Mitkä seikat ohjaavat lääkärin lääkepäätöksiä?

Lääkäri tekee päivittäin useita kymmeniä lääkepäätöksiä. Varsinkin kokeneilla lääkäreillä osa niistä on puoliautomaattista rutiinia, osaan liittyy tietoista pohdintaa. Rutinoituneista käytännöistä huolimatta päätös on aina monen tekijän summa. Katsauksessa kuvaamme seikkoja, joiden on katsottu liittyvän tai vaikuttavan yksittäisen lääkärin päätöksiin lääkehoidosta.

Taina Mäntyranta, Arja Helin-Salmivaara

Parempaan työvoimapolitiikkaan viidellä kehittämislinjauksella

Terveydenhuoltomme tulevaisuuden turvaamisprojektin yhden selvityshenkilöparin tuli pohtia tulevia työvoimakysymyksiä erityisesti siitä syystä, että kaikkien mielestä tämän alueen tulevaisuudennäkymät ovat poikkeuksellisen synkät. Ehdotuksia tuli tehdä täydennyskoulutuksen ja henkilöstön työnjaosta, terveydenhuollon työolosuhteiden parantamisesta ja ehdotusten toteuttamisen vaihtoehdoista. Selvityshenkilöiksi kutsuttiin rehtori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta ja terveysjohtaja Riitta Simoila Helsingistä. Selvityshenkilöiden tukiryhmä on esitelty taulukossa 1.

Taito Pekkarinen

Kannustava ideakirja vanhustyötä tekeville

Paljon kriittistä julkisuutta saanut vanhustenhuolto esittäytyy toisenlaisessa valossa Työterveyslaitoksen julkaisemassa vanhustyön ideakirjassa. Muutoskaipuusta tulevaisuuden luomiseen - tavoitteena onnistunut vanhustyö pyrkii helpottamaan työyhteisön arkea.

Suvi Sariola

Tiina Hautamäki väitteli Lääkärilehden AIDS- ja tuberkuloosikirjoittelusta: Lääkärin rooli muuttui auktoriteetista tiedonjakajaksi

Sosiologi Tiina Hautamäki tutki Tampereen yliopistossa äskettäin tarkastetussa väitöskirjassaan Lääkärilehden ja Terveydenhoitolehden AIDS- ja tuberkuloosikirjoittelua vuosina 1946-1996. Väitöskirja selvittää, millaisia kulttuurisia merkityksiä nivoutuu sairauksiin kielenkäytön kautta. Tutkija havaitsi, että kirjoituksissa kuvattu potilas oli tarkastelujakson loppupuolella huomattavasti vastuullisempi kuin jakson alussa ja teki omia valintojaan aktiivisemmin.

Ulla Toikkanen

Mitä tehdä, kun terveysasemalla ei ole lääkäriä? Toimintamallin kuvaus

Terveyskeskusten paheneva lääkäripula erityisesti maaseudulla jättää osan väestöstä vaille vakituisia lääkäripalveluja. Potilaiden on matkustettava usein kymmeniä kilometrejä lähimmän lääkärin vastaanotolle. Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa kokeillaan toimintamallia, jossa sivuterveysasemien hoitajat tekevät osan lääkärille perinteisesti kuuluneista tehtävistä, kun terveysasemalla ei ole yhtään lääkäriä. Hoitajat ovat yhteydessä lääkäriin puhelimella, sähköpostilla ja Internetin välityksellä.

Pekka Jaatinen, Petri Kiippa, Anne Tasanko, Riitta Vanhatalo

Lääkintä- ja valmiusryhmät Suomessa 1995-2000

Lääkintä- ja valmiusryhmät ovat osa lääkinnällisen pelastustoimen valmiutta, ja ne toimivat lähinnä poikkeusolojen monipotilastilanteissa. Kyselyn mukaan niitä on valtaosassa kunnista ja lähes kaikissa päivystävissä sairaaloissa. Viiden viime vuoden aikana niistä vain noin joka neljäs on ollut hälytystehtävissä. Kun harjoittelukaan ei toteudu suositusten mukaisesti, ryhmillä on varsin vähän kokemusta toiminnasta. Lääkintä- ja valmiusryhmiä olisi hyvä käyttää myös päivittäisissä ensihoitotehtävissä.

Timo Jama

Kolonoskopian yhteydessä tapahtunut suolenpuhkeama

Paksusuolen tähystykseen liittyy harvinaisena komplikaationa suolenpuhkeama. Komplikaation todennäköisyys kasvaa n. 0,3-0,5 %:iin, kun tähystyksen yhteydessä suolesta poistetaan polyyppeja. Suolenpuhkeaman syntyminen ei välttämättä vielä merkitse sitä, etteikö tähystystä olisi suoritettu hyvän käytännön mukaisesti ja että kysymyksessä olisi korvattava potilasvahinko. Vaikka tähystys olisi suoritettu kokeneen lääkärin ammattistandardin edellyttämällä tavalla, voi suolenpuhkeama ja siihen liittyvä peritoniitti tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta ennakoimattomana ja vakavana infektiovahinkona.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Tietoturvan pullonhenki

Tietoturva on asia, jota ei voi lisätä ohjelmistoihin jälkikäteen. Tulos on sama kuin heitettäessä hiivanpala uuniin pullan perään.

Erkki Karjalainen

Totuudenetsijä kuudenkympin kriisissä

Dosentti Tahvo Tammenlehvän mielen oli vallannut outo tyhjyys. Viimeisetkin projektit olivat valmistuneet ja niiden vaatimattomat tulokset eivät paljon innostaneet. Läpivalaisuelektronimikroskoopilla tutkitut solujen pienimmät organellit, immunohistokemiallisesti todetut poikkeamat valkuaisaineilmentymissä kasvainsoluissa, ohjelmoitu solukuolema ja intronien merkitys perimässä eivät enää jaksaneet kiinnostaa. Pitkäikäisyyssseerumi ja vanhuudenestoeliksiiri olivat toki vielä keksimättä, mutta puhtaaseen tieteeseen omistautunut Tahvo vierasti tällaisia kaupallisuudelta ja populismilta haiskahtavia tutkimuskohteita. Hieman haikein mielin hän muisti lukeneensa, että Fermat'n väittämäkin oli jo todistettu. Vaikkei hän matematiikasta juuri mitään ymmärtänytkään, iltapuhteinaan hän oli joskus piirrellyt potensseja sanomalehden reunaan.

Tauno Ekfors

Arkijärkeä erikoistumisintoiluun!

Vasta muutaman vuoden ajan voimassa ollutta erikoislääkäreiden koulutustapaa pyritään murentamaan monelta suunnalta. Jotkut haluavat takaisin vähintään kaikki lopetetut suppeat (super)spesialiteetit. Lääkäriliitto ja erikoislääkäriyhdistykset esittävät erityispätevyyksiä mitä erikoisimpiin osaamisalueisiin.

Esko Länsimies