Onko tuseeraus tarpeen radikaalin prostatektomian jälkiseurannassa?

On vaikeaa kuvitella eturauhassyövän diagnostiikkaa ilman tuseerausta. Vaikka PSA olisi viitealueella, osalta potilaista löytyy sormin tunnusteltaessa paikallinen prostatakarsinooma ja löydös johtaa tarvittaviin lisätutkimuksiin. Jos hoidoksi valitaan radikaali prostatektomia, jälkiseuranta perustuu yleensä tuseeraukseen ja PSA:n mittaukseen. PSA on osittautunut erittäin luotettavaksi tähänkin tarkoitukseen jo lähes 15 vuoden käyttökokemusten perusteella. Tuseerauksen merkityksestä prostatektomian seurannassa sen sijaan on vain hyvin vähän tutkimustietoa.

Ossi Lindell

Aineriippuvuuksilla yhteinen geneettinen tausta

Tutkimusten mukaan lääkeaine- ja huumeriippuvuuteen liittyy varsin selvä geneettinen alttius, joskin myös ympäristötekijöillä on vaikutusta. Mutta onko eri aineilla oma, niille spesifinen altistava geneettinen tai ympäristötekijä?

Raimo K.R. Salokangas

Bronkodilataatiovasteen puute ei kerro tiotropiumin pitkäaikaisvaikutuksesta

Keuhkoahtaumataudin määrittelyn ongelmat ovat olleet viime aikoina yhä enemmän esillä. On jopa puhuttu skitsofreenisestä suhtautumisesta: pitäisi löytyä ohimenevää keuhkoputkiston obstruktiota, mutta toisaalta sitä ei saisi ollakaan (vrt. astma).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Kaikille eläinlajeille oma viivakoodi

Kanadalainen tutkijaryhmä on löytänyt mitokondrion DNA:sta 650 emäksen pituisen pätkän, jonka sekvenssin perusteella eläinlajit voidaan erottaa toisistaan. Havainto mahdollistaa oman viivakoodin laatimisen todennäköisesti kaikille eläinlajeille. Toistaiseksi menetelmää on testattu yli 2 000 lajiin ja se on toiminut lähes sataprosenttisesti oikein. Vain muutamien amebojen suhteen ilmeni ongelmia. Varsinkin museoihmiset ovat uudesta systeemistä innoissaan ja kannattavat kaikkien tunnettujen miljoonan eläinlajin viivakoodaamista. Tämä urakka kestää kuitenkin parikymmentä vuotta ja maksaa yli 2 miljardia dollaria.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Tuberkuloosialttius ja gammainterferonia koodaavan geenin homotsygotia

Useita geenejä tai niiden virheitä on syytetty tuberkuloosialttiuden aiheuttajiksi. Espanjalaiset tutkivat 113:n bakteriologisesti varmistetun keuhkotuberkuloosipotilaan, 207 lähikontaktin (näistä 125 tuberkuliinipositiivisia) sekä 100 terveen tuberkuliininegatiivisen verrokin aineiston. Niillä, jotka olivat homotsygootteja gammainterferonia koodaavan geenin (+874) A-alleelin suhteen, oli 3,75-kertainen keuhkotuberkuloosiin sairastumisen riski terveiden riskiin nähden. Perifeerisen veren lymfosyyttien gammainterferonin muodostamiskyky oli heillä niin ikään heikentynyt. Vaikka tutkijat eivät suoralta kädeltä usko tämän geenilöydöksen selittävän koko alttiutta, havainto on mielenkiintoinen. Myös Suomesta voisi löytyä tältä pohjalta kiinnostavaa aineistoa eri alueiden tuberkuloosin ilmaantuvuutta ajatellen.

Hannu Puolijoki

Kelan vuonna 2002 maksamat lääkekorvaukset

Korvausjärjestelmään kuuluvista lääkkeistä maksettiin sairausvakuutuksesta korvauksia 3,4 miljoonalle henkilölle 859 miljoonaa euroa vuonna 2002. Kasvua vuoden 2001 korvausmenoista oli 12 %. Menojen lisäykseen vaikuttivat merkittävistä ja kalliista lääkkeistä korvausta saaneiden määrän kasvu, uusien lääkkeiden hyväksyminen erityiskorvattaviksi ja siirtyminen aikaisempaa kalliimpiin lääkkeisiin. Lääkekorvausta saaneiden määrä pieneni hieman edellisvuotisesta.

Sinikka Rajaniemi

Pieni mahatautipotilas

Vanhemmat toivat kolmannella ikävuodellaan olevan lapsensa terveyskeskuksen viikonloppupäivystykseen yritettyään sitä ennen ripulin ja oksentelun kotihoitokeinoja kolmen vuorokauden ajan. Perheen kaksi muuta lasta olivat poteneet samaa sairautta, mutta he olivat jo toipumassa hyvää vauhtia. Kuukautta aiemmin lapsella oli ollut antibioottikuurilla hoidettu välikorvatulehdus, jonka jälkitarkastukseen lapsen olisi pitänyt tulla tämän viikonlopun jälkeen.

Juhani Miettola, Pekka Mäntyselkä

Insuliiniresistenssi ja liikunta

Insuliiniresistenssi esiintyy etenkin vartalolihavuuden yhteydessä ja on metabolisen oireyhtymän osatekijä. Liikunnalla on monia edullisia vaikutuksia insuliiniherkkyyteen sekä sokeri- ja lipidiaineenvaihduntaan, joten se on optimaalinen tapa hoitaa sekä insuliiniresistenssiä että metabolista oireyhtymää

Johan Eriksson

Lihavuus on muutakin kuin ylipainoa

Touko-kesäkuun vaihteessa lähes 2000 tieteilijää kokoontui Messukeskukseen Euroopan lihavuuskongressiin. Esitykset käsittelivät genetiikkaa, metaboliaa, epidemiologiaa, psykologiaa, sosiologiaa, terveystaloustiedettä - ehkäisyä ja hoitoa unohtamatta.

Jarmo Kaukua

Yleislääketieteen erikoislääkärien arvioita erikoislääkärikoulutuksestaan ja erikoisalavalinnastaan - vertailu muihin erikoislääkäreihin

Tämän artikkelin tavoitteena on selvittää, eroavatko yleislääketieteen erikoislääkäreiden kokemukset oman erikoislääkärikoulutuksensa ja oman erikoisalansa valinnan suhteen muiden erikoislääkärien kokemuksista. Artikkeli perustuu 1 836 erikoislääkärin antamiin vastauksiin Lääkäri 98 -tutkimuksen postikyselyssä. Yleislääketieteen erikoislääkäreistä 55 % ilmoitti olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa erikoislääkärikoulutukseen, muista erikoislääkäreistä tyytyväisiä oli 61 %. Yleislääketieteeseen erikoistuneet arvioivat erikoislääkärikoulutuksen eri osa-alueista mahdollisuuden tutkimus- ja kehittämistyöhön selvästi huonommaksi kuin muut erikoislääkärit.

Jaakko Halonen, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Kari Mattila