78324 osumaa

Lyhyesti: Miten helicobacter pylorin käy jatkossa?

Venezuelan viidakoissa asuvien alkuasukkaiden mahalaukuista löytyneet helicobacter pylori -kannat ovat geneettisesti samanlaisia kuin itäisen Aasian alueen kannat, ja poikkeavat urbaanien venezuelalaisten bakteereista. Näyttääkin ilmeiseltä, että Aasiasta Beringin salmen yli Etelä-Amerikkaan 11 000-43 000 vuotta sitten siirtyneet ihmiset veivät helikobakteerin mukanaan. Viime aikoina tämä helikobakteerin ja ihmisen pitkä yhteiselo on ollut päättymään päin korkean hygienian maissa. Aika näyttää, mihin helikobakteerin karkottaminen johtaa - atopioiden ja autoimmuunisairauksien yleistymiseenkö?

Matti Viljanen

Itsemurhariski ei kohoa lumehoitoa saavilla potilailla

Lumekontrolloitujen tutkimusten käyttöä on kritisoitu, koska lumelääkettä saavilla voi olla suurentunut itsemurhariski. Kahdessa äsken ilmestyneessä tutkimuksessa selvitettiin itsemurhien määriä kontrolloituihin tutkimuksiin osallistuneiden joukossa. Mielialalääkkeitä koskeneissa tutkimuksissa (n = 48 277) serotoniinin takaisinoton estäjiä saaneilla itsemurhan riski oli 0,5 % vuodessa, standardimasennuslääkettä saaneilla 0,76 % ja lumelääkettä saaneilla 0,45 %. Johtopäätös oli, että itsemurhariskissä ei ollut eroa aktiivilääkeaineryhmien eikä lumeryhmän välillä.

Raimo Kr Salokangas

Nikotiinikorvaushoidosta hyötyä sairaalapotilaillekin

Nikotiiniriippuvuus on tutkitusti eräs tupakointia ylläpitävistä tekijöistä. Tuoreessa brittitutkimuksessa arvioidaan nikotiinikorvaushoidon (NRT, nicotine replacement therapy) tehoa tupakoinnin lopettamisessa yhdessä 20 minuutin neuvonnan ja kirjallisen materiaalin kanssa (n = 91) verrattuna pelkkään neuvontaan (n = 91) tai perinteiseen suhtautumiseen (n = 92). Tuloksia arvioidaan pääkirjoituksessa.

Hannu Puolijoki

Pallolaajennuksesta hyötyä liuotushoidon jälkeen?

Liuotushoito on edelleen käytetyin ST-nousuinfarktin ensihoito. Jos infarktisuoni ei aukea liuotuksella, parantaa välitön pallolaajennus ennustetta. Yli 10 vuotta sitten julkaistujen tutkimusten perusteella rutiininomaista liuotushoidon jälkeistä varjoainekuvausta ja mahdollista pallolaajennushoitoa jäännösahtaumaan pidettiin jopa haitallisena, ellei potilaalla ollut viitteitä sydänlihasiskemiasta. Myöhemmin pallolaajennusmenetelmät ja toimenpiteen aikainen lääkitys ovat kehittyneet ja hoitokäytännöt ovatkin muuttuneet kajoavampaan suuntaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Epäoikeudenmukaisuus aiheuttaa psyykkisiä sairauksia

Työn ja psyykkisen sairastamisen välistä suhdetta koskeneet tutkimukset ovat keskittyneet mm. työhön liittyvän kontrollin ja sosiaalisen tuen merkityksen arviointiin. Suomalaisessa tutkimuksessa tätä ilmiötä tarkasteltiin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Noin 2 000:ta sairaalamaailmassa työskentelevää, lähtötilanteessa psyykkisesti oireetonta naista seurattiin kahden vuoden ajan. Iän ja palkkatason vakioinnin jälkeen todettiin, että epäoikeudenmukaiseksi koetut menettelytavat lisäsivät psykiatrisen sairastumisen riskin noin kaksinkertaiseksi. Tutkijat päätyvätkin käsitykseen, että organisatorinen epäoikeudenmukaisuus on naisilla itsenäinen mielenterveyden riskitekijä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidi auttaa jo kolmessa päivässä

Helsinkiläiset kollegat (Sovijärvi ym.) selvittivät, millä aikavälillä inhaloitavan flutikasonin vaste bronkiaaliseen hyperreaktivitettiin tulee lievässä astmassa. Tutkimuksessa (satunnaistettu, lumekontrolloitu; vähintään 2 kuukauden jakso ilman steroidihoitoa edeltävästi) oli mukana 26 aikuista astmaatikkoa, joille annettiin inhalaatioaerosolista flutikasonia 250 myyg x 2/pv. Vasteen mittarina oli se annos hengitettyä histamiinia, millä saatiin FEV1-arvoon 15 %:n lasku; mittaukset suoritettiin 6, 12, 24 ja 72 tunnin sekä 2, 4 ja 6 viikon kohdalla, ja hoidon lopettamisen jälkeen vielä kolmesti. Tulokset osoittivat selvän eron aktiivisen ja lumelääkkeen välillä. Tällä mittarilla flutikasonin teho oli merkitsevä 72 tunnin kohdalla ja poistui vastaavasti 2 viikkoa hoidon lopettamisesta. Löydökset vastannevat kliinisiä tuntumia asian osalta.

Hannu Puolijoki

Lääkehoidon kehittämiskeskus jatkaa ROHTO-ohjelman aloittamaa työtä

ROHTO-ohjelma lopetti määräaikaisen toimintansa keväällä 2003. Maaliskuun alussa perustettiin sosiaali- ja terveysministeriön konserniin uusi toimielin, Lääkehoidon kehittämiskeskus, jonka tavoitteena on edistää järkevää lääkehoitoa Suomessa. Keskuksen toiminnan tulevia muotoja esiteltiin vasta valitun johtajan LL Taina Mäntyrannan haastattelussa tämän lehden numerossa 34/2003.

Arja Helin-Salmivaara

Masennuslääkkeiden haitat vastasyntyneellä

Äidin raskauden tai imetyksen aikaiseen serotoniinin takaisinottoa estävien (SSRI-) masennuslääkkeiden käyttöön voi liittyä vieroitusoireita vastasyntyneellä. Paroksetiinin, sertraliinin, fluoksetiinin tai sitalopraamin käyttö raskauden viimeisen kolmanneksen aikana aiheutti vastasyntyneillä agitaatiota, syömishäiriöitä, hypotoniaa, kouristeluja, vapinaa ja hengitysvaikeuksia. Samantapaisia häiriöitä todettiin myös silloin, kun äiti käytti näitä lääkkeitä imetyksen aikana. Jopa 22 % paroksetiinia käyttäneiden äitien vastasyntyneistä tarvitsi lähinnä hengityshäiriöiden vuoksi sairaalahoitoa. Jos SSRI-lääkkeiden käyttö on välttämätöntä raskauden aikana, suositellaan hoitoannoksen pienentämistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vapaata lääkehinnoittelua esitetään EU-maihin

Komissaari Erkki Liikanen on esittänyt G10-maiden kokouksessa, että uuden lääkkeen kehittänyt tehdas voisi asettaa kaikille EU-maille yhteisen hinnan. Menettelyllä pyrittäisiin edistämään Euroopan lääketeollisuuden kilpailua Yhdysvaltojen kanssa ja nopeuttamaan uusien lääkkeiden markkinoille pääsyä, kun hinnan kansallinen viranomaisarvio poistuisi. Taustalla on myös pelko siitä, että rinnakkaistuonti lisääntyy halpojen lääkehintojen maista, kun EU laajenee vuonna 2004. Kehitysasteella olevassa esityksessä kehotetaan lääketeollisuutta neuvottelemaan jäsenmaiden kanssa vuotuisista ostomääristä ja niihin liittyvistä alennuksista. Esityksen käsittely etenee Euroopan Parlamenttiin ja ministerineuvostoon syyskuussa. Se on saanut ristiriitaisen vastaanoton erityisesti pienissä jäsenmaissa, mutta ratkaisuilla on kiire, sillä G10-maat kokoontuvat viimeisen kerran nykykokoonpanossaan vuonna 2004.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat