78324 osumaa

Lyhyesti: Tuberkuloosialttius ja gammainterferonia koodaavan geenin homotsygotia

Useita geenejä tai niiden virheitä on syytetty tuberkuloosialttiuden aiheuttajiksi. Espanjalaiset tutkivat 113:n bakteriologisesti varmistetun keuhkotuberkuloosipotilaan, 207 lähikontaktin (näistä 125 tuberkuliinipositiivisia) sekä 100 terveen tuberkuliininegatiivisen verrokin aineiston. Niillä, jotka olivat homotsygootteja gammainterferonia koodaavan geenin (+874) A-alleelin suhteen, oli 3,75-kertainen keuhkotuberkuloosiin sairastumisen riski terveiden riskiin nähden. Perifeerisen veren lymfosyyttien gammainterferonin muodostamiskyky oli heillä niin ikään heikentynyt. Vaikka tutkijat eivät suoralta kädeltä usko tämän geenilöydöksen selittävän koko alttiutta, havainto on mielenkiintoinen. Myös Suomesta voisi löytyä tältä pohjalta kiinnostavaa aineistoa eri alueiden tuberkuloosin ilmaantuvuutta ajatellen.

Hannu Puolijoki

Kelan vuonna 2002 maksamat lääkekorvaukset

Korvausjärjestelmään kuuluvista lääkkeistä maksettiin sairausvakuutuksesta korvauksia 3,4 miljoonalle henkilölle 859 miljoonaa euroa vuonna 2002. Kasvua vuoden 2001 korvausmenoista oli 12 %. Menojen lisäykseen vaikuttivat merkittävistä ja kalliista lääkkeistä korvausta saaneiden määrän kasvu, uusien lääkkeiden hyväksyminen erityiskorvattaviksi ja siirtyminen aikaisempaa kalliimpiin lääkkeisiin. Lääkekorvausta saaneiden määrä pieneni hieman edellisvuotisesta.

Sinikka Rajaniemi

Pieni mahatautipotilas

Vanhemmat toivat kolmannella ikävuodellaan olevan lapsensa terveyskeskuksen viikonloppupäivystykseen yritettyään sitä ennen ripulin ja oksentelun kotihoitokeinoja kolmen vuorokauden ajan. Perheen kaksi muuta lasta olivat poteneet samaa sairautta, mutta he olivat jo toipumassa hyvää vauhtia. Kuukautta aiemmin lapsella oli ollut antibioottikuurilla hoidettu välikorvatulehdus, jonka jälkitarkastukseen lapsen olisi pitänyt tulla tämän viikonlopun jälkeen.

Juhani Miettola, Pekka Mäntyselkä

Yleislääketieteen erikoislääkärien arvioita erikoislääkärikoulutuksestaan ja erikoisalavalinnastaan - vertailu muihin erikoislääkäreihin

Tämän artikkelin tavoitteena on selvittää, eroavatko yleislääketieteen erikoislääkäreiden kokemukset oman erikoislääkärikoulutuksensa ja oman erikoisalansa valinnan suhteen muiden erikoislääkärien kokemuksista. Artikkeli perustuu 1 836 erikoislääkärin antamiin vastauksiin Lääkäri 98 -tutkimuksen postikyselyssä. Yleislääketieteen erikoislääkäreistä 55 % ilmoitti olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa erikoislääkärikoulutukseen, muista erikoislääkäreistä tyytyväisiä oli 61 %. Yleislääketieteeseen erikoistuneet arvioivat erikoislääkärikoulutuksen eri osa-alueista mahdollisuuden tutkimus- ja kehittämistyöhön selvästi huonommaksi kuin muut erikoislääkärit.

Jaakko Halonen, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Kari Mattila

Kuopion yhteispäivystystutkimus Asiakastyytyväisyys

Kuopion yhteispäivystyksen toimintatutkimuksessa viikolla 20/2002 asiakkaat arvioivat yleislääkäripäivystyksen asiakaspalvelua. Asiakastyytyväisyyttä mittaaviin kysymyksiin vastasi 43 % ja vapaamuotoisia kommentteja saatiin 25 %:lta asiakkaista. Miehet pitivät ilmoittautumisen sujuvuutta, hoitajien asiantuntevuutta ja jatkohoidossa opastamista erittäin hyvänä useammin kuin naiset. Asiakkaiden sanalliset kommentit kuvastivat tyytymättömyyttä palvelujen organisointiin, mutta varsin suurta tyytyväisyyttä henkilökunnan toimintaan.

Juhani Miettola, Matti Halinen, Pertti Lipponen, Seppo Hietakorpi, Mirja Kaukonen, Esko Kumpusalo

Hoidon odotusaikojen raportointi ja seuranta läpinäkyvää Australiassa

Hoidon ja palvelujen saatavuus on maasta riippumatta aina tärkeä ja ajankohtainen terveyspoliittinen kysymys. Suomessa odotusaikojen ja hoitoa odottavien määrien vertailu on vaikeaa, koska tietosisällöt eivät ole standardoituja, läpinäkyviä eivätkä reaaliaikaisia. Tilastotietoja ei voi suoraan käyttää päätöksenteossa tai ohjausvälineenä. Näistä syistä monissa maissa on päädytty kehittämään hoidon odotusaikatietojen raportointia ja seurantaa vertailukelpoiseen, läpinäkyvään ja reaaliaikaiseen suuntaan.

Marja Blom

Puhuttelevat tarinat - terapeuttiset kuvat

Erilaiset ihmiset tarvitsevat erilaisia tapoja voidakseen purkaa tuntojaan ja ymmärtää itseään syvemmin. Kaikki eivät hyödy yksinomaan sanalliseen ilmaisuun perustuvasta puhumisesta hoito- tai terapiaprosessissa. Oman elämän tarinan ja kokemusten kirjoittaminen sekä valokuvien ja kuvaamisen systemaattinen käyttö voi rikastaa perinteisen terapeuttisen työn menetelmiä, pohtivat ihotautilääkäri, dosentti Leena Koulu ja suunnittelija Ulla Halkola.

Tuula Vainikainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat