Kuka boaa pelkäisi

Matelijat ovat yleistyneet lemmikkeinä, vaikka mm. suosituksi tulleet käärmeet ovat herättäneet kautta aikain myös pelonsekaisia tunteita. Kuristajakäärmeitä lojuu nykyisin monen olohuoneen sohvalla hyvässä sovussa omistajiensa kanssa. Matelijoihin voi liittyä yllättäviäkin terveysriskejä.

Nuoren miehen vasemmanpuoleinen vatsakipu

Päivystysvastaanotolle tuli alavatsakipuinen 38-vuotias mies, joka oli ollut aiemmin terve. Kipu oli alkanut edellisenä päivänä aluksi epämääräisenä ja painottunut nyt vasemmalle alavatsalle. Potilaan kainalolämpö oli 37,5 C ja suolen toiminta oli ollut hieman tavallista vilkkaampaa. Potilas oli ollut kuukautta aiemmin lomalla Kanarian saarilla. Matkalla hänellä ei ollut ollut vatsavaivoja.

Raimo Puustinen, Pekka Mäntyselkä

Elämän tarkoitus

Joulun tienoo tuo ihmisen mieleen syvällistä pohdintaa. Herkkuja valmistellessa voi miettiä vaikkapa ikiaikaista kysymystä: mikä on elämän tarkoitus? Monen alan asiantuntijat ovat jo vastauksen antaneet, kysytäänpä tällä kertaa fyysikolta. Elämän syvällisin tarkoitus on kehittää yhä uusia keinoja, miten tiiviisti pakattu energia muutetaan jätelämmöksi.

Esko Kuusisto

Lääkärien arviot terveyskeskusten toimivuudesta Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimus II

Terveyskeskuksen toimivuus vaikuttaa oleellisesti lääkärien työviihtyvyyteen. Toimivuuteen vaikuttavat mm. yhteistyö terveyskeskuksen eri työntekijäryhmien välillä, sijaisten saatavuus, vastuuväestön koko, terveyskeskuksen johtamistyyli ja lääkärien täydennyskoulutusmahdollisuudet. Terveyskeskuslääkärit arvioivat terveyskeskuksen toimivuutta 24-kohtaisella kysymyksellä, joka kuului Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimukseen. Parhaat toimivuusarviot saivat ne terveyskeskukset, joissa oli yleislääketieteeseen erikoistuneita lääkäreitä, vastuuväestön koko oli kohtuullinen ja yhteistyö eri työntekijäryhmien välillä toimi hyvin.

Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Outi Haggren, Tuuli Vihola, Esko Kumpusalo

Mikä nuoren lääkärin työssä uuvuttaa ja kyynistää?

Nuorten lääkärien työ-uupumus on yleistä. Noin kaksi kolmasosaa nuorista mieslääkäreistä oli kyynistyneitä ja lähes yhtä moni koki myös uupumusasteista väsymystä. Nuorista naislääkäreistä kyynistyneitä oli joka toinen ja uupumusasteista väsymystä oli lähes kolmella neljästä. Työuupumukseen oli yhteydessä riittämättömäksi koetut työvalmiudet, liian suuri työsidonnaisuus, tyytymättömyys ammatinvalintaan, pelko valituksen, kanteen tai syytteen kohteeksi joutumisesta, huonot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, fyysisen väkivallan tai uhkailun pelko ja liian vähäiset konsultaatiomahdollisuudet.

Saara Töyry, Leena Nykänen, Pirjo Manninen, Kimmo Räsänen, Santero Kujala, Kaj Husman

Oikaisu artikkeliin: Hengitysapuvälineiden käyttö Suomessa I

Lääkärilehdessä 48/2002 ilmestyneessä artikkelissa Päivi Hämäläinen, Anne Pietinalho ja Kaisa Puttonen Hengitysapuvälineiden käyttö Suomessa I kuvion 1 käyrissä oli virhe. Julkaisemme tässä kuvion uudelleen oikeassa muodossa.

Päivi Hämäläinen, Anne Pietinalho, Kaisa Puttonen

Kokemuksia hengitysapuvälinerekisteristä II

Hengityshoitolaitteita käyttävien potilaiden määrä lisääntyy. Samalla kasvaa tarve hallita hoidon vaikuttavuutta, laatua ja kustannuksia. Useissa maissa on hengityshoitorekisterejä, joista on saatu hyviä kokemuksia. Suomessa ei ole valtakunnallista hengityshoitorekisteriä. Hengitys ja Terveys ry. toteuttaa yhteistyössä Lapin ja Etelä-Karjalan keskussairaaloiden kanssa hengityshoitorekisterin pilottikokeilua. Pilottikokeilun ensimmäisen vaiheen tulosten mukaan sairaaloiden kriteerit hoidon aloitukseen ovat melko samanlaiset, mutta potilasaineistot eroavat toisistaan.

Päivi Hämäläinen, Anne Pietinalho, Kaisa Puttonen, Ritva Kauppinen, Tuula Toljamo

Lääkärien jatkokoulutukseen muutoksia vuoden 2003 alusta

Erikoislääkärikoulutukseen ja perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen on tulossa muutoksia ensi vuoden alusta. Terveyskeskusjakson vähimmäiskesto pitenee 9 kuukauteen ja yliopistosairaalan ulkopuolisen palvelun osuus erikoistumisesta kasvaa vähintään puoleen useimmilla erikoisaloilla. Muutokset koskevat erikoistumisensa ensi vuoden alun jälkeen aloittavia. Lisäksi erikoislääkärin hallinnon pätevyys jatkuu nykymuodossaan vuoden 2005 loppuun.

Hannu Halila

Stakes täytti kymmenen vuotta

Kymmenen vuotta sitten Suomessa toteutettiin merkittävä hallinnonuudistus, joka siirsi Suomen maailman hajautetuimpaan sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekojärjestelmään. Juuri edellisen vuoden lopussa oli perustettu Stakes, jonka lakisääteiset tehtävät olivat informaatio-ohjaus ja tutkimus. Normeista ja käskyvallasta luovuttiin kokonaan. Onko nyt ilmassa taas merkkejä siitä, että ääriasennosta palattaisiin takaisin, kohti systemaattisempaa ja organisoitua valvontaa?

Vappu Taipale, Mauno Konttinen

Mahasyövän sytostaattihoidosta pidättäytyminen

Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on Suomessa erityinen velvollisuus huolehtia siitä, että potilas saa hyvää hoitoa. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 15 pykälä:n mukaan ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja. Syöpäpotilaiden hoidossa hyvän hoitokäytännön toteuttamisvelvoite saattaa johtaa kahdentyyppisiin ongelmiin. Ensinnäkin parantumattomasti sairaat potilaat saattavat haluta toteutettavaksi hoitoja, jotka eivät ole kokemusperäisesti perusteltavissa. Toinen ongelmatyyppi syntyy silloin, kun kokemusperäisiin menettelytapoihin perustuva hyvä hoito on kustannuksiltaan erittäin kallista. Hoidosta luopuminen voi tällöin perustua siihen, että hoitoa on mahdoton antaa, koska hoidon toteuttaminen objektiivisestikin arvioiden ylittää yhteiskunnan ja potilaan taloudelliset resurssit.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen