78096 osumaa

Voiko vaurioitunut sydän korjata itsensä?

Luuytimen ja muutamien muiden kudosten vauriot voivat korjautua solujen regeneraatiokyvyn ansiosta. Meille on opetettu, että sydänlihassolut eivät voi jakautua eikä kuolleiden sydänsolujen tilalle siis kasva uusia. Olemassa olevat solut voivat korkeintaan kasvaa kooltaan, hyper-trofioitua, mutta tämä mekanismi ei ole riittävä korjaamaan lihaskatoa. Tämäkin vanha lääketieteellinen totuus on nyt kokemassa kovia. Jokin aika sitten sydänlihassoluissa todettiin mitoottisia kuvioita solun jakautumisen merkkinä heti sydäninfarktin jälkeen, eniten juuri infarktin reuna-alueilla. Epäselväksi jäi, olivatko jakautuvat solut paikallisia myosyyttejä vai sydämen ulkopuolelta paikalle vaeltaneita kantasoluja.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Antibioottien käyttö yhteydessä astmalääkkeen tarpeeseen?

Bostonissa selvitettiin retro-spektiivisesti, käyttävätkö sellaiset 6-55-vuotiaat astmapotilaat, joilla on käytössä etupäässä vain keuhkoputkia laajentava lääkitys, enemmän antibiootteja kuin ne, joilla on myös anti-in-flammatorinen astmalääkitys hoidon osana. Hypoteesi ei pitänyt kutiaan, vaan antibioottien käyttö oli se sijaan yhteydessä astmalääkkeiden kokonaiskäyttöön ja kasvoi molempien lääkeryhmien käytön lisääntyessä. Antibioottien käytön asianmukaisuutta ei kyetty arvioimaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Diagnostiikka vaikuttaa dementian määrään

Ei ole uutinen, että diagnostiset kriteerit vaikuttavat siihen, miten paljon eri sairauksia västöstä löytyy. Esimerkiksi skitsofreniaa diagnosoitiin samojen sairauskertomustietojen perusteella New Yorkissa noin kaksi kertaa niin paljon kuin Lontoossa; tämä johtikin tautiluokitusten uusimiseen. Nyt on vertailtu dementian määriä kahden tautiluokituksen perusteella. Saksalaisen väestötutkimuksen perusteella 75 vuotta täyttäneistä sai 17,4 % dementiadiagnoosin DSM-III-R-luokittelulla, kun vastaava osuus ICD-10-luokittelulla oli 12,4 %. Viiden prosenttiyksikön eroa ei voida pitää pienenä. Erityisesti yli 90-vuotiaiden ryhmässä ICD-10:n perusteella diagnosoitiin vähemmän dementiaa kuin DSM-III-R:n perusteella. Näyttää siltä, että nimenomaan ICD-10:ssä, joka on siis meilläkin käytössä, ilmenee ongelmia vanhimpien henkilöiden dementian arvioinnissa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Psykososiaalinen tukihoito ei pidennä rintasyöpäpotilaiden elinikää

Ryhmäterapiana annetun psykososiaalisen tukihoidon on aiemmin havaittu pidentävän etäpesäkkeistä rintasyöpää sairastavien potilaiden elinikää. Tulos ei kuitenkaan saanut tukea uudessa huolellisesti tehdyssä tutkimuksessa, jossa 235 etäpesäkkeistä rintasyöpää sairastavaa naista satunnaistettiin joko viikoittain psykososiaalista tukihoitoa saavaan joukkoon tai vertailuryhmään. Terapiaa annettiin ryhmäterapiana, se oli luonteeltaan tukea antavaa ja potilaita rohkaistiin tuomaan esiin syöpään liittyviä tunteitaan. Terapiaa saaneiden mieliala säilyi parempana kuin verrokkien, ja heillä oli vähemmän kipuja osin mahdollisesti tehostuneesta kivun hoidosta johtuen. Elinajan pituus oli kuitenkin riippumaton siitä, annettiinko psykoterapiaa vai ei.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Aum Shinrikyolla surkeat mikrobiologit - onneksi

Japanilainen Aym Shinrikyo -kultti tuli tunnetuksi vuonna 1995 Tokion metroon tekemästään sariinikaasuiskusta. Kesäkuussa 1993 tämä samainen porukka levitti pernaruttobakteerisuspensiota päämajansa katolta eräässä Tokion esikaupungissa. Touhusta ei ollut kenellekään mitään terveydellistä haittaa, ja se paljastui naapurien ihmetellessä rakennuksesta leviävää karmeaa hajua. Käytetty bakteerikanta on nyt tukittu ja se on osoittautunut Japanissa eläinten rokottamiseen käytetyksi kannaksi, joka on täysin avirulentti. Tämä osoittaa, ettei lahkoon ainakaan ammattitaitoisia mikrobiologeja ollut haksahtanut. Viime syksynä Yhdysvalloissa olivatkin sitten liikkeellä ammattilaiset.

Matti Viljanen

Voiko oireettoman skitsofreniapotilaan psykoosilääkityksen lopettaa?

Psykoosilääkkeitä käytetään skitso-freniapotilailla positiivisten psykoottisten oireiden hoitamiseen ja niiden uudelleenilmaantumisen ehkäisyyn. Mutta voidaanko lääkitys lopettaa, kun potilaan psykoosioireet ovat poistuneet? Tätä tutkittiin 54:n äskettäin sairastuneen vapaaehtoisen skitsofreniapotilaan aineistosta. Potilaat olivat ennen tutkimusta saaneet flufenatsiini-injektiolääkitystä vähintään vuoden ajan ja olivat olleet oireettomia vähintään 3 kuukautta. Tutkimusasetelmassa potilaat jaettiin kahteen ryhmään. Kaksoissokkovaiheessa molemmat ryhmät saivat 12 viikkoa flufenatsiinia ja 12 viikkoa lumetta. Tämän jälkeen potilaita seurattiin avoimella asetelmalla siten, että tutkimus kesti kokonaisuudessaan lähes 2 vuotta. Jos potilaalle ilmaantui psykoottisia oireita tai hän pyrki jättäytymään pois hoidosta, lääkehoito aloitettiin uudelleen.

Raimo Kr Salokangas

Hengitysteiden inflammaatio säilyy, vaikka astma olisikin remissiossa

Atooppisen astman oireet poistuvat usein puberteetissa ja astman sanotaan hävinneen. Mutta onko myös hengitysteiden inflammaatio hävinnyt - useinhan oireet sitten myöhemmällä iällä palaavatkin. Hollantilaiset selvittivät tätä ottamalla bronkusbiopsioita 19 atooppista astmaa sairastavalta, 18 remissiossa olevalta astmaatikolta ja 17 verrokilta; henkilöiden iät olivat 18-25 vuotta. Remission mediaani oli 5 vuotta.

Hannu Puolijoki

Maksavaurioita nefatsodoni-depressiolääkkeestä

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen tiedottaa nefatsodonin (Nefadar, Bristol-Myers Squibb) käyttöön liittyvistä maksavaurioista, joista vakavimmat ovat johtaneet maksansiirtoon tai kuolemaan. Maksavaurioiden arvioidaan olevan harvinaisia, mutta kuitenkin 3-4 kertaa yleisempiä nefatsodonia käyttävillä kuin normaaliväestöllä. Lääkettä ei suositella potilaille, joilla on maksan toimintahäiriöitä, koska nämä saattavat vaikeuttaa lääkkeen aiheuttaman maksavaurion toteamista. FDA on vaatinut muuttamaan valmisteen tuoteselostetta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat