78096 osumaa

Lyhyesti: Keuhkoista lääketehdas?

Pennsylvanialaiset tutkijat siirsivät hyytymistekijä IX:n geenin hiirien keuhkoihin. Vektorina käytettiin adenoviruksen sukulaisvirusta, jota hiirien annettiin inhaloida syvälle keuhkoihin. Geeni alkoi ilmentyä keuhkokudoksessa, hyytymistekijän pitoisuudet eläinten veressä suurenivat ja pysyivät terapeuttisella tasolla kuukausikaupalla. Verekkyys ja geenien siirron helppous tekee keuhkoista erityisen otollisen geeniterapian kohteen. Jos menetelmä toimii ihmisellä eikä aiheuta haittavaikutuksia, hemofiliapotilaiden hoito helpottuu ratkaisevasti. Samalla periaatteella keuhkot voidaan panna tuottamaan esimerkiksi insuliinia. Tuotetaanko sitä sitten kulloisessakin tilanteessa oikea määrä, on jo kimurantimpi juttu.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Kokaiiniriippuvuudesta voi päästä irti

Amerikkalaisessa naturalistisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin kokaiiniriippuvaisten potilaiden ennustetta. Viiden vuoden kuluttua 25 % potilaista käytti viikoittain kokaiinia. Osuus oli samaa suuruusluokkaa kuin vuoden kuluttua hoidosta (21 %). Alkuvaiheen psykososiaaliset ongelmat ja huono hoitomyöntyvyys liittyivät odotetusti huonoon ennusteeseen. Huomionarvoista on, että kokaiiniriippuvuuden ennuste kokonaisuudessaan on suhteellisen hyvä ja että jo vuoden kuluttua on nähtävissä, mihin suuntaan ennuste on muodostumassa.

Raimo Kr Salokangas

Inhalaatiosteroidit ja COPD - hyötyä vai ei?

Inhalaatiosteroidien hyödystä keuhkoahtaumataudin (COPD) hoidossa on taitettu peistä viime vuosina: suuria tutkimuksia on valmistunut mutta villat ovat olleet vähissä tai päätelmänä on ollut, ettei näitä lääkkeitä kannata rutiinimaisesti käyttää. Yhteiskunnan ja lääketeollisuuden kannalta kyseessä ovat isot ja yhä kasvavat markkinat - lisääntyyhän tauti varsinkin naisilla kovaa vauhtia tupakoinnin yleistymisen myötä. Huono teho keuhkoahtaumataudin hoidossa on kyllä monen lääkeryhmän puute.

Hannu Puolijoki

Hoitoresistentissä depressiossa voi olla aivoatrofisia muutoksia

Pääosa depressiopotilaita reagoi suotuisasti hoitoon, mutta osalla toipuminen jää asianmukaisesta ja tehostetusta hoidosta huolimatta vajaaksi. Tällöin puhutaan hoitoresistentistä depressiosta. Jo pitkään on epäilty, että hoitoon huonosti reagoivien depressiopotilaiden keskushermostossa oli poikkeavuuksia, jotka voisivat selittää huonon toipumisen. Englantilaiset tukijat vertasivat hoitoresistenttien ja hyvin toipuneiden depressiopotilaiden ja terveiden vertailuhenkilöiden aivojen magneettikuvia.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Hengityselinsairaudet lisäävät paniikkikohtausten esiintymistä

Yhdysvaltalaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin, ovatko henkilön raportoimat hengityselinten sairaudet (astma, krooninen bronkiitti, emfyseema; 9,8 %:lla) ja paniikkikohtaukset, depressio, tuskaisuus sekä alkoholin ja huumaavien aineiden käyttö yhteydessä. Aineisto koostui 3 032:sta iältään 25-74-vuotiaasta kansalaisesta. Riskisuhteeksi (OR) paniikkikohtausten osalta tuli 1,7 (vaihteluväli 1,2-2,4) eli yhteyttä löytyi, mikä vastaa aiempia havaintoja. Myös muiden osalta löytyi näyttöä tai viitettä yhteyteen. Kansalaisten terveyden kannalta asialla saattaa olla merkitystä: hoitamalla yhtä sairautta voidaan ehkä estää tai parantaa myös toista. Yhteyksien syvällisempi ymmärtäminen vaatinee lisätutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ripulia taputtelemalla

EHEC tai burgeripöpö eli E. coli 0157, joka aiheuttaa verta vuotavia koliitteja, tarttuu muutenkin kuin jauhelihaa syömällä. Pennsylvaniassa alkoi esiintyä tavallista enemmän EHEC:n aiheuttamia tautitapauksia. Jäljet johtivat kotieläinfarmille, jossa ihmiset pääsivät katselemaan ja koskettelemaan mm. vasikoita. Farmin naudoista 13 % kantoi EHEC-bakteeria, joka oli samaa tyyppiä kuin potilaista eristetyt kannat. Epidemiologiset tutkimukset viittasivat siihen, että tartunta olisi tapahtunut eläimiä kosketeltaessa. Käsien pesu ennen ruokailua vähensi sairastumisriskiä. Aiemminkin on osoitettu, että tartunta voi tapahtua vaihtelevilla tavoilla. Oleilu saastuneilla laitumilla, kosketustartunta ihmisten välillä sekä lihan ohella muutkin ruoka-aineet ja vesi voivat välittää tautia.

Heikki Arvilommi

Ikääntyvien ja iäkkäiden monilääkitys yleistyy

Yli 64-vuotiaita on noin 15 % Suomen väestöstä, mutta heidän lääkehoitojensa osuus kaikista lääkekustannuksista on noin 40 %. Tämä johtuu pääosin siitä, että ikääntyvillä ja iäkkäillä on samanaikaisesti useita pitkäaikaista lääkitystä vaativia sairauksia. Eläkeikäisten monilääkitystä on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän. Tässä tutkimuksessa havaittiin kotona asuvien 64 vuotta täyttäneiden, erityisesti yli 84-vuotiaiden naisten, lääkkeiden käytön olevan runsasta ja monilääkityksen yleistyneen 1990-luvulla. Monilääkitys voi olla välttämätöntä, mutta siihen saattaa liittyä vakaviakin ongelmia.

Tarja Linjakumpu, Sirpa Hartikainen, Timo Klaukka, Juha Veijola, Sirkka-Liisa Kivelä, Raimo Isoaho

Nimesulidin haitat samat kuin muilla tulehduskipulääkkeillä?

Nimesulidin turvatarkastus on vielä kesken Euroopan lääkevalmistelautakunnassa Lontoossa, mutta Irlannin lääkelaitos kertoo tiedotteessaan lääkäreille, etteivät nimesulidin haitat - mukaan lukien vaikutukset maksaan - eroa muiden tulehduskipulääkkeiden, kuten ibuprofeenin tai diklofenaakin aiheuttamista haitoista. Näkemys perustuu noin 9 000 potilasta käsittävän seurantatutkimuksen alustaviin tuloksiin. Lääkelaitos määräsi viime helmikuussa valmisteen (Nimed, Aventis) toistaiseksi myyntikieltoon ilmoitettujen maksahaittaepäilyjen vuoksi. Suomessa nimesulidista sai vuonna 2001 korvausta noin 260 000 henkilöä. Näin suuren käyttäjämäärän siirtäminen muille lääkkeille lienee ollut oloissamme ennätys. Lääke on ollut käytössä yli 15 vuotta, sen käyttäjiä väitetään olleen noin 50 maassa ainakin 280 miljoonaa ja lääke on edelleen käytössä mm. useissa EU-maissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat