Geneerinen substituutio myllersi Suomen markkinoita

Tämän vuoden ensimmäinen puolisko laittoi suomalaiset lääkemarkkinat uusjakoon. Fuusiot ja geneerinen substituutio myllersivät ennen näkemättömällä tavalla lääkealaa.

Ulla Järvi

Ministeri Mönkäre ei ole lopettamassa yksityislääkärien Kela-korvauksia

- Olen ollut viime viikot väärin tulkittu! tokaisee sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre. Hänen parin viikon takainen lehtihaastattelunsa Kela-korvausten uusjaosta synnytti melkoisen mielipidemyrskyn juuri budjettiriihen kuumetessa.

Ulla Järvi

Ministeri Hyssälä haluaa terveyskeskuksiin lisää erikoistumista

Sosiaali- ja terveysministerit esittelivät viime viikolla henkilökohtaisesti tärkeitä teesejään lääketieteen toimittajille. Lähes historiallisessa yhteisesiintymisessä kaksi voimakastahtoista ministeriä nyökytteli hyväksyvästi toinen toisensa puheille; ikäänkuin vaalien aikaisesta keskustan ja demarien syvästä epäluottamuksesta ei olisi kuultukaan.

Ulla Järvi

Antibioottien ja yskänlääkkeiden käyttö väheni Suomen lääkemenot yli kaksi miljardia euroa viime vuonna

Suomen lääkemenot kasvoivat viime vuonna kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Lääkkeiden kokonaismyynnin arvo ylitti kaksi miljardia euroa. Sairausvakuutuksen maksamat lääkekorvaukset kasvoivat 12 prosenttia edellisestä vuodesta ja olivat noin 860 miljoonaa euroa. Tiedot ilmenevät tällä viikolla julkistetusta Suomen Lääketilastosta vuodelta 2002.

Wartiovaaralle Anders Jahre -palkinto

Akatemiatutkija, Helsingin yliopiston dosentti Anu Wartiovaara on saanut lääketieteen nuorten tutkijoiden Anders Jahre -palkinnon. Wartiovaara jakaa palkinnon Tukholman Karoliinisen instituutin professorin Johan Ericsonin kanssa.

Skitsofrenian hyvä hoito kannattaa

Parhaimmillaan psykoosiin takia apua hakeva potilas ja perhe pääsevät Suomessa hyvin monipuolisen hoidon piiriin. Perheen ympärille kootaan moniammatillinen työryhmä, joka aloittaa kriisikeskeisen, tarvittaessa päivittäisen hoidon potilaan kotona ja ottaa vastuun tilanteen laaja-alaisesta tutkimisesta, hoidon suunnittelusta ja koordinoinnista. Työryhmä rakentaa potilaan ja perheen kanssa yhteisen käsityksen ongelma-alueista ja voimavaroista. Hoito on mahdollisimman avohoito- ja kotipainotteista. Työryhmä huolehtii hoidon kokonaisuudesta yli organisaatiorajojen ja on käytettävissä niin pitkään kuin tarvetta on.

Klaus Lehtinen

Rannekanavaoireyhtymä - leikkaus vai konservatiivinen hoito?

Rannekanavaoireyhtymä on tavallisin yläraajan leikkaustoimenpiteen aihe. Retrospektiivisessa poikkileikkaustutkimuksessa alle puolet 230 potilaasta oli ennen leikkausta saanut muuta hoitoa kuin tulehduskipulääkkeitä. Noin puolella tutkittavista esiintyi haittaavia käsioireita, kun leikkauksesta oli kulunut hieman yli vuosi. Hoitotulokset eivät yksiselitteisesti puolla leikkaukseen suoraan ohjaavaa hoitokäytäntöä. Tutkimusten mukaan osa potilaista hyötyy injektiohoidosta, lastahoidosta ja käden aktiivisesta mobilisaatiosta. Leikkaushoitoa voidaan suositella, kun oireena on pareesi tai selvä tuntopuutos, ja niille, joilla konservatiivinen hoito ei tuo apua kipu- ja puutumisoireisiin.

Jari Ylinen, Päivi Dyster, Kaija Iljala, Jukka Kupila, Esa Muuronen, Mauri Kallinen, Esko Mälkiä, Arja Häkkinen

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden sosioekonomiset erot

Terveys 2015 -ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi sosioekonomisten kuolleisuuserojen pienentäminen viidenneksellä. Merkittävä osa näistä eroista johtuu sepelvaltimotaudista, ja niinpä tutkimme sen tärkeimpien riskitekijöiden kehitystä koulutuksen pituuden mukaan luokitelluissa ryhmissä FINRISKI-väestötutkimusten aineistoista vuosilta 1992, 1997 ja 2002. Riskitekijöissä todettiin koulutusryhmittäin erittäin merkitsevät tasoerot kummallakin sukupuolella. Ainoa poikkeus oli kohonneen verenpaineen esiintyvyys miehillä. Erot eivät merkitsevästi muuttuneet kymmenvuotisjakson aikana. Ilman uusia tehokkaita toimenpiteitä sepelvaltimotautikuolleisuuden sosioekonomisten erojen ei voida odottaa supistuvan lähitulevaisuudessa.

Veikko Salomaa, Tiina Laatikainen, Heli Tapanainen, Pekka Jousilahti, Erkki Vartiainen

Vesiepidemiat - kasvava ongelma?

Kansanterveylaitokselle raportoitiin vuosina 1998-2002 yhteensä 33 Suomessa tapahtunutta vesiepidemiaa, joissa sairastui yhteensä lähes 15 000 henkilöä. Epidemioihin sairastuneita on toki ollut rekisteröityjä tapauksia enemmän, sillä vain pieni osa lyhytkestoiseen ripuliin sairastuneista tulee tietoon. Vesivälitteiset epidemiat ovat siis edelleenkin kansanterveysriski, vaikka talousvesien kemiallinen ja mikrobiologinen laatu on yleensä hyvä.

Terttu Vartiainen, Ilkka Miettinen, Outi Zacheus

Skitsofrenian syyt, ehkäisy ja hoito perhenäkökulmasta

Viime vuosina skitsofrenian tutkimuksessa ja hoidossa ovat korostuneet biologinen etiologia ja lääkehoito, mutta potilaan ja perheen kokonaisvaltainen huomioon ottaminen on biologisen hoidon kehittymisestä huolimatta edelleen ensiarvoisen tärkeää. Skitsofrenian prodromaalioireiden epäspesifisyyden vuoksi preventiiviset interventiot ovat vasta tutkimuskäytössä ja niihin liittyy lukuisia eettisiä ongelmia. Psykoedukatiivinen perheterapia vähentää relapseja ja sitä tulisi tarjota yhtenä hoitomuotona uusille psykoosipotilaille ja heidän perheilleen.

Riikka Roisko, Kaisa Saari, Karl-Erik Wahlberg