Lääninhallitukset seuraavat tiedonkulkua terveydenhuollossa

Lääninhallitukset ovat saaneet tehtäväksi seurata, miten hoitoyhteenvedon toimittaminen eteenpäin jatkohoitopaikkaan toteutuu. Tehtävä on kirjattu sosiaali- ja terveysministeriön ja lääninhallitusten väliseen tulossopimukseen vuodelle 2002.

Soininvaara vierastaa jättipiiriä

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara vierastaa ajatusta Pohjois-Suomen viiden sairaanhoitopiirin yhdistämisestä. Kansallisen terveysprojektin palvelujärjestelmää koskevassa väliraportissa tuodaan esiin ajatus, jonka mukaan Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit voisivat vapaaehtoisesti yhdistyä yhdeksi sairaanhoitopiiriksi.

AIDS on maailmanhistorian tuhoisin epidemia

AIDS-epidemiaa on kestänyt nyt 20 vuotta. Tartunnan on saanut yli 60 miljoonaa ihmistä ja 20 miljoonaa ihmistä on kuollut. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa keskimäärin 8,8 % aikuisväestöstä on saanut tartunnan, mutta pahimmillaan aikuisväestön tartuntaluvut ovat 36 % Botswanassa ja 25 % Swazimaassa, Zimbabwessa ja Lesothossa.

ASA auttaa sairasta sydäntä - entä tervettä?

Asetyylisalisyylihapon (ASA) on pitävästi (1), joskaan ei täysin kiistattomasti (2,3), osoitettu estävän sepelvaltimotautipotilaiden sydäninfarkteja ja kuolemia. Erityisesti on epäilty, että ASA-hoito muuttaisi ratkaisevasti taudinkuvaa niin, ettei sydäntapahtumia ja -kuolemia sen aikana osattaisi tunnistaa, onpa ASA:n väitetty altistavan sydänpotilaita äkkikuolemillekin (2,3). Tätä tuoretta, arvovaltaisissa lehdissä (Lancetin pääkirjoitus ja BMJ:n katsaus) esiin noussutta kritiikkiä on toisaalta pidetty virhepäätelmiin perustuvana, ennakkoluuloisena ja vastuuttomana (4). Niinpä ASA:aa (75-150 mg/pv) voi edelleen tukevaan näyttöön nojautuen määrätä sydänpotilaalleen, kun hoidolle ei ole vasta-aiheita (1). Toinen asia on, onko ASA-hoito hyödyllistä myös primaaripreventiossa, kun sydänsairautta ei vielä ole todettu, vaan vasta sen erilaisia vaaratekijöitä. Hoidettavien joukko olisi jo huomattavasti suurempi ja ASA:n teho ilmeisesti heikompi kuin sekundaaripreventiossa; siksi ASA:n haitatkin korostuvat. Mihin vaaka kallistuu?

Pekka Leinonen

Teleneuroradiologian vaikuttavuus

Reaaliaikainen telekonsultaatiomahdollisuus lisää varmuutta potilaan tilan ja asianmukaisen hoitopaikan arvioimisessa varsinkin kiireellistä hoitoa vaativissa tapauksissa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on saatu myönteisiä kokemuksia teleneuroradiologisesta etäkonsultaatiosta. Konsultaatiopalvelulla on voitu ennakoida leikkaustarvetta ja välttää tarpeettomia potilaskuljetuksia. Konsultaatiotarve on toistaiseksi ollut vähäistä, mutta sen merkitys korostuu erityisesti päivystysaikana hoidettavien kohdalla.

Marianne Maass, Juha Sjövall, Esa Kotilainen, Pirkko Sonninen, Martti Kormano

Miksi Chlamydia trachomatis arpeuttaa?

Klamydia on suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongelma maailmanlaajuisesti. Kudosten arpeutumisella on keskeinen rooli Chlamydia trachomatiksen aiheuttamassa infektiossa ja sen pitkäaikaisten jälkiseurausten - sokeuttavan trakooman ja munatorviperäisen hedelmättömyyden - kehittymisessä. Toistuvien ja kroonisten tulehdusten herättämä elimistön voimakas puolustusreaktio aiheuttanee suurimman osan arpeutumisista. Immuunivaste klamydian lämpösokkiproteiineille näyttää olevan tärkeä arpeutumista aiheuttava tekijä.

Asta Hautamäki, Paula Summanen, Jorma Paavonen

Polion myöhäisoireet - uusi haaste

Polio on käytännössä hävitetty Suomesta tehokkaiden rokotusten ansiosta, mutta halvausoireisen polion sairastaneita on kuitenkin maassamme elossa vielä useita tuhansia. Viime vuosina yhä useammalle heistä on alkanut ilmaantua uusia oireita: lisääntyvää lihasheikkoutta, lihas- ja nivelkipuja, uupumusta ja kylmänarkuutta. Oireet viittaavat polion myöhäisoireyhtymään, ja sen tunnistaminen terveydenhuollossa on tärkeää oikean hoito- ja kuntoutussuunnitelman valitsemiseksi sekä turhien tutkimusten välttämiseksi. Poliovammaisten kuntoutustarpeesta olisi saatava kansallinen selvitys.

Hannu Alaranta, Kirsi Valtonen, Tapani Hovi, Matti Nykänen, Timo Pohjolainen

Laboratoriotutkimukset työperäisen syövän diagnostiikassa

Vuosittain todetaan useita satoja työperäisiä syöpätapauksia, joista suurin osa johtuu aikaisemmasta altistumisesta asbestille tai kvartsille. Keuhkosyövän ja mesoteliooman diagnostiikan apuna ovat keuhkokudos- ja keuhkohuuhtelunäytteet, joista voidaan määrittää elektronimikroskooppisesti asbestikuitujen pitoisuus. Laboratoriotutkimusten avulla tehdyt ammattitautiselvitykset edellyttävät toimivaa yhteistyötä ja tiedonkulkua keuhkolääkärin, kirurgin ja patologin kesken.

Sisko Anttila

Pikamallitekniikan lääketieteelliset sovellutukset

Lääketieteellisellä pikamallitekniikalla on mahdollista valmistaa kolmiulotteinen malli potilaasta tietokonetomografiassa tai magneettikuvauksessa saadun kuvaustiedoston pohjalta. Malleja voidaan käyttää erilaisten leikkausten suunnittelussa, opiskelussa ja harjoittelussa. Lääketieteellisiä pikamalleja on Oulussa valmistettu kahdeksan vuoden ajan. Tässä katsauksessa kuvaamme käyttämämme menetelmän ja esitämme omia kokemuksiamme pikamallitekniikan sovellutuksista eri lääketieteen erikoisaloilla.

Tuomas Holma, Heikki Löppönen, Osmo Alamäki, Elsi Antila, Eero Ilkko, Lasse Jyrkinen, John Koivukangas, Jari Mahlakaarto, Tarja Mustonen, Esa Niinisalo, Jarkko Oikarinen, Hannu Pernu, Willy Serlo

Homeille altistuminen johtaa inflammaation löydöksiin

Rakennusten homevauriot ovat kuuma aihe useilla paikkakunnilla ja varsinkin julkisten rakennusten, kuten koulujen ja sairaaloiden, ongelmat ovat olleet esillä. On esitetty epäilyjä mm. lasten altistumisen ehkä pysyvistäkin vaikutuksista.

Hannu Puolijoki