Kainuussa valmennetaan ulkomaalaisia lääkäreitä

Kainuun kesäyliopisto on käynnistänyt valmentavan koulutuksen lääkäreille, jotka ovat saaneet lääkärikoulutuksensa ETA-alueen ulkopuolella. Koulutukseen on valittu 15 lääkäriä.

Turun yliopisto tahtoo hammaslääkärikoulutuksen takaisin

Turun yliopiston hallitus esittää, että hammaslääkärien peruskoulutus tulisi aloittaa uudelleen Turussa.

Oikaisu

Lehden edellisessä numerossa 6/2002 oli virhe s. 620 jutussa Osteoporoosi piileskelee suomalaisten luissa. Osteoporoosi-hoitajaa varten on määräraha varattu Töölön sairaalassa, ei Peijaksessa.

Muuttaako sydänkohtauksen muuttunut taudinkuva myös hoitokäytäntöjä?

Äkilliseen vakavaan sydänkohtaukseen sairastuneet potilaat jaetaan arvioinnin perusteella sydäninfarktipotilaisiin ja potilaisin, joilla ei ole merkittävää sydänlihasvauriota, vaan vakavat oireet. Heidän tilaansa kutsutaan epävakaaksi sepelvaltimotautikohtaukseksi. Tähän oireyhtymään sairastuu vuosittain vähintään 23 000 suomalaista. Arvioluku on siis yhtä suuri kuin vuosittaisten sydäninfarktien määrä.

Vanhusneuvostot valvovat oikeuksia

Kuntaliiton selvityksen mukaan jo noin 250 kunnassa toimii vanhusneuvosto, jonka kautta kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua kunnan päätöksentekoon ikäihmisiä koskevissa asioissa. Eniten vanhusneuvostoja on perustettu Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

Valtiosihteeri Raimo Sailas: Terveydenhuollossa ensi sijassa tarkasteltava tehokkuutta

Terveydenhuollon bruttokansantuoteosuuden kasvattaminen ei voi olla lähtökohta terveyspalvelujen parantamisessa, totesi valtiosihteeri Raimo Sailas puhuessaan Terveystaloustieteen päivillä.

Marianne Jansson

Terveystaloustieteen päivillä pohdittiin: Ovatko taloudelliset kannusteet terveydenhuollossa kohdallaan?

Kannusteilla pyritään terveydenhuollossa vaikuttamaan palvelujen tuotantoon ja käyttöön taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Suomalaisen terveydenhuollon monikanavainen rahoitus on kuitenkin johtanut siihen, että kannustejärjestelmäkin on sekava.

Ymmärrystä yskään

Flunssa on ihmisen tavallisin sairaus: puolet kaikista ja jopa kolme neljästä lasten tautitapauksesta on viruksen aiheuttamia ylähengitystieinfektioita (1). Flunssa on nenän ja nenänielun värekarvallisen epiteelin virusinfektio. Rinovirus on tavallisin (50 % tapauksista) taudinaiheuttaja, bakteerit vain aniharvoin (noin 2,5 %). Aiemmin oireiden syyksi arveltiin virusten aiheuttamaa limakalvojen solutuhoa. Nyt tiedetään, että solut eivät näkyvästi virushyökkäyksestä kärsi, vaan taudinkuvan synnyttävät immunologiset välittäjäaineet (mm. kiniinit ja interleukiinit) sekä parasympaattisen hermoston vasteet nenänielun alueella. Histamiini saattaa olla keskeinen molekyyli atopiaa potevilla (1). Rinovirusinfektion komplikaatioita ovat bakteerisinuiitti tai -otiitti, lisäksi 60 % lasten astman ja 40 % aikuisten ahtauttavan bronkiitin pahenemisvaiheista johtuu juuri tästä viruksesta. Otiitille voi löytää selityksen kokeellisten rinovirusinfektioiden perusteella: niissä nimittäin korvatorven on havaittu menevän tukkoon 80 %:lla koehenkilöistä (1).

Pekka Leinonen

Miehet ja naiset toipuvat vakavasta masennustilasta yhtä hyvin

Miesten ja naisten toipumista vakavasta masennustilasta avohoidossa selvitettiin kahden vuoden seurannan ajan. Potilailla oli runsaasti oheissairauksia, mutta sukupuolten kesken ei ollut tässä suhteessa eroja. Potilaan ja tutkijan arvioima masentuneisuus väheni tilastollisesti merkitsevästi ja samansuuntaisesti. Toipuminen oli nopeinta ensimmäisen puolen vuoden aikana. Seurannan päättyessä enää vain noin kolmanneksella diagnosoitiin vakava masennustila. Masennustilaa sairastavat mies- ja naispotilaat toipuivat avohoidossa yhtä hyvin, joten hoitoa ei tarvitse suunnitella lähtökohtaisesti sukupuolen perusteella.

Heimo Viinamäki, Antti Tanskanen, Kaisa Haatainen, Kirsi Honkalampi, Risto Antikainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Jukka Hintikka

Eturauhasen päiväkirurginen höyläysleikkaus

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidon kultainen standardi, eturauhasen höyläysleikkaus, muodostaa noin neljänneksen urologin työsarasta. Lääkehoidon kehittymisen myötä on leikkaustarve jonkin verran vähentynyt. Silti Suomessa tehdään noin 3 000 höyläysleikkausta vuosittain. Uusien leikkaustekniikoiden ansiosta höyläysleikkauksia voidaan tehdä myös päiväkirurgisesti, mutta toistaiseksi suositusten mukainen 25 %:n päiväkirurgisten leikkausten osuus on saavutettu vain kahdessa keskussairaalassa.

Jaakko Permi