Huumeiden kokeilukäytön kasvu tasaantui?

Huumeiden kokeilukäytön kasvu näyttää tasaantuneen. Kokeilukäytöstä aiheutuvat haitat sen sijaan jatkoivat kasvuaan senkin jälkeen. Tosin myös niissä on näkynyt merkkejä kasvuvauhdin hidastumisesta. Arviot perustuvat viime vuosikymmenen lopun tilastotietoihin ja ilmenevät Päihdetilastollisesta vuosikirjasta 2002.

Klaus Holttinen Apteekkariliiton puheenjohtajaksi

Joutsenon apteekin apteekkari Klaus Holttinen on valittu Suomen Apteekkariliiton uudeksi puheenjohtajaksi ensi vuoden alusta lähtien. Aiemmin liiton varapuheenjohtajana toiminut Holttinen seuraa tehtävässään liittoa kuusi vuotta luotsannutta apteekkari Reijo Purasmaata.

Hypnoosi - takaisin lääketieteen valtavirtaan

Hypnoosi on vanha hoitomuoto, joka ennen farmakologian kautta oli saavuttamassa melko merkittävän aseman. Esimerkiksi 1800-luvulla varsin suuria leikkauksia suoritettiin hypnoanestesiassa. Nopea ja tehokas vaikutus antoi kuitenkin lääkkeille lujan aseman, ja tällöin hypnoosin asema lääketieteessä alkoi heiketä. Samoin hypnoosin käyttö näytöstilaisuuksissa, joissa pääasia oli ihmisten naurattaminen ja rahastaminen, heikensi menetelmän uskottavuutta. Hypnoosia käyttävät terapeutit ovat myös käyttäneet ylisanoja suositellessaan hoitojaan, ja menetelmä on aiheetta sekoitettu mystiikkaan. Vasta nyt tilanne on kääntymässä parempaan suuntaan.

Hannu Lauerma, Veikko Karskela

Rasvahiivojen luokitus täsmentyy

Jo vuosisadan ajan on tiedetty, että pityriasis versicolor eli savipuoli on ihmisen iholla elävien rasvahiivojen aiheuttama. Rasvahiivat voivat myös pahentaa atooppisen ja seborrooisen ekseeman oireita sekä aiheuttaa folli-kuliittia ja joskus jopa systeemisiä infektioita. Nykytietämyksen mukaan rasvahiivalajeja on seitsemän ja niitä kaikkia esiintyy suomalaisissa potilasnäytteissä. Malassezia globosa on yleinen pityriasis versicolorin aiheuttaja Euroopassa, kun taas systeemisiä infektioita aiheuttavat etupäässä Malassezia furfur ja Malassezia pachydermatis. Eri rasvahiivalajien ekologiaa iholla ja osuutta eri tauteihin ei vielä tunneta riittävästi, mutta uusien lajien erottaminen helpottanee niiden aiheuttamien tautien tutkimusta.

Hanna Ranta, Jouni Issakainen, Päivi Lintu

Akuutin eteisvärinäkohtauksen hoito

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Akuutti eteisvärinäkohtaus aiheuttaa monia oireita, jotka saavat potilaan herkästi hakeutumaan lääkärin hoitoon. Eteisvärinän hoidossa ryhmän IC rytmihäiriölääkkeet ovat syrjäyttäneet aiemmin varsin yleisesti käytetyn kinidiinin, ja sähköiseen rytminsiirtoon käytetään yhä yleisemmin bifaasisia defibrillaattoreita. Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus on muuttanut käsityksiämme eteisvärinäkohtauksen antikoagulaatiohoidosta. Katsauksessa esitellään akuutin eteisvärinäkohtauksen uusia hoitovaihtoehtoja ja annetaan käytännönläheisiä vinkkejä eteisvärinän akuuttihoitoon.

M J Pekka Raatikainen

Hypnoosin hermostolliset mekanismit ja kliininen käyttö Uusia tutkimustuloksia

Hypnoosin kliininen käyttö lienee hitaasti vapautumassa historiallisista rasitteistaan - mystiikan ja liikaa lupailevien markkinahypnotisoijien vaikutuksesta. Positroniemissiotomografia ja herätevastetutkimukset ovat viime vuosina antaneet lisää tietoa hypnoosin vaikutusmekanismeista. Eri hoitomuotoja vertailevat systemaattiset tutkimukset taas ovat antaneet hypnoosista hyvin myönteisen kuvan monissa operatiivisissa, yleislääketieteellisissä ja psykiatrisissa käyttötarkoituksissa. Hypnoosin mielekäs oikeudellinen käyttö on sen sijaan hyvin vähäistä.

Hannu Lauerma

Itsemurhaan altistavat kognitiiviset mallit

Pelkkä mielialan mataluus tai ahdistava elämäntilanne ei johda itsemurhaan. Negatiivisilla, omaa minää, muita ihmisiä tai tulevaisuutta käsittelevillä ajatussisällöillä on huomattava merkitys mielialan ja käyttäytymisen säätelyssä. Varhain kehittyneet kielteiset sisäiset mallit aktivoituvat kriittisissä elämänvaiheissa. Ajatukset, tunteet, käyttäytyminen ja taustalla olevat kognitiiviset skeemat vaikuttavat vastavuoroisesti toisiinsa. Erityisesti toivottomuusajattelu, negatiivinen minäkäsitys, yleistykset ja kognitiivinen jäykkyys altistavat itsemurhalle. Kognitiivisten vääristymien tunnistaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen löytäminen jopa estävät itsemurhia.

Päivi Meretoja, Juhani Laakso

Lyhyesti: Äiti on oikeassa: syö kalaa niin viisastut

Ranskassa tehdyssä väestötutkimuksessa oli mukana yli 1 600 iäkästä henkilöä, joiden terveyttä seurattiin seitsemän vuotta. Henkilöt, joille seurannan aikana ilmaantui dementia, söivät merkitsevästi vähemmän kalaa kuin ne, joiden aivotoiminta säilyi hyvänä. Henkilöillä, jotka eivät koskaan syö kalaa, on noin viisinkertainen riski sairastua mihin tahansa dementiaan tai Alzheimerin dementiaan verrattuna niiden riskiin, jotka syövät kalaa päivittäin. Lihan syönti ei suojaa dementialta eikä aiheuta sitä tämän tutkimuksen mukaan. Kala kunniaan!

Robert Paul

Lyhyesti: Synnytyksen jälkeistä depressiota voidaan ehkäistä psykoterapialla

Ranskalaisessa vertailututkimuksessa selvitettiin, miten raskauden aikana annettu kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia vaikutti synnytyksen jälkeisen depression puhkeamiseen ja miten synnytyksen jälkeen annettu psykoterapia vaikutti depressiosta toipumiseen. Tutkittaviksi valittiin äitejä, joilla raskauden aikana ilmeni depressiivisiä oireita. Psykoterapiaa saaneilla äideillä ilmeni synnytyksen jälkeen depressiota vähemmän kuin verrokeilla (48 % vs 30 %). Lisäksi synnytyksen jälkeen masentuneet mutta kotikäyntien yhteydessä psykoterapiaa saaneet toipuivat nopeammin kuin ilman terapiaa jääneet. Äidit kokivat neuvolakäyntien ja kotikäyntien yhteydessä annetun psykoterapian myönteiseksi ja sillä voitiin ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta.

Raimo Kr Salokangas

Urheilijan kammiolisälyönnit ja äkkikuoleman vaara

Urheiluun liittyvät äkkikuolemat saavat suurta julkista huomiota ja lisäävät maallikoiden mielikuvia liikunnan vaaroista.

Juhani Airaksinen