Simvastatiinille uusia indikaatioita Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt simvastatiinille (Zocor, MSD) uusina indikaatioina fataalien ja ei-fataalien sydänsairauksien sekä aivohalvauksien ehkäisyn. Lisäksi sen katsotaan vähentävän ohitusleikkauksen ja angioplastian riskiä. Uudet käyttöaiheet perustuvat nk. HPS-tutkimuksen (the Heart Protection Study) tuloksiin. Siinä tutkittiin yli 20 000:n sydänsairauksia potevan tai niille riskialttiin potilaan sairastavuutta viiden vuoden ajan, kun hoitona oli simvastatiini 40 mg tai lumelääke. Riski ei-fataaleihin sydänsairauksiin väheni 38 % ja kuolleisuus koronaaritautiin 18 % simvastatiinia saaneilla. Vastaavasti aivohalvauksien riski väheni 25 % ja myös ohitusleikkausten ja angioplastian tarve oli vähäisempi. Potilaat, joilla ei ollut sydänsairauksia, mutta joilla oli diabetes tai perifeerinen tai keskushermostoperäinen verisuonisairaus, näyttivät samoin hyötyvän simvastatiinihoidosta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kaikki mitä sinun on hyvä tietää SARSista

Octopuksen kohta 30-vuotisen elinkaaren aikana ei ole moista nähty - SARS tupsahti globaaliin tietoisuuteen maaliskuussa aivan tyhjästä. Jo nyt, parin, kolmen kuukauden jälkeen, oleelliset tiedot sairaudesta on selvitetty: sen aiheuttaja, taudinkuva, elinennuste. Kunnon hoito enää puuttuu. New England Journal of Medicinen (NEJM) toukokuun 15. päivän numero on ajantasainen raportti SARS-tilanteesta.

Anemiaa, endokrinologiaa ja lääkkeiden yhteisvaikutuksia

Harmaankalpea 35-vuotias nainen tuli lähetteellä sairaalan päivystykseen huimauksen ja väsymyksen takia. Potilaan hemoglobiiniarvo oli 58 g/l. Sairautena oli entuudestaan hypotyreoosi tyreoidiitin jäljiltä. Runsaasta tyroksiinilääkityksestä huolimatta kilpirauhasarvot olivat olleet hypotyreoottisia.

Simo Pohjavaara, Pekka Mäntyselkä

Missä ovat hoitamattomat psykiatristen erikoisalojen jonot?

Terveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle hänen terveydentilansa edellyttämät ja riittävät terveyspalvelut kohtuullisessa ajassa. Jono on vakuuttava mittari operatiivisilla aloilla. Jonottajia on tuhansia ja jonoista saadaan helposti sairaalakohtaisia tai valtakunnallisia tilastotietoja. Lasten ja nuorten psykiatriassa jonotusaikoja seurataan hoitotakuun näkökulmasta. Jonotusaika on hoitoon pääsyn mittari - kuitenkin vain niiden lasten ja nuorten kohdalla, jotka ovat päätyneet erikoissairaanhoidon jonoon. Keskustelussa hoidon saatavuudesta ja oikeudesta hoitoon on puhuttava muustakin kuin jonoista.

Pälvi Kaukonen, Kari Pylkkänen

Terveyskeskuksesta kirjoitettujen lähetteiden tarpeellisuus

Terveyskeskuslääkäri kirjoittaa lähetteen potilaalleen jatkohoitoa tai -tutkimuksia sekä esim. lausuntoa varten. Ajoittain on nostettu esiin kysymys kaikkien lähetteiden tarpeellisuudesta. Nurmeksen ja Valtimon kuntayhtymästä kirjoitettujen lähetteiden tarpeellisuutta arvioitiin tutkimuksessa, jossa oli mukana yli 300 Pohjois-Karjalan keskussairaalaan lähetettyä potilasta. Arvion suoritti kuusi kokenutta erikoislääkäriä. Lähes 70 % lähetteistä arvioitiin tarpeellisiksi. Loput olivat 1-4:n arvioijan mielestä tarpeettomia.

Markku Puhakka, Olli-Pekka Ryynänen, Pertti Palomäki, Veijo Anttonen, Risto Jukola, Jorma Takala

Sairaalaan lähettämisen aiheet ja perusteet

Terveyskeskuksesta sairaalahoitoon tai -tutkimuksiin lähetettävien potilaiden lähetteissä on edelleenkin epätarkkuuksia ja puutteita. Tutkimuksessa selvitettiin Nurmeksen ja Valtimon terveyskeskuksesta Pohjois- Karjalan keskussairaalaan lähetettyjen potilaiden lähetteitä. Noin 40 %:lle potilaista oli lähetteeseen kirjoitettu diagnoosi, mutta noin 60 % potilaista oli lähetetty pelkällä oirediagnoosilla. Eniten ongelmia terveyskeskuslääkäreille tuotti neurologian, keuhkotautien ja lastentautien diagnosoiminen. Kirjoittajat toivovat perusteellisempia tutkimuksia ja enemmän erikoislääkäreiden konsultointia perusterveydenhuoltoon, jotta diagnostiset ja hoidolliset ongelmat jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Markku Puhakka, Olli-Pekka Ryynänen, Pertti Palomäki, Veijo Anttonen, Risto Jukola, Jorma Takala

Lähetä robottisi kongressiin

Tutkijat ovat kehittäneet kauko-ohjattavan laitteen, jonka avulla voi käydä teleneuvotteluja kasvotusten vaikkapa toisella puolen maapalloa.

Erkki Karjalainen

Horrosanestesiaa Härmässä

Jo eetteri- ja kloroformiaikana humaanit kirurgit pyrkivät löytämään potilaalle miellyttävämpiä vaihtoehtomenetelmiä. Eräs tällainen oli Manner-Euroopassa suosittu ns. Dämmerschlaf, skopolamiinilla ja morfiinilla aiheutettu horrostila. Suomenkin lääketieteellisissä lehdissä menetelmän käytöstä ilmestyi 1900-luvun alussa kolme julkaisua. Näiden julkaisujen tulokset kannustivat menetelmän jatkokäyttöön.

Tapani Tammisto, Christine Tammisto

Saattohoito on potilaan aktiivista kokonaishoitoa

Juha Hänninen kertoo jo kirjan kansilehdellä sen tavoitteen. Kirjan sisältö on jaoteltu oireiden mukaan. Sisällysluettelosta pääsee nopeasti oireen mukaiseen lukuun. Ainoastaan kipu on lukuna niin laaja, ettei käsikirjaidea oikein toimi. Toisaalta hakemisto aivan kirjan lopussa ansaitsee kiitoksen. Hakemistossa voisi vielä käyttää pientä helpotuskeinoa; lihavoida sivunumerot, joilla asiasta on perusteellisin selvitys.

Leena Niinistö

Jatkuva taistelu olemassaolosta

Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta julkisti historiikin 30-vuotisen olemassaolonsa kunniaksi. Perusteluissa todetaan, että vaikka kausi onkin lyhyt, se on ollut sitäkin tapahtumarikkaampi. Jo kirjan nimi kertoo, että jatkuvasta taistelusta on ollut kyse. Perustamistaistelusta selviydyttyä tiedekunta on kaksi eri kerta ollut lakkautusuhan alla ja muuten on taisteltu opetusohjelmasta, toimitiloista, pääsystä keskussairaalaan ja viimeksi tiedekunnan aseman vakiintumisesta. Tänä päivänä tuskin kenellekään tulisi enää mieleen kyseenalaistaa tiedekunnan tarpeellisuutta Pirkanmaan ja lähialueiden lääkärikouluttajana.