Kalleimmat hoidot valtion kustannettaviksi

Keskustelu sairaanhoidon menokehityksen paremmasta hallinnasta - useimmiten säästöistä - ei ole mikään suomalainen erikoisuus, vaan saman ongelman kanssa painitaan lähes jokaisessa Länsi-Euroopan maassa. Myös perusasiat ratkaisuyrityksissä muistuttavat toisiaan, vaikka hienosäätöä kunkin maan terveydenhuollon erityispiirteiden mukaan tehdäänkin. Suomen terveydenhuollon nykyisen kehittämisen megatrendi näyttää olevan keskittäminen eli usko suurten yksiköiden mahdollisuuksiin ratkoa ongelmia. Kirjoitettiinpa historia näistä ajoista aikanaan miten hyvänsä, yksi piirre näyttää jo tässä vaiheessa selvältä: pelkkä toiminnan tekninen ryhmittely uudelleen ei johda todelliseen kehitykseen. Näyttävää hallinnointia tällainen laatikkoleikki voi sen sijaan olla.

Taito Pekkarinen

De dyraste behandlingarna bör bekostas av staten

Debatten om en bättre administration av sjukvårdens utveckling på utgiftssidan - oftast gäller det besparingar - är ingenting typiskt för Finland, för i nästan alla västeuropeiska länder brottas man med samma problem. Också de grundläggande frågorna vid försök till problemlösning liknar varandra, även om fininställningar krävs utifrån särdragen i olika länders hälso- och sjukvård. Den förhärskande inriktningen vid utveckling av hälso- och sjukvården i Finland verkar vara centralisering: man tror att stora enheter har förmåga att lösa problem. Oavsett hur historien i framtiden skrivs om dessa frågor är en trend redan nu tydlig: enbart teknisk omgruppering av verksamheter leder inte till faktisk utveckling. Ett roulettspel av detta slag kan emellertid te sig som respektingivande administration.

Taito Pekkarinen

Kuopion yliopiston Meditekniasta uutta potkua tutkimukselle ja elinkeinoelämälle

Vuoden alussa toimintansa aloittanut tutkimuskeskus Mediteknia kokoaa Kuopion yliopistossa saman katon alle farmaseuttisen, kliinisen ja elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskukset. Kuopion yliopistolla on yli neljännesvuosisadan kokemus suomalaisten kansansairauksien tutkimuksesta. Soveltavan tutkimuksen Mediteknia vahvistaa yliopiston perustutkimusta ja antaa myös kipakan piristysruiskeen Savon elinkeinoelämälle.

Ulla Toikkanen

Terveyshankkeelle luvatut rahat valtion budjetissa Kunnat yhä epävarmoja omasta osuudestaan

Ensimmäisten arvioiden mukaan valtion ensi vuoden budjetti näyttäisi syntyvän ilman suurempia taistoja puolueiden ja ministeriöiden välillä. Tämän katsotaan johtuvan mm. siitä, että kevään hallitusneuvotteluissa budjettilinjaukset olivat jo pitkälle sovittuja.

Ulla Järvi

EU-komissaari lopetti neuvottelut tupakkateollisuuden kanssa

- Ennen minulla oli tapana tavata tupakkateollisuuden edustajia, mutta nyt olen lopettanut yhteydenpidon, kertoi EU:n kuluttaja- ja terveysasioista vastaava komissaari David Byrne vieraillessaan alkuviikolla tupakkakongressissa Helsingissä.

Tupakkavalistuksen veteraanit: Koskaan ei ole liian myöhäistä

Helsingin tupakka tai terveys -kongressissa nähtiin kaksi maailmankuulua terveydenedistämisen veteraania. 90-vuotias Sir Richard Doll oli erityisen huolissaan siitä, että tupakoinnin ehkäisytyö on vaarassa painottua yksipuolisesti nuorisoon.

Ulla Järvi

HUS: Syöpähoidot ovat hyvätasoisia

HUS joutuu antamaan lokakuun loppuun mennessä vastauksensa Etelä-Suomen lääninhallituksen selvityspyyntöön sairaanhoitopiirin syöpähoitojen saatavuudesta. Selvitystä kirjoittamaan asetetaan erityinen työryhmä.

Ulla Järvi

Potilasvahinkokorvaukset kasvoivat miljoona euroa Valtaosa Urpo Rinteen vahinkoilmoituksista ratkaistu

Potilasvakuutukselle tehtiin viime vuonna sata ilmoitusta edellisvuotta enemmän, eli yhteensä 7 087. Korvausratkaisun Potilasvakuutuskeskus teki 7 402 ilmoituksesta. Niistä korvattaviksi potilasvahingoiksi todettiin 2 125 tapausta eli 28,6 prosenttia ratkaistuista ilmoituksista.

On aika puhua potilaalle tupakoinnista

Jopa 14 % kaikista kuolemista aiheutuu tupakkaan liittyvistä sairauksista. Suomessa tupakka aiheuttaa vuosittain noin 6 000 ennenaikaista kuolemaa. Terveydenhuolto onkin kohdistanut toimiaan tupakoinnin vastustamiseen. Hiljattain julkaistiin Käypä hoito -suositus tupakoinnista vieroituksen tueksi.

Timo Seppola, Kari Reijula

Suomalaisten lääkärien tupakointi vuosina 1990-2001 sekä suhtautuminen tupakointiin potilastyössä

Lääkärien päivittäinen tupakointi väheni 1990-luvun alkupuolella, mutta on pysynyt viime vuosina ennallaan. Vuonna 2001 päivittäin tupakoi 7 % mieslääkäreistä ja 4 % naislääkäreistä. Lääkärit kehottivat aktiivisesti savuttomuuteen potilaita, joilla jo oli tupakointiin liittyvä sairaus, mutta terveitä tupakoitsijoita kehotettiin lopettamaan harvemmin. Naislääkärit kehottivat useammin kuin mieslääkärit raskaana olevia ja ehkäisypillereitä käyttäviä potilaita luopumaan tupakasta. Tupakoivat lääkärit kehottivat potilaitaan lopettamaan polttamisen harvemmin kuin tupakoimattomat. Lääkärien osallistuminen terveyskasvatukseen vaikuttaa melko vähäiseltä, vaikka suurin osa arvioi tietonsa ja taitonsa riittäviksi.

Noel C. Barengo, Tuulikki Uusitalo, Markku Myllykangas, Patrick Sandström, Vesa Jormanainen