Miten terveyskeskuslääkärit viihtyvät työssään? Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimus I

Maamme terveyskeskuslääkärille tehdyssä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että tyytyväisimpiä työhönsä olivat hallintolääkärit ja pienten paikkakuntien lääkärit. Terveyskeskusten ydinjoukon muodostavat kokeneet, keski-ikäiset, työssään hyvin viihtyvät lääkärit, joiden jaksamista uhkaa kuitenkin joukon harveneminen. Noin kolmasosa terveyskeskuslääkäreistä suunnittelee siirtyvänsä yksityissektorille. Kunnalliselle työnantajalle on suuri haaste saada nuoria lääkäreitä sitoutumaan terveyskeskustyöhön.

Esko Kumpusalo, Outi Haggren, Arto Vehviläinen, Matti Liukko, Santero Kujala, Jorma Takala

Alueellisen tietojärjestelmän mahdollisuudet ja uhat

Tiedon syntymekanismiin liittyvä tieto tulee jakaa kahteen osioon sosiaali- ja terveydenhuollossa: asiakaskontaktitietoon ja hallinnolliseen tietoon. Asiakaskontaktitiedolla tarkoitetaan asiakkaan ongelmaa, sairautta, hätää, tuskaa, toimintakykyisyyttä koskevaa tietoa, joka syntyy asiakkaan ja ammattiauttajan välisessä hoitosuhteessa. Asiakaskontaktitieto perustuu asiakkaan ja ammattiauttajan väliseen luottamukselliseen suhteeseen.

Mikko Nenonen, Tarja Suominen, Olli Nylander, Hannu Rintanen

Luuytimenluovuttajarekisteri 10 vuotta

Eri maiden luuytimenluovuttajarekisterit toimivat kansainvälisessä yhteistyössä ja niiden yhteisjärjestö mahdollistaa nopean tietokoneavusteisen haun, kun sopivaa luovuttajaa etsitään. Suomen Luuytimenluovuttajarekisterin jäsenmäärä on kymmenessä vuodessa kasvanut tavoitteeseensa. Tulevaisuudessa haasteena on kuitenkin saada nuoria suomalaisia miehiä liittymään rekisteriin, sillä miesten osuus on nykyään vain kolmasosa jäsenistä.

Kimmo Talvensaari

Hoidon kohtuuton seuraus potilasvahinkona

Potilasvahinkojen korvaamisessa keskeinen peruste on ammattistandardin alittuminen. Asianmukaisesta menettelystä huolimatta potilaan kärsimä komplikaatio voi tulla korvattavaksi infektiovahinkona tai hoidon kohtuuttomana seurauksena. Infektiovahinkojen korvaaminen perustuu ns. siedettävyysharkintaan. Potilasvahingon kohtuuttomuusarviointi taas tulee kysymykseen silloin, kun tutkimus, hoito tai muu vastaava käsittely on aiheuttanut potilaalle pysyvän vaikean sairauden, vamman taikka kuoleman. Vaikeasta sairaudesta tai vammasta on kysymys vasta silloin, kun pysyvä haitta sijoittuu vähintään STM:n haittaluokituspäätöksen mukaisiin haittaluokkiin 7-8. Tämän ehdottoman vaatimuksen täytyttyä arvioidaan vahingon suhteellinen vakavuus sekä vahingon ennakoitavuus.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Eurooppalaista bioetiikkaa etsimässä

European Society for Philosophy of Medicine and Health Care järjesti 16. konferenssinsa Maltalla Qawrassa viime elokuussa. Osallistujia oli runsaat sata Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Japanista. Suomesta oli mukana seitsemän osallistujaa, joista viisi piti oman esitelmän. Konferenssin pääteemana oli erityisesti eurooppalaisten lähestymistapojen etsiminen bioetiikkaan.

Samuli Saarni

Tietoturvaa Sotkamosta?

Uusi suomalainen yritys ryhtyy valmistamaan tietokonetta, joka sisältää erilliset keskusyksiköt verkkoliikenteelle ja tavanomaiselle käytölle.

Erkki Karjalainen

Käyttökelpoinen opas kaikkiin ensiapupisteisiin

Meilahden akuuttihoito-opas ilmestyi ensimmäisen kerran 1977. Kirjaa on uudistettu neljän vuoden välein. Nyt ilmestynyt opas on kahdeksas painos, joka ensimmäistä kertaa on luetelmamuodossa. Opas käsittää 17 lukua, joissa on yhteensä 291 artikkelia. Kirjan lopussa on aakkosellinen hakemisto. Kirjan sisältö on aikaisempiin painoksiin verrattuna kauttaaltaan tarkistettu ja laitettu ajan tasalle.

Matti Nikkilä

Vastine Sirkku Tulokkaalle

Kommentoin Lääkärilehdessä 34/2002 s. 3253-3256 ollutta kollega Sirkku Tulokkaan artikkelia Milloin lääkehoitoon on syytä puuttua jo ennen raskautta?

Risto Kaaja

Kirjoittaja vastaa

Kiitos kiinnostuksesta artikkeliini. Vastineen kirjoittaja on tavallaan kyllä oikeassa huomauttaessaan jyrkästä ohjeestani ACE:n estäjien ja angiotensiinireseptorin salpaajien lopettamisesta jo ennen raskautta. ACE:n estäjät eivät ilmeisesti ole teratogeenisiä. Tämä on tullut ilmi eläinkokeissa ja raporteissa raskaudenaikaisesta käytöstä ihmisellä. ACE:n estäjien käyttöön raskauden aikana on kuitenkin liittynyt vakavia ongelmia; neonataalista anuriaa, sikiön kasvuretardaatiota, keuhkojen hypoplasiaa ja sikiökuolemia, jotka voidaan selittää lääkkeen vaikutuksella sikiön munuaisiin ja verenpaineeseen.

Sirkku Tulokas

Keskustelu ajoterveydestä jatkuu

Professori Rainer Fogelholm otti tässä lehdessä viime viikolla (SLL 41/2002, s.4133-4134) kantaa liikenneturvallisuuden parantamiseksi suunniteltuihin keinoihin ja myös Ajoterveys ja tiedonkulku -työryhmän ehdotuksiin, (SLL 36/2002, s.3493-3495). Kiitokset hänelle aktiivisuudesta. Hän pohti muun muassa sitä, voivatko mitkään lääkärintarkastukset vähentää kuolemaan johtavia liikennetapaturmia.

Terhi Hermanson