

Pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä voi syyskuun puolivälin jälkeen määrätä puhelinreseptillä vain pienimmän pakkauksen kerrallaan. Uudessa asetuksessa selkeytetään myös lääkevaihtoon liittyviä lääkärin reseptimerkintöjä.

Vastine: Orion Pharma ei ole myynnissä

Suomen Lääkärilehden numerossa 33/2003 (s. 3170-2) kirjoitetaan, että pääjohtaja Jukka Viinanen vahvisti, että Orion-yhtymän osia tervehdytetään myyntikuntoon. Orion Pharman myyntiä ja mahdollista ostajaa on julkisuudessa veikkailtu...

Uusia kokonaan korvattavia lääkkeitä

Erityiskorvattavuuden piiriin on tulossa uusia lääkkeitä. Ylemmässä erityiskorvausluokassa korvataan marraskuun alusta lähtien tyypin 1 diabeteksen hoidossa glargininsuliini ja synnynnäisten aineenvaihduntahäiriöiden hoidossa natriumkloridi ja kaliumkloridi. Metotreksaatti tulee samaan aikaan 100 prosentin mukaan korvattavaksi yleisen erytrodermian hoidossa.

Eurooppaan uusi sydän- ja verisuonitautien ehkäisysuositus Suomeen kaivataan sydäntautirekisteriä

Eurooppa on yhdentymässä poliittisesti, ja elämäntavatkin alkavat samankaltaistua, mutta perimämme eroille emme voi vieläkään mitään. Kun kreikkalainen tupakoiva mies voi nauttia pihvinsä ja päivittäisen punaviiniannoksensa ilman alituista huolta sydänkohtauksesta, joutuu suomalainen lajitoveri jo vakavasti harkitsemaan elämäntapojensa muuttamista.

Ulla Järvi

Sydämen vajaatoimintaan etsitään uusia hoitoja

Vaikka hoitotulokset monissa sydän- ja verisuonitautien muodoissa ovat jatkuvasti parantuneet, kroonista sydämen vajaatoimintaa potevien ennuste on edelleen huono. Riski ennenaikaiseen kuolemaan on huomattava, ja potilaiden elämänlaatu on usein huono.

Ulla Järvi

Masennuspotilaan kuntoutukseen tarvitaan monipuolisuutta

Joka viides sairauslomapäivä aiheutuu psykiatrisista syistä. Useimmiten syynä ovat erilaiset masennustilat, joiden osuus kaikista mielenterveyshäiriöistä johtuvista sairauslomista on noin 60 %. Masennustilojen aiheuttamien sairauslomakausien määrä on kasvanut kuudessa vuodessa 70 %, ja kasvu jatkuu edelleen. Psykiatristen syiden perusteella myönnetyistä eläkkeistäkin suurin osa myönnetään nykyään masennustilojen perusteella. Masennuksesta onkin tullut kymmenessä vuodessa merkittävä kansanterveydellinen ongelma, joka aiheuttaa huomattavia kustannuksia sekä yhteiskunnalle että elinkeinoelämälle. Vuonna 2002 Suomessa menetettiin masennuksen vuoksi noin 2,2 miljoonaa työpäivää. Sairausvakuutus maksoi niistä korvauksia 86 miljoonaa euroa, eli huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi kaikista lääkärinpalkkioista yhteensä. Huolestuttavinta on, että masennus aiheuttaa työkyvyttömyyttä jo nuorilla.

Jouko K. Salminen

Masennuspotilaat kuntoutuksessa

- Masennuspotilaiden kuntoutuskurssien tuloksia ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.

Heimo Viinamäki, Jukka Hintikka, Anneli Leppänen, Antero Heikkinen, Ilpo Kinnunen, Ulla Lepola

Hengitysteiden virusinfektioiden spesifinen lääkehoito

Hengitystieviruksiin tehoavien lääkkeiden kehittelyyn on panostettu viime vuosina runsaasti. Toistaiseksi yleiseen käyttöön on tullut ainoastaan influenssaviruksiin tehoavia lääkkeitä, mutta lähivuosina markkinoille on odotettavissa uusia valmisteita myös muita hengitystieviruksia vastaan. Uusien influenssalääkkeiden on osoitettu lyhentävän taudin kokonaiskestoa ja vähentävän influenssaan liittyviä komplikaatioita. Vaikka koko ajatus hengitystieinfektioiden hoitamisesta spesifisillä viruslääkkeillä onkin uusi ja monet asiaan liittyvät käytännön ongelmat ovat vielä ratkaisematta, lääkärikunnan tulisi keskustella ennakkoluulottomasti uusien viruslääkkeiden optimaalisesta käytöstä.

Terho Heikkinen

Lääkkeiden yhteisvaikutukset - hallittavissa oleva ongelma

Lääkkeiden yhteisvaikutukset lisääntyvät lääkkeiden kasvavan käytön sekä uusien valmisteiden markkinoille tulon myötä. Yhteisvaikutukset voivat olla myös hyödyllisiä, jolloin interaktiota käytetään hyväksi lääkehoidossa. Joitakin haitallisia yhteisvaikutuksia kyetään nykyään tutkimaan melko hyvin uuden lääkkeen kehittelyn aikana. Myös jo markkinoilla olevien lääkkeiden haittojen seuranta on tehostunut, ja kohdennetuilla kliinisillä kokeilla voidaan paljastaa uusia yhteisvaikutuksia ja niiden syitä. Monilääkitys on erittäin yleistä, ja siihen nähden vakavia yhteisvaikutuksia on kuitenkin varsin vähän. Tulevaisuudessa pystymme todennäköisesti hallitsemaan lääkkeiden yhteisvaikutukset ja tiedottamaan niistä selvästi nykyistä paremmin.

Hannu Raunio

Lyhyesti: Varastaako hemodialyysi verta sydämeltä ohitusleikkauksen jälkeen?

Kroonisesta munuaisen vajaatoiminnasta kärsiviä potilaita ohjautuu yhä useammin sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen, jossa puolestaan käytetään enenevästi valtimosiirteitä. Rintavaltimoiden virtaus ja vasemman kammion toiminta tutkittiin hemodialyysin aikana ja ennen sitä 5 hemodialyysipotilaalta, joilla oli valtimo-laskimoavanne vasemmassa ranteessa. Oikealla puolella ei tapahtunut virtauksen muutoksia, mutta vasemman rintavaltimon virtaus hidastui kaikilla potilailla heti hemodialyysin alussa merkittävästi ja johti etuseinäiskemiaan ja pumppaushäiriöön. Näyttää siis siltä, että hemodialyysi varastaa rintavaltimosta sydämeen menevää verivirtausta ja johtaa usein kliinisesti merkittävään sydänlihasiskemiaan. Tämä uusi löydös on syytä muistaa, kun munuaispotilaiden revaskularisaatiotoimenpiteitä suunnitellaan.

Juhani Airaksinen