Syysuhteet vakuutuslääketieteessä

Etiologinen diagnoosi on lääketieteen kulmakivi. Vasta taudin syyn selvittäminen mahdollistaa parantavan hoidon. Ikävä kyllä syy-yhteyksiä koskeva tietomme on monilta osin puutteellista. Monisyisten sairauksien parantunut tuntemus on lisäksi hämärtänyt selkeän yksi syy - yksi seuraus -ajattelumallin. Syyosuuden (etiologisen fraktion) tarkastelu toimii tosin hyvin ryhmätason epidemiologisissa tarkasteluissa, mutta yksilötasolla kannanotto syyhyn on silti usein vaikeaa ja tiukan tieteellisesti suorastaan mahdotonta. Vakuutustoiminnassa ongelmaa kärjistää ratkaisupakko. Monimutkaisessa tilanteessa asia on ratkaistava dikotomisesti: joko syy-yhteys on tai sitä ei ole.

Sakari Tola

Lihavuuden ja laihuuden yhteys taloudelliseen asemaan

Lihavuus on keskeinen kansanterveysongelma, joka jakautuu väestössä hyvin epätasaisesti. Huono sosiaalinen asema yhdistetään usein ylipainoon, mutta myös laihuuteen voi liittyä monenlaisia ongelmia. Painoindeksin ja koulutuksen välillä oli käänteinen yhteys: korkeasti koulutetut olivat muita hoikempia. Muita taloudellisia ongelmia esiintyi eniten lihavilla naisilla ja laihoilla miehillä. Lihavat naiset ansaitsivat vähiten, raportoivat eniten taloudellisia ongelmia jo lapsuudessa sekä osallistuivat muita naisia harvemmin työelämään. Laihat miehet olivat pienituloisia ja raportoivat taloudellisista vaikeuksista jo lapsuudenkodissaan. He kärsivät myös ylivelkaantumisesta ja työttömyydestä. Myös laihoilla naisilla esiintyi taloudellisia ongelmia.

Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Karri Silventoinen, Eero Lahelma

Pakko ja vastuunalaisuus raskaassa psykiatriassa Keskustelua moraalisuudesta ja eettisyydestä

Kieli ei turhaan erottele käsitteitä. Ei ole sattumaa, että puhumme yhtäältä moraalisuudesta, toisaalta eettisyydestä. Moraalisesti hyvä liittyy intuitioissamme läheisesti luonteen hyvyyteen. Eettisesti hyvä tai paha sen sijaan on yksilön tasoa yleisempien, kulttuurin, yhteisön tai erilaisten perusteiden mukaan järjestyneiden ryhmien tasolle kiteytyneiden hyväksynnän tai paheksunnan kriteereiden yleistä soveltamista. Kun puhumme lääkärin etiikasta, viittaamme hyvän ammatinharjoittamisen yleisesti hyväksyttyihin arvoihin ja standardeihin. Kun puhumme lääkärin moraalista, viittauksemme intuitiivisin osoite on nimenomaan yksittäisen lääkärin tapa harjoittaa ammattiaan, ja ehkä yleisemminkin hänen elämäntapansa ihmisenä.

Jorma Laitinen

Englanninkielinen oftalmologian taskukirja Saksasta

Saksalainen Thiemen kustantamo on tunnettu lääketieteen kaikille aloille kustantamistaan saksankielisistä taskukirjoista. Suosionsa takia osa kirjoista on julkaistu myös englanninkielisinä käännöksinä, jotka eivät kuitenkaan kieliasultaan ole olleet aina tyydyttäviä.

Ahti Tarkkanen

Uhkaako biologia ymmärtämistä?

Professori emeritus Lauri Rauhala esitti Lääkärilehdessä 3/2002, s. 318-323, että biologinen psykiatria toimisi mielekkäiden ihmistieteiden kehityksen tehokkaana jarruna. Luonnontieteelliseen tutkimustietoon pohjautuva psykiatria, joka käyttää hyväkseen biologisia hoitokeinoja, olisi aggressiivisesti syrjäyttämässä kuuntelevan ja ymmärtämiseen tähtäävän, oletetusti parempaan lopputulokseen johtavan auttamisen. Sitaatti Rauhalan kirjoituksesta: On tietenkin olemassa myös toisenlaista - lähinnä psykoterapeuttisesti suuntautunutta - psyykkisten ongelmien tutkimusta ja niistä kärsivien auttamista, mutta se pyritään biologisen boomin vallitessa mitätöimään vanhentuneeksi historialliseksi muinaisjäänteeksi. Onko näin todella?

Hannu Lauerma

Kommentti Seppo A. Sipisen katsausartikkeliin

Seppo A. Sipisen katsausartikkeli Ylipainehappihoito - periaatteet ja käytäntö Lääkärilehdessä 3/2002, s. 287-289 käsitteli kyseisen hoitomuodon teoriaa, indikaatioita ja käytännön toteutusta.

Hans Ramsay

Kirjoittajan vastine Kuutille

Kuutti kysyy SLL 4/2002, s. 443 (liittyen SLL 3/2002, s. 299 julkaistuun kolumniin), mikä lienee Ruokosen sanoman sisältö? Lyhyesti se on: Jeesus Kristus on Jumalan Poika, syntien sovittaja. Mutta Jeesuksen saarnaaman sanoman keskeisin kohta ei ollut neitseestä syntyminen vaan se, että hän on Jumalan Poika. Lyhyesti Kuutin teologiseen pohdintaan lisäys: Jeesus Kristus oli ja on myös tosi ihminen ja tosi Jumala. Kirjoituksessani en kiellä Pyhän Hengen toimintaa. Ironisesti vain totean rivienvälissä, että julistustyössä keskeisintä ei ole opillinen saivartelu. Saivartelua harrastavat ne, jotka vaativat vain todistuksia, eivätkä siltikään usko.

Katja-Margit Ruokonen

Mistä kannattaa keskustella?

Kollega Juhani Kuutti kirjoittaa (SLL 4/2002 s. 443) ettei hän pidä Katja-Margit Ruokosen väitteestä, jonka mukaan kirkon SANOMAN kannalta olisi aivan sama (s.o. yhdentekevää) miten Marian munasolu hedelmöitettiin.

Martti Paloheimo

Päätoimittajalta

Kun Suomen Lääkärilehti on ensisijaisesti lääketieteen totuuksiin keskittyvä julkaisu, ehdottaisin, että tämä teologinen pohdiskelu Marian raskaaksi tulosta lopetettaisiin näihin puheenvuoroihin.

Taito Pekkarinen

Yksityispraktiikka - terveyspolitiikan hyvä vihollinen?

Kansallinen terveysprojekti on edennyt loppusuoralle. Viidelle eri alueelle kohdentuneet selvitysmiesten väliraportit valmistuivat tammikuun puolivälissä. Selvitysmies Jussi Huttusen tehtävänä on laatia niiden pohjalta lopulliset suositukset 9.4 2002 pidettävään projektin päätösseminaariin. Projektin johto ansaitsee kiitokset läpinäkyvyydestä: kaikki viisi osaraporttia julkaistiin välittömästi.

Kari Pylkkänen