78310 osumaa

HIV-lääkkeiden haitoista uusia kokemuksia

Britannian lääkevalvontaviranomainen (Medicines Control Agency) käynnisti neljä vuotta sitten haittavaikutusrekisterin HIV-lääkkeille. Nyt sen yli 400 vakavaa haittavaikutusilmoitusta on analysoitu. Abakaviirin (Ziagen) yliherkkyysreaktio osoittautuu ongelmalliseksi. Ensi oireiden ilmaannuttua seuraava lääkeannos voi johtaa jo hengenvaarallisiin seuraamuksiin. Myös keskeytyneen lääkehoidon uudelleen aloitus voi johtaa yliherkkyysreaktioon, vaikkei tästä ollut aikaisemmin havaittuja oireita. Nevirapiinin (Viramune) aloitus metadonihoidossa oleville voi johtaa vieroitusoireisiin. Nevirapiinihoitoon on liittynyt fataaleja iho- ja maksareaktioita. Stavudiinin (Zerit) ja didanosiinin (Videx) yhdistelmähoito voi johtaa maitohappoasidoosiin raskauden aikana. Osa näistä maitohappoasidooseista on ollut fataaleja. Ritonaviiri (Norvir) ja sakinaviiri (Invirase) kohottavat sildenafiilin (Viagra) pitoisuuksia plasmassa ja sen aloitusannoksen tulee olla pieni. Yksityiskohtaisemmin näitä haittavaikutuksia käsitellään haittavaikutusrekisterin tuoreessa uutislehdessä HIV ADR Reporting Scheme News.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Geeniteknologian puuttuvat ongelmat

Mistä geeniteknologiassa on kyse? Ihmiskunnan perimän paremmasta hallinnasta. Tähän liittyvät sen suurimmat lupaukset ja uhkakuvat. Keskustelua on käyty mustavalkoisesti geeniteknologian puolesta tai vastaan, vaikka kriittisen käsittelyn pitäisi nähdä se harmaa vyöhyke, jossa hyvää ja vaarallista on kenties mahdotonta erottaa toisistaan. Geeniteknologiaa vaarallisemmalta tuntuu siitä käytyjen keskustelujen sinisilmäisyys. Meille kerrotaan uhkakuvien johtuvan vain tietämättömyydestä ja todetaan, että geeniteknologiaa käytetään eettisesti oikeiden arvojen pohjalta. Mutta mitkä ovat eettisesti oikeat arvot? Ongelmallista ei ole geeniteknologian epäeettisyys, vaan liiallinen inhimillinen varmuutemme arvoistamme.

Markku Koivusalo

Ohjelmia, verkostotoimintaa, henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista

Kansallisen terveysprojektin neljännen osaprojektin toimeksianto koski julkisen terveydenhuollon, yksityisen ja kolmannen sektorin työnjakoa ja yhteistyötä. Tämän osaprojektin selvityshenkilöiden, Pentti Silvolan ja Hannele Kalskeen, tuli tehdä ehdotuksia terveydenhuollon palvelujen tuottajien välisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä sekä hoidon saatavuuden, laadun, tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamisesta. Selvityshenkilöistä Pentti Silvola on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja ja Hannele Kalske Reumasäätiön sairaalan johtaja. Myös näille selvityshenkilöille asetettiin tukiryhmä, joka on esitetty taulukossa 1.

Taito Pekkarinen

Nuorten tupakointia selittävät maakunnalliset tekijät

Tupakointia yksilöstä ja hänen ominaisuuksistaan riippumatta ylläpitäviä ympäristötekijöitä tunnetaan huonosti. Niitä ovat esimerkiksi alueelliset kulttuurit tai muut alueiden ominaisuudet, jotka voivat suosia tai rajoittaa tupakointia. Tupakoivien aikuisten osuus maakunnassa oli yhteydessä nuoren tupakointiin senkin jälkeen, kun omien vanhempien tupakointi oli otettu huomioon. Nuorten tupakointia selittävät henkilökohtaisten ja lähiympäristön ominaisuuksien ohella myös yleisemmät alueellisen tason kulttuuriset tekijät.

Sakari Karvonen, Arja Rimpelä, Satu Helakorpi, Matti Rimpelä

Finsk läkare på primärvårdsklinik i Genève

Sinikka Voutilainen utbildade sig till läkare i Tyskland och fick flera erbjudanden om bra arbete där. Men hemmet fanns i Genève och i stället blev det en primärvårdsklinik, en s.k. permanence i FN-staden som blev hennes arbetsplats. Dr Sinikka Voutilainen från Nurmijärvi heter numera Sinikka Calandra och har gjort många erfarenheter i Genèves internationella miljö. Sammantaget kan det sägas att det inte har varit någon dans på rosor.

Åke Landquist

Vilkaisu: Terveyskeskuksen tarjoama työterveyshuolto

Terveyskeskusten vastuulla on kuntalaisten perusterveydenhuollon lisäksi kunnan omilla palkkalistoilla olevien työterveyshuolto sekä suuri osa pienyritysten ja pätkätyötä tekevien lakisääteisestä työterveyshuollosta. Miten terveyskeskus on ottanut työterveyshuollon järjestämistä koskevan haasteen hoitaakseen, on selvitetty Työterveyslaitoksen tutkimusraportissa, jossa on tapausesimerkkejä eri puolilta maata.

Vilkaisu: Kätevä ensiapuopas

Pieni ensiapuopas on nimensä mukaisesti pieni, mutta sen sisältämä asiamäärä on kattava. Tavallisimmat hätäensiavun tilanteet on kuvattu lyhyesti, ja tärkeysjärjestyksessä annetut Tee näin -ohjeet nopeuttavat tiedon löytymistä kiireellisessä tilanteessa. Kirjan keskivaiheilla on osa Ensiapu A:sta Ö:hön, jossa selostetaan lyhyesti oleellisimmat asiat aakkosjärjestyksessä eri vammojen kohdalla. Kirjasen loppupuolelle on koottu turmia ehkäisevää tietoutta. Jaotus on hyvä, sillä kuka haluaa kiireessä lukea opettavaista tekstiä ennaltaehkäisystä, kun vahinko on jo tapahtunut.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat