Glykemiaindeksin merkitys diabeetikoille ja terveille

Verensokeriin hitaasti vaikuttavien eli ns. pienen glykemiaindeksin omaavien ruokien valitsemisesta on diabeetikoille apua verenglukoosin ja lipidien hallinnassa. Terveille näyttöä eduista on vähemmän, mutta glykemiaindeksin huomioiminen voi yhdessä järkevien elintapavalintojen kanssa pienentää riskiyksilöillä diabetekseen ja sepelvaltimotautiin sairastumisen vaaraa.

Eliina Haapa, Antti Aro

Ainutlaatuinen perimämme ja eettiset haasteet

Hyvän tekemisen ja sairauksien hallinnan nimissä voidaan tehdä myös paljon pahaa, jos eettiset kysymykset jäävät pohtimatta.

Tuula Vainikainen

Yleismaailmallinen julistus uusittavana

Unescon yleiskokous hyväksyi vuonna 1997 ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskevan yleismaailmallisen julistuksen, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 1998. Julistus on parhaillaan uudistettavana. Suomen virallista kantaa uudistukseen valmistelee opetusministeriö.

Voidaanko kaihijonot poistaa? Suomen silmäterveydenhuollon kehitys tilastojen valossa vuosina 1984-2000

Raportti esittelee silmäterveydenhuollon dynamiikkaa kuvaavan simulaatiomallin perustana olevat tilastotiedot vuosilta 1984-2000. Erityinen mielenkiinto kohdistuu kaihijonojen pituuteen ja julkisen sektorin silmälääkärivajeeseen, jotka ovat säilyneet ennallaan 1980-luvun puolivälistä alkaen. Jonojen pituus on ollut riippumaton leikkausten lukumäärästä. Ansiotason koheneminen ja lyhentynyt työaika eivät ole pienentäneet silmälääkärivajetta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Suomen silmäterveydenhuollon dynamiikkaa tutkivassa projektissa.

Anja Tuulonen

Onko sairaanhoito kallista Suomessa? Esimerkkejä terveydenhuollon menojen vertailuista

Terveydenhuollon rahoitustarvetta perustellaan terveydenhuoltomenojen kansantuoteosuuksilla, niiden ajallisella kehityksellä tai maakohtaisilla vertailuilla. Pelkillä terveydenhuoltomenojen vertailuilla ei voida tehdä riittäviä johtopäätöksiä terveydenhuollon tilasta. Palvelujen sisällön ja määrän huomioon ottaminen osoitti, että erikoissairaanhoito on Suomessa suhteellisen edullista ja palveluita tuotetaan edelleen runsaasti. Lisärahoituksen muuntaminen palveluiksi ja väestön terveyshyödyiksi edellyttää päätöksentekoa ja johtamista tukevia tietojärjestelmiä niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla.

Miika Linna

Kliininen auditointi yksityislaitoksen kannalta

EU:n direktiivien mukainen säteilylain muutos Suomessa edellyttää kliinistä auditointia kaikissa säteilyä käyttävissä kuvantamisyksiköissä 12.5.2005 mennessä. Kliinistä auditointia edeltävä laadun määrätietoinen kehittäminen, itsearviointi ja dokumentointi selkiyttävät toimintaa ja parantavat potilasturvallisuutta. Valmistelu vaatii työpanosta, mutta se lisää järjestelmällistä paneutumista ja tyytyväisyyttä työhön. Ulkopuolisen auditoijan antamat hyvät vihjeet ja ohjeet voivat edistää myös toiminnan taloudellisuutta. Ensimmäisen auditoinnin kynnystä ei kannata pitää liian korkeana, siitä voi olla apua yksikön kilpailukyvyn parantajana.

Timo Paakkala, Alpo Kärkkäinen

Riittävätkö megapikselisi?

Suuret pikselimäärät eivät ole tarpeen, jos kamerassa on pitkä, optisesti stabiloitu zoomlinssi.

Erkki Karjalainen

Voisiko lääkäriyttä harjoitella kirjallisuuden tuomilla kokemuksilla?

Brittiläisen yleislääkärin John Salin-skyn teesi on, että hyvän kirjallisuuden lukemisella voi avartaa näkemystään elämästä. Kirjallisuuden klassikkojen lukemisesta koituva hyöty ei rajoitu pelkästään kasvuikään ja koulumaailmaan, vaan ammatillisessa kypsymisessä maailmankirjallisuuden parhaimmat teokset tarjoavat mielenkiintoista pohdittavaa vaikkapa lääkärille!

Jari Laurikka, Tuija Laurikka

Venuksen ja Marsin terveydestä

Riitta Luodon, Kirsi Viisaisen ja Ilona Kulmalan toimittamassa oppikirjassa Sukupuoli ja terveys 40 kirjoittajaa päivittää 348 sivulla Suomen naisten (ja vähän miestenkin) terveystilannetta, terveydenhuollossamme vallitsevia sukupuoliasenteita ja tulevaisuuden näkymiä.

Markku T. Hyyppä

41. lääke-esittelijäkurssi joulukuussa 2002 - maaliskuussa 2003

Lääketietokeskus Oy järjesti 41. lääke-esittelijäkurssin joulukuussa 2002 - maaliskuussa 2003. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.