Geneettisten ja ulkoisten ympäristötekijöiden osuus ihosyövässä

28.05.2003 Turun yliopisto

Tiina Milán

Luurankolihasten aineenvaihdunta ja verenvirtaus terveillä miehillä ja dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavilla

28.5.2003 Turun yliopisto

Jukka Kemppainen

Lääkäreitä ja ihmisiä

Kirjoittaisinko tulesta vai järjestä; ajasta vai ikuisuudesta; maailmojen rakentamisesta sinne, missä ei mitään ollut eikä olisi tullut; kosteitten hiirenkorvien poltteesta sieraimissa; vaaleanpunahehkuisen jättiläisauringon laskeutumisesta elokuisten olkitulten savuun; ihmisen kaipuusta toisen luo; miljoonista synaptisista transmissioista, joita voi kuvitella ja tietää kuvittelevansa tai kuvitella tietävänsä, mutta joista ei mitään tiedä; viisauden ja tiedon turhasta kertymästä, josta käteen lopulta jää maailman poltteessa kalvettunut luu; varvasväleihin ryntäävän hiekan himokkaasta muistista; varpaitten kipristävästä muistista kosteassa hiekassa? Mistä kirjoittaisin että muistaisin; muistuttaisin; muistettaisiin? Ja miksi?

Martti Ollinen

Tajunnanvirtaa

Parvekkeen räystäällä sateen sormiharjoitukset, hidastelevat ja mollivoittoiset, välillä lyhyt monisorminen juoksutus. Sieluni lailla kiihkoton ja vetäytyvä näissä päivissä. Mielessä haikea, jotenkin melankolinen virta. Haluan etääntyä. Kuulemaan, mitä sade kertoo. Maisema on kuin huonosti vedostettu grafiikan lehti: Tausta harmaa, etualan ääriviivattomat puiden suhruiset rakenteet. Tähän haluan jäädä, vain olemaan. Olkoon valovuosien päässä raaka, häikäisevä ja levottomaksi tekevä, suorastaan huutava, auringonvalo!

Pirjo Jokela

Herkkuja

Tyttö ja äiti kävelivät. He kävelivät paljon, oli paljon asioita toimitettavana. Piti käydä postissa, pankissa, vuokra maksamassa, kaupoissa ja niin edelleen. Yksityisautoja ei juuri ollut ja jos jollakulla oli, se takavarikoitiin armeijan käyttöön. Tietysti oli linja-autoja ja raitiovaunuja, muttei muutamaa pysäkinväliä viitsinyt aina ajaa näillä kulkuneuvoilla. Niinpä käveltiin, äiti sanoinkin, että tyttö on hyvä kävelemään. Tyttö oli siitä vähän ylpeäkin.

Marja Salmivalli

Menetettyjä mahdollisuuksia

Kun Jesse oli nuorukainen, hän löysi isoisänsä kirjavarastoista käytösoppaan. Hän luki sitä sivistyäkseen, ollakseen jotakin parempaa kuin muut pihan nuorukaiset. Nuori mies tarvitsi paljon tietoa tullakseen herrasmieheksi. Tässä kehitystyössä saattaisi tuosta resuisesta ja kuluneesta käytöskirjasta olla apua, hän tuumi. Sieltä olivat luettavissa selkeät ohjeet rakkauskirjeiden ja laskujen kirjoittamiseen. Oppaassa selostettiin myös, miten lähestyä vastakkaista sukupuolta, tosi tarkoituksella tietenkin. Kirjan kirjoittamisen aikoihin muihin tarkoitusperiin perustuva ohjeistaminen ei olisi tullut edes kysymykseen. Jesse luki kaiken. Hänen mieleensä alkoi iskostua ovien avaamisen merkitys daameille ja hänelle itselleen mutkan kautta hyvinkin palkitsevana toimintatapana. Näin hän tuumiskeli sohvalla loikoessaan ja arvioidessaan sivistyksen hyviä puolia. Oma painoarvohan siinä nousisi, saisi ehkä paremman lähtöruudun, jopa paalupaikan. Näiden ajatusten saattelemana hänestä alkoi kehkeytyä todellinen herrasmies.

Veikko Karskela

Kirjakaupassa

Ihmisen elämässä tapahtuu kaikenlaisia sattumuksia, suuria ja pieniä, unohtuvia ja mieleen jääneitä. Myöhemmin mieltä askarruttavia asioita on onneksi melko vähän, muuten turhautuisi ja menettäisi mielenrauhansa. Tuntisi itsensä peräti luuseriksi.

Veikko Karskela

Raivaajan kohteliaisuus

Nuorena miehenä on joskus pulmallista olla. Kulttuurin hienovireiset vaatimukset eivät ole vielä selvillä. Tulee kokeiltua ja tehtyä kaikenlaista, eivätkä tulokset ole aina toivotunlaisia. Tämä tuli Turun poika Köpi huomaamaan. Rangaistuskin oli ikäväluokkaan kuuluva, hävitön jano ja häpeä.

Veikko Karskela

Lento

Geneve sijaitsee äärettömän kauniin alppijärven, Lac Lèmandin, rannalla, kovin alhaalla ympäröiviin Alppeihin nähden. Kirurgi Pertti Partista pelotti, sillä hän oli melko kokematon lentäjä. Hän katsoi pää kenossa peloissaan veljenpoikansa Martin kanssa järven takaa nousevaa Jura Alppien korkeaa harjua. Nousu tulisi olemaan jyrkkää koko matkan. Hänen olisi Martin kanssa kuitenkin noustava pienellä Cessna 140 -merkkisellä koneellaan seuraavana päivänä Jura Alppien yli. Noustessaan he joutuivat tekemään jonkinlaista spiraalia ja siksakkia päästäkseen yläpuolella kohoavien Alppien korkeudelle ja niistä yli.

Pentti Salenius

Ihomato

Sen piti olla ihan tavallinen lääkärissä käynti. Minulla oli ollut flunssaa, ihan tavallista nuhaa ja yskää. Luulin alkavani jo parantua, mutta yskä pahenikin uudelleen, muuttui limaiseksi, pientä lämpöäkin piti. Minun oli tarkoitus vain kuunteluttaa keuhkoni ja saada lääkkeet, niin olin sen ajatellut.

Anne-Maria Kuopio