Pekka Puska Kansanterveyslaitoksen pääjohtajaksi

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Pekka Puska on nimitetty Kansanterveyslaitoksen pääjohtajaksi joulukuun alusta alkaen. Puska työskentelee tätä nykyä WHO:n kroonisten tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen osaston johtajana Genevessä.

TEO: Poikien ympärileikkauksia olisi syytä säännellä

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mielestä poikien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia olisi syytä säännellä. TEO:n mielestä nykytilanteessa on oikeudellisesta näkökulmasta katsoen epäselvyyttä siitä, ovatko tällaiset leikkaukset hyväksyttäviä vai ei.

Lukiolaistyttöjä vaivaavat kivut, poikia puhumattomuus

Valtaosa suomalaisista lukiolaisista käy koulua mielellään. Opettajien kanssa tullaan hyvin toimeen, mutta suhde jää etäiseksi. Opettajien ei koeta olevan kiinnostuneita oppilaistaan.

Ulla Järvi

Pallolaajennus parempi kuin liuotushoito

Sydäninfarktipotilaan pallolaajennushoidosta on enemmän hyötyä kuin liuotushoidosta. Hoitoon tulee kuitenkin päästä kahden tunnin sisällä infarktista. New England Journal of Medicinessä (2003; 349:733-42) julkaistussa tutkimuksessa infarktipotilaat satunnaistettiin pallolaajennus- ja liuotushoitoryhmään. Tutkimuksessa todettiin, että suurin pallolaajennuksesta saatu hyöty liittyi uusintainfarktien vähenemiseen. Sen sijaan kuolemantapausten tai aivohalvausten määrissä ei ollut merkitsevää eroa.

Maira Palosuo

Onko uskonnollisuus iäkkäille mielen suoja?

Uskonnollisuudella on merkittävä osuus monen iäkkään ihmisen elämässä. Osa vanhuksista on ollut koko ikänsä uskonnon piirissä, osalla yhteys on syntynyt vasta myöhäisellä iällä.

Tuula Saarela

Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat vuosina 2000 ja 2001

Vuosina 2000 ja 2001 myrkytyskuolemien kokonaismäärä on pysynyt entisellä korkealla tasolla. Myrkyttämällä tehdyt henkirikokset ovat edelleen harvinaisia, eikä lasten tapaturmaisia myrkytyksiä tapahtunut yhtään. Merkittäviä havaintoja ovat sekä heroiinimyrkytysten että metanolimyrkytysten määrän kasvun taittuminen vuonna 2000.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu

Elämän vastoinkäymiset, uskonnollisuus ja masentuneisuus iäkkäillä

Elämänvaikeuksien, masennuksen ja uskonnollisuuden yhteyksiä selvitelleessä tutkimuksessa uskonnollisuus ei suojannut vastoinkäymisiin liittyneeltä masennukselta mutta ei myöskään altistanut sille. Uskonnon suurempi subjektiivinen merkitys liittyi naisilla omaan vaikeaan sairauteen ja perheessä esiintyneeseen alkoholiongelmaan, ja muun läheisen kuin puolison kuolemaan liittyivät runsaampi uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen ja runsaampi hartausohjelmien seuraaminen. Miehillä oma vaikea sairaus oli yhteydessä runsaampaan rukoilemisen frekvenssiin. Sekä miehillä että naisilla oma sairaus ja asunnon muutto olivat yhteydessä masennukseen. Naisilla myös puolison kuolema sekä perheessä esiintynyt alkoholiongelma liittyivät masennukseen.

Timo Teinonen, Tero Vahlberg, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä

Vaskuliittien luokittelu ja hoito

Hankalasti diagnosoitavien vaskuliittien luokittelua helpottaa Chapel Hill -nimistö, jonka avulla saadaan selville yhteydet kudosopillisiin muutoksiin ja taudin syntymekanismeihin. Termistö kuvaa myös useita vaskuliittien korvikemuutoksia, jotka mahdollistavat vaskuliitin diagnoosin sairastuneessa elimessä ilman että sitä välttämättä tarvitsee vahvistaa koepalalla. Tämä on erityisen tärkeää vaskuliiteissa, joissa sairastuu useita elimiä ja joissa kaikkia sairastuneita elimiä ei voida tutkia kudosopillisesti. Vaskuliittiepäilyn herätessä tulisi päivystyksenä konsultoida vaskuliittien hoitoon perehtynyttä sairaalalääkäriä.

Joergen Petersen, Claes Friman, Yrjö T. Konttinen

Urheilijan pakaraperäiset iskiasoireyhtymät

Urheilijalla pakaran ja takareiden kiputilat ovat varsin yleisiä, mutta silti niitä on hankala diagnosoida ja joskus erityisen vaativaa hoitaa. Tavallisten lihasvammojen ohella pakaran alueella esiintyy myös harvinaisempia kiputiloja, kuten piriformis- ja hamstring-oireyhtymä. Oireina näissä vaivoissa ovat pakarakipu rasituksessa, sen jälkeen tai istuessa sekä säteilykipu reiden taakse, polvitaipeeseen tai pohkeeseen. Diagnoosi on useimmiten kliininen, mutta poissulku- ja varmistusmielessä voidaan tarvita kaiku-, magneetti- tai ENMG-tutkimuksia. Hoito on tavallisesti konservatiivinen, mutta myös operatiivista hoitoa voidaan tarvita, jos oireet muuttuvat kroonisiksi ja haittaavat huomattavasti liikuntaa tai jokapäiväistä elämää.

Sakari Orava, Tommi Vasankari, Ilmo Helttula

Lyhyesti: Tupakointi ja geenit

Geneettisellä altistuksella saattaa olla vaikutusta siihen, kenelle tulee addiktio tupakansavun aineosiin ja kenelle ei. Kaksostutkimuksissa on geneettisen vaikutuksen katsottu olevan jopa 50-80 %. Nikotiini- ja dopamiinimetabolismia hiirillä selvitelleistä kokeista on saatu niin ikään tukea väittämille. Yksittäistä selittävää geeniä ei kuitenkaan liene syytä olettaa olevan. Geenihavainnot auttavat meitä ymmärtämään, miten tupakoinnin lopettaminen vaatii todella myös tarkkaa kliinistä arviointia. Silti sosiaalisilla ja ympäristöseikoilla lienee huomattava merkitys. Vastuu kuuluu hallituksille, ammattilaisten organisaatioille ja lääkäreille.

Hannu Puolijoki