Lääketieteen Nobel ohjelmoituneen solukuoleman geneettisen säätelyn tutkijoille

Brittiläiset Sydney Brenner ja John Sulston sekä amerikkalainen Robert Horvitz saavat Nobelin lääketieteen ja fysiologian palkinnon tänä vuonna. Palkinto myönnettiin elinten kehityksen ja ohjelmoituneen solukuoleman geneettistä säätelyä koskevista tutkimuksista. Caenorhabditis elegans -sukkulamatoa kokeellisena mallina käyttäneissä tutkimuksissa on löytynyt säätelijägeenejä, joiden on osoitettu toimivan kehittyneemmissäkin lajeissa, myös ihmisessä. Tämä on avannut teitä monien sairauksien patogeneesin selvittelyyn.

Kolmannes sairauspäivärahoista tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin

Kansaneläkelaitos maksoi vuonna 2001 sairauspäivärahoja yhteensä 523 miljoonaa euroa kaikkiaan 13 miljoonalta sairauspäivältä. Korvaussumma kasvoi 6 % edellisvuodesta.

Kaupunkien terveysmenoissa reipas kasvu viime vuonna

Kaupunkien terveydenhuollon kustannukset ovat Kuntaliiton mukaan selvästi kasvaneet viime vuonna. Kuntaliiton toimitusjohtajan Risto Parjanteen mukaan menojen nousu johtuu osaksi siitä, että isot kaupungit ovat nimenomaan panostaneet terveydenhuoltoon, koska vuosi 2001 oli taloudellisesti aikaisempia parempi.

Kati Myllymäki Maailman Lääkäriliiton presidentiksi

Kati Myllymäki, Suomen Lääkäriliiton puheenjohtaja vuosilta 1997-2000, valittiin viime lauantaina Maailman Lääkäriliiton WMA:n presidentiksi kaudelle 2002-2003. Hän on kautta aikojen järjestön toinen suomalainen ja toinen naispuolinen presidentti. Edellinen järjestön suomalainen presidentti oli professori Urpo Siirala vuosina 1964-1965.

Malarialoisen genomi selvitetty

Kuusi vuotta kestänyt tutkimusprojekti Plasmodium falciparum -malarialoisen parissa on saatu päätökseen ja loisen genomi julkaistiin Nature-lehdessä viime viikolla. Samaan aikaan julkaistiin myös malariaa levittävän Anopheles gambiae -sääsken genomi Sciencessa. Näistä kahdesta tietolähteestä odotetaan käänteentekeviä työkaluja taudin taltuttamiseksi.

Jepen pitempi huikka

Addiktiot ovat vaikeasti hoidettavia ja erityisesti pitkän ajan hoitotulokset ovat kehnot. Esimerkiksi juomisen lopettaneista alkoholisteista vain kolmannes on vuoden kuluttua raittiita, kolmannes juo aiempaa vähemmän, mutta kolmannes on retkahtanut pullonsa pariin (1). Hiljattain esitetyn teorian mukaan addiktiotilasta on tullut päihdepotilaan uusi normaalitila. Tällaisen potilaan elimistö pyrkii pakonomaisesti palaamaan humalatilaan ja kokee muun olotilan poikkeavana (1). Riippuvuuden syntyessä aivotoiminta nimittäin virittyy uudelleen: sietämään alkoholia tai huumetta sen kustannuksella, että normaali elämä ilman niitä tuntuu epäfysiologiselta, ahdistavalta, sietämättömältä.

Pekka Leinonen

Nivelreuman lääkehoitokäytännön muutos TYKS:ssa vuodesta 1989 vuoteen 1999

Nivelreumaan on 1990-luvulla suositeltu aktiivista lääkehoitoa. Hoidon tavoitteena on taudin remissio ja pysyvien nivelvaurioiden estäminen tai ainakin niiden kehittymisen hidastaminen. TYKS:n reumaosastolla vuosina 1989 ja 1999 hoidettujen nivelreumapotilaiden potilastietojen perusteella lääkehoito on muuttunut myös käytännössä. Oireiden alusta reumalääkityksen aloittamiseen kului tosin jokseenkin yhtä kauan, mutta vuonna 1999 ensimmäisen sairausvuoden aikana reumalääkettä saaneiden potilaiden osuus oli suurempi ja hoidossa käytettiin useampia reumalääkkeitä. Myös reumalääkkeiden yhdistelmähoitojen käyttö oli seuranta-aikana selvästi lisääntynyt.

Lotta Kilpinen, Timo Möttönen

Amfetamiinin käyttö Oulussa

Kartoitimme amfetamiinin käytön yleisyyttä oululaisessa avohoitoaineistossa, suonensisäisen käytön osuutta amfetamiinin kokonaiskäytöstä sekä veriteitse tarttuvien virusinfektioiden esiintyvyyttä. Amfetamiinin vahvasta suosiosta Oulun alueella kertoo se, että tutkimuskohteenamme olleen oululaisen päihdeongelmaisten avohoitoyksikön noin 450 hoitoon hakeutuneesta potilaasta 32,8 % (n = 148) oli amfetamiinin käyttäjiä. Suonensisäinen käyttö oli tavallisin käyttötapa sekä naisilla että miehillä. Havaitut B- ja C- hepatiittitartunnat näyttivät liittyvän vahvasti riskikäyttäytymiseen.

Sanna Papunen, Paula Virkkunen, Pirkko Räsänen, Pekka Laine

Suunnittelu parantaa diabeetikon raskausennustetta

Nuoruusiän diabeteksen esiintyvyys Suomessa on maailman suurimpia ja lisääntyy yhä. Samalla sen merkitys raskautta komplisoivana ja äitiyshuoltoa kuormittavana tekijänä kasvaa. Koska huono alkuraskauden verensokeritasapaino on yhteydessä useisiin raskaudenaikaisiin ongelmiin, on sen korjaaminen edelleen tärkeä haaste diabeetikon raskausennusteen parantamiseksi. Tämän ohella etenkin lapsen ennusteeseen vaikuttavat hyvä raskaudenaikainen diagnostiikka sekä oikea hoitopaikan valinta. Raskauden suunnittelukäynnillä on oleellista paitsi keskittyä optimoimaan verensokeritasapaino, myös arvioida yksilöllisesti muut tulevan raskauden seurantaan vaikuttavat riskit ja ongelmat.

Marja Vääräsmäki, Anna-Liisa Hartikainen

Äidin masennus ja lapsen psyykkinen kehitys

Masennus vaikuttaa äidin kykyyn toimia sensitiivisesti vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa. Affektiivista mielialahäiriötä sairastavien vanhempien lapsilla on todettu huomattavasti suurentunut riski sairastua paitsi masennukseen myös muunlaisiin psyykkisiin häiriöihin. Riskiprosessit alkavat jo raskauden aikana. Erityisen haitallista on äidin krooninen tai toistuva masentuneisuus ja monien riskitekijöiden kumuloituminen. Lapsen kannalta tärkeää on äidin masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito sekä riskitekijöiden kasaantumisen ja negatiivisten ketjureaktioiden ehkäisy.

Ilona Luoma, Tuula Tamminen