78324 osumaa

Riitta Burrell: Äidin ja sikiön edut eivät ole vastakkaisia

Naisten ja sikiöiden oikeuksia tutkiva oikeustieteilijä Riitta Burrell on huolissaan suomalaisen oikeusajattelun amerikkalaistumisesta. Esimerkkinä tästä hän pitää mm. hedelmöityshoitoja koskevan lainvalmistelun yhteydessä esitettyjä näkemyksiä lapsen edun asettamisesta aina ja yksiselitteisesti äidin edun edelle. Myös ex-ministeri Osmo Soininvaaran vaatimus saada lasta odottava päihdeäiti pakkohoitoon on Burrellin mielestä huolestuttavaa vastakkainajattelua.

Ulla Järvi

Paras tekninen laite on helppokäyttöisin Terveysteknologiaa on kehitettävä käyttäjien parissa

- Parinkymmenen viime vuoden aikana on Suomessa hukattu terveysteknologiaan varovaisestikin arvioiden kymmeniä miljoonia euroja, joilla on kehitetty liian monimutkaisia laitteita ja tietojärjestelmiä. Pelkästään diabeteksen hoitoon kehitetyistä teknologisista sovelluksista on ainakin 17 kuopattu. Tähän asti lupaavin ohjelma syntyi, kun it-firma ja lääketieteen ammattilaiset suunnittelivat sen yhdessä. Ei ole sattuma, että se sitten levisi lähes kaikkiin sairaanhoitopiireihin, sanoo Helsingin yliopiston tutkija, fil.lis. Sampsa Hyysalo.

Ulla Järvi

Assi Liikanen väitteli itäsuomalaisten hoitoyksiköiden kulttuuritoiminnasta: Lisää kulttuuria hoitotyön arkeen!

Assi Liikanen tarkastelee väitöskirjassaan taide- ja kulttuuritoiminnan laajuutta, muotoja, merkitystä ja mahdollisuuksia neljässä hoitoyksikössä Mikkelissä: Tuukkalan sairaalassa, Moision psykiatrisen sairaalan kotiuttamisvalmennusyksikössä, Saulinpuiston kehitysvammaisten palvelukodissa sekä Pankarannan vanhainkodissa. Sosiaalipolitiikan väitöskirja tarkastettiin viime perjantaina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Assi Liikanen sai kimmokkeen väitöskirjan tekoon Unescon Arts in Hospital -hankkeesta, johon hän tutustui toimiessaan Suomen Mielenterveysseuran Terveyttä kulttuurista -verkoston projektipäällikkönä.

Ulla Toikkanen

Liikunnasta saatava hyöty ei vähene vanhetessa

Vielä muutama vuosikymmen sitten valtaosa suomalaisista teki fyysisesti rasittavaa työtä, joka turvasi riittävän liikunnan ja ylläpiti lihaskuntoa. Nyt potilaiksemme hakeutuvat ikäihmiset ovat vielä raskaan työn karaisemia, mutta tulevaisuudessa tapaamme vanhuspotilaita, jotka ovat liikkuneet säästeliäästi koko ikänsä. Odottaako meitä silloin osteoporoosin, kaatuilun, murtumien ja vuodehakuisten laitospotilaiden epidemia?

Ismo Räihä

Peräsuolen kasvainten elektroresektio

Mikkelin keskussairaalassa on käytetty laajakantaisen adenooman ja valikoidusti myös syöpäkasvaimen palliatiivisessa hoidossa urologin suorittamaa elektroresektiota. Vuodesta 1996 yhteensä 15 potilaan adenooma ja 5 potilaan pinnallinen karsinooma on höylätty pois videoavusteisesti resektoskoopilla. Seurannassa 2 potilaan adenooma ja 1 karsinooma ovat uusineet, mutta residiivitkin on hoidettu paikallisesti. Toimenpide ei ole aiheuttanut merkittäviä komplikaatioita. Höyläys soveltuu hyvin peräsuolen ison adenooman tai pinnallisen karsinooman poistamiseen huonokuntoiseltakin potilaalta, ja näin vältetään pysyvä paksusuoliavanne.

Hannu Paajanen, Niilo Härkönen, Tapani Liukkonen

Voimaharjoitteluun perustuva vanhusten kuntoutusmalli Kokemuksia Joensuun terveyskeskuksesta

Lihasvoimien heikentymiseen liittyvät kävely- ja tasapaino-ongelmat ovat usein esteenä vanhuksen kotona selviytymiselle. Voimaharjoitteluun perustuvalla kuntoutuksella on mahdollista lisätä hyvinkin iäkkäiden, toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden lihasvoimaa ja näin parantaa toimintakykyä. Joensuun terveyskeskuksessa on vuodesta 1995 alkaen ollut iäkkäille tarkoitettuja kuntosaliryhmiä. Harjoittelun on todettu kohentavan lihasvoimaa, kävelynopeutta, tasapainoa sekä mielialaa. Mikäli vanhus palaa entiseen liikkumattomaan elämäntapaansa, harjoitusvaikutukset häviävät muutamassa kuukaudessa. On tärkeää tarjota mahdollisuus kunnosta huolehtimiseen myös kuntoutusjakson jälkeen.

Leena Timonen, Taina Rantanen

Lapsen poskiontelotulehdus

Rajanveto lapsen tavallisen nuhakuumeen ja hoitoa vaativan bakteeritulehduksen välille on vaikeaa. Pienillä lapsilla jo tavalliseen nuhaan liittyy usein eritteen kertymistä poskionteloihin. Sivuonteloiden kuvantamistutkimuksista ei pienen lapsen flunssan akuutissa vaiheessa ole hyötyä. Kuvantaminen on paikallaan vasta taudin pitkittyessä tai komplikaation uhatessa. Poskionteloiden kaikututkimus ei ole luotettava. Diagnoosi ja lääkehoidon tarve perustuvat oireiden pitkittymiseen tai pahenemiseen. Hoidoksi suositellaan amoksisilliiniä. Toistuvaa tai kroonista tulehdusta sairastavat, kuten myös rajuoireiset lapset, on syytä ohjata korvalääkärin ja tarvittaessa myös lasten infektiolääkärin hoitoon.

Anne Pitkäranta, Jouko Suonpää

Lactobacillus GG akuutin ripulin ehkäisyssä ja hoidossa

Probioottien eli terveyttä edistävien bakteerien käyttö suolistosairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on yleistynyt. Lactobacillus GG estää rotaviruksen ja joidenkin muiden, tunnistamattomien patogeenien aiheuttamaa ripulia ja lyhentää jo alkaneen ripulin kestoa. Sen teho antibioottien sivuvaikutusten ehkäisyssä on selvä ja yhdenmukainen lapsilla tehdyissä tutkimuksissa sekä aikuisilla Helicobacter pylorin häätöhoidon yhteydessä. Aikuisilla muiden antibioottihoitojen yhteydessä teho on epäselvä. Mikäli potilas kärsii neste- ja elektrolyyttihukasta, paras tulos saadaan, kun LGG-hoito aloitetaan nesteytysjuomaan yhdistettynä.

Maija Saxelin

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat