HUS: Syöpähoidot ovat hyvätasoisia

HUS joutuu antamaan lokakuun loppuun mennessä vastauksensa Etelä-Suomen lääninhallituksen selvityspyyntöön sairaanhoitopiirin syöpähoitojen saatavuudesta. Selvitystä kirjoittamaan asetetaan erityinen työryhmä.

Ulla Järvi

Potilasvahinkokorvaukset kasvoivat miljoona euroa Valtaosa Urpo Rinteen vahinkoilmoituksista ratkaistu

Potilasvakuutukselle tehtiin viime vuonna sata ilmoitusta edellisvuotta enemmän, eli yhteensä 7 087. Korvausratkaisun Potilasvakuutuskeskus teki 7 402 ilmoituksesta. Niistä korvattaviksi potilasvahingoiksi todettiin 2 125 tapausta eli 28,6 prosenttia ratkaistuista ilmoituksista.

On aika puhua potilaalle tupakoinnista

Jopa 14 % kaikista kuolemista aiheutuu tupakkaan liittyvistä sairauksista. Suomessa tupakka aiheuttaa vuosittain noin 6 000 ennenaikaista kuolemaa. Terveydenhuolto onkin kohdistanut toimiaan tupakoinnin vastustamiseen. Hiljattain julkaistiin Käypä hoito -suositus tupakoinnista vieroituksen tueksi.

Timo Seppola, Kari Reijula

Suomalaisten lääkärien tupakointi vuosina 1990-2001 sekä suhtautuminen tupakointiin potilastyössä

Lääkärien päivittäinen tupakointi väheni 1990-luvun alkupuolella, mutta on pysynyt viime vuosina ennallaan. Vuonna 2001 päivittäin tupakoi 7 % mieslääkäreistä ja 4 % naislääkäreistä. Lääkärit kehottivat aktiivisesti savuttomuuteen potilaita, joilla jo oli tupakointiin liittyvä sairaus, mutta terveitä tupakoitsijoita kehotettiin lopettamaan harvemmin. Naislääkärit kehottivat useammin kuin mieslääkärit raskaana olevia ja ehkäisypillereitä käyttäviä potilaita luopumaan tupakasta. Tupakoivat lääkärit kehottivat potilaitaan lopettamaan polttamisen harvemmin kuin tupakoimattomat. Lääkärien osallistuminen terveyskasvatukseen vaikuttaa melko vähäiseltä, vaikka suurin osa arvioi tietonsa ja taitonsa riittäviksi.

Noel C. Barengo, Tuulikki Uusitalo, Markku Myllykangas, Patrick Sandström, Vesa Jormanainen

Sydämen kroonisen vajaatoiminnan diagnosointi ja hoito Yhteenveto Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) suosituksesta

Sydämen vajaatoiminnan kansanterveydellinen merkitys lisääntyy väestön ikääntyessä ja sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden määrän kasvaessa. Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) vuonna 2001 julkistamissa ohjeissa korostetaan sydämen vajaatoiminnan toteamista objektiivisin keinoin, ensisijaisesti sydämen kaikukuvauksen avulla. Hoidossa sovelletaan elämäntapoihin kohdistuvaa neuvontaa, lääkehoitoa, mekaanisia laitteita ja kirurgisia hoitomuotoja. Lääkehoidon kulmakivet ovat ACE:n estäjät ja beetasalpaajat. Lääkehoidossa tulee pyrkiä sellaisiin annoksiin, joiden on voitu osoittaa parantavan potilaiden ennustetta.

Tiina Heliö, Jyrki Olkinuora, Lasse Lehtonen, Jyri Lommi, Markku S. Nieminen

Ateroskleroosin varhaismuutokset lapsilla ja nuorilla

Valtimokovettumataudin riskitekijät ennustavat jo lapsuudessa varhaisia valtimomuutoksia ja riskitekijöihin voidaan vaikuttaa lapsuusiässä suoritetuilla interventioilla. Varhaisia valtimomuutoksia voidaan tutkia ultraäänimenetelmien avulla myös lapsilla ja siten arvioida yksilöllistä riskiä. Kun halutaan tutkia oireettomien henkilöiden ateroskleroosia, käytettävissä ovat valtimoiden endoteelitoiminnan tutkiminen ja verisuonten seinämäpaksuuden mittaaminen. Tulevaisuudessa noninvasiiviset ultraäänitutkimukset saattavat helpottaa päätöksiä hoidon aloittamisesta.

Mikko Järvisalo, Olli Raitakari

Rokotukset raskauden aikana

Suomen oloissa on harvoin välttämätöntä rokottaa odottavaa äitiä. Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia raskaudenaikaisista immunisaatiokäytännöistä ei ole tehty, ja sen vuoksi odottavan äidin rokottamista erityisesti eläviä, heikennettyjä mikrobeja sisältävillä rokotteilla suositellaan välttämään. On kuitenkin tilanteita, joissa raskaana olevan naisen rokottamisesta saatava hyöty on suurempi kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat, kuten altistuminen tetanukselle, rabiekselle ja B-hepatiitille tai matkustaminen keltakuume-endeemiselle alueelle. Vastasyntyneen vakavien pneumokokki-, meningokokki-, RSV- ja hemofilustautien ehkäisemisestä äidin immunisaation avulla on saatu osin lupaavia tuloksia.

Marja-Liisa Eloranta, Seppo Heinonen

Lyhyesti: Skitsofrenia ei vähene kaikkialla

Useissa maissa on todettu, että skitsofrenian ilmaantuvuus on viime vuosina pienentynyt. Syyksi on esitetty parantunutta äitiyshuoltoa ja raskauteen ja synnytykseen liittyvien komplikaatioiden vähenemistä. Yhtä Lontoon suurpiiriä 1965-97 tarkastelleessa tutkimuksessa tulos oli kuitenkin päinvastainen: skitsofrenian ilmaantuvuus kaksinkertaistui kolmen vuosikymmenen aikana. Voimakkainta lisäys oli alle 35-vuotiaina sairastuneilla. Tutkijat eivät kykene selittämään tulosta, mutta he tuovat painokkaasti esiin palvelujen tarpeen lisääntymisen, erityisesti nuorilla. Sama on ollut havaittavissa myös Suomessa, vaikka tutkimusten mukaan skitsofrenian ilmaantuvuus nuorilla on meillä pienentynyt.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Harvinainen angiosarkooma säästävästi leikatuilla rintasyöpäpotilailla

Amerikkalaiskollegat muistuttavat säästävästi leikattujen ja sädehoitoa saaneiden rintasyöpäpotilaiden huonoennusteisista angiosarkoomista, joita sntyy hoidettuun rintaan. Krooninen lymfödeema on tunnettu raajan angiosarkooman riskitekijä. Imuteiden obstruktio näyttää olevan merkittävä syy angiosarkooman taustalla. Katsauksen mukaan rinnan angiosarkooman suhteellinen riski säästävästi leikatuilla ja sädehoitoa saaneilla rintasyöpäpotilailla on noin 16-kertainen verrokkiväestön riskiin nähden. Tavallisimmin tauti ilmenee noin 4 vuoden kuluttua hoidoista. Se on onneksi harvinainen; esiintyvyys on noin 5/10 000 hoidettua potilasta. Kolmasosa angiosarkoomista ei näy mammografiassa. Tauti oireilee yleensä punoittavina iholäiskinä. Säästävästi hoidetun rintasyöpäpotilaan uudet iho-oireet edellyttävät aina näytteenottoa.

Seppo Yt Junnila

Sukupuoli vaikuttaa sepelvaltimoiden läpimittaan

Naisten sepelvaltimot ovat keskimäärin pienempiä kuin miesten, jopa ruumiinkoko huomioon ottaen. Suonten pientä kaliiberia on syytetty siitä, että naisten sepelvaltimoihin kohdistuvien toimenpiteiden tulokset ovat huonompia.

Juhani Airaksinen