Suomi ei olekaan masentuneiden maa

Usein toistetun väitteen mukaan suomalaiset ovat masentunutta kansaa, mutta onko väitteelle kunnollista tutkimusnäyttöä? Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa vertailtiin masennuksen esiintyvyttä Englannissa, Irlannissa, Norjassa, Espanjassa ja Suomessa. Espanjaa lukuun ottamatta mukana oli kustakin maasta kaupunki- ja maaseutualueet; Suomesta Turku ja sen ympäristöä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöillä yhteinen geneettinen tausta

Kouluikäisten kaksosparien kyselytutkimuksella selvitettiin hyperaktiivisen tarkkaavaisuushäiriön ja käytöshäiriöiden geneettisiä ja ympäristötekijöitä. Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöillä osoittautui olevan suhteellisen voimakas yhteinen geneettinen tausta. Silloin, kun nämä molemmat häiriöt ilmenevät samanaikaisesti, kyse on geneettisesti vakavammasta häiriöstä. Lisäksi käytöshäiriöihin vaikuttaa ympäristötekijöitä, jotka tarkkaavaisuushäiriöistä puuttuvat. Rajoituksistaan huolimatta tutkimus antaa se aiheen pohtia, onko käytöshäiriöissä pitkälti kyse sosiaalisesti komplisoituneesta tarkkaavaisuushäiriöstä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidit, kortisonikuurit ja luukato

Japanilaiset selvittivät 35 astmaatikon (15 miestä, 20 postmenopausaalista naista) keskimäärin 765 myyg:n beklometasoniannoksen (vaihteluväli 100-1 730 myyg/pv; käyttöaika keskimäärin 7,7 vuotta) päivittäisen käytön vaikutuksia. Selvityksessä ilmeni, että pelkkä inhalaatiosteroidi ei aiheuttanut luun tiheyden heikkenemistä (DEXA), mutta jos käytössä oli myös kortisonikuureja suun kautta (esim. > 2,5 kuuria vuodessa; n = 9), niin silloin havaittiin laskuja luuntiheysarvoissa. Tutkimuksen puutteista huolimatta kirjoittajat pitävät beklometasonia tällä annostuksella turvallisena luuston kannalta.

Hannu Puolijoki

Astman lääkehoito muutoksen alla

Astma yleistyy ja sen lääkitys uudistuu. Pitkävaikutteiset sympatomimeetit ja niitä sisältävät kiinteät yhdistelmävalmisteet ovat kasvattaneet nopeasti suosiotaan. Käyttötilastojen perusteella näyttää ilmeiseltä, että pitkävaikutteinen lääke on tulossa osaksi astman peruslääkitystä - vastoin astman hoitosuositusta. Kiinteän yhdistelmän valinta on paikallaan vain, jos potilas todella tarvitsee kyseisiä aineita ja lisäksi juuri niinä annoksina, jotka sisältyvät yhdistelmävalmisteisiin.

Brita Stenius-Aarniala, Timo Klaukka

Kuntien mahdollisuudet terveyspalvelujen järjestäjänä

Kunnilla on Suomessa keskeinen osa terveyspalvelujen järjestämisessä. Vaikka suomalaiset ovat nyt keskimäärin tyytyväisiä terveyspalveluihinsa, voi niiden taso heikentyä monissa kunnissa uhkaavien rahoitusongelmien ja henkilöstöpulan vuoksi. On tullut aika miettiä uusia yhteistyömuotoja kuntien kesken palvelujen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi niin muuttotappio- kuin kasvukunnissa.

Jorma Back

Sepelvaltimoiden pallolaajennukset Pohjois-Karjalan keskussairaalassa

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on jo lähes kahden vuoden ajan tehty sepelvaltimoiden pallolaajennustoimenpiteitä, vaikka sairaalassa ei ole sydänkirurgian osastoa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä, vakavia komplikaatioita ei ole sattunut ja tutkimusjonoista on päästy eroon. Kirjoittajien mielestä toimenpide voidaan laadukkaasti tehdä myös keskussairaalassa, ja liiallisella keskittämisellä ei välttämättä saavuteta niitä etuja, joita ulkomaisissa tutkimuksissa tuodaan esiin.

Juha Mustonen, Jaakko Eränen

Kuvantamiskeskuksen toiminta-analyysi ja alkuvaiheen käyttökokemuksia kuvaverkosta

Lokakuussa 1995 TYKS:n Kuvantamiskeskukseen asennettiin ATM -runkoverkko, 500 GB:n digitaalinen nauha-arkisto ja joukko radiologisia työasemia. Tavoitteena oli välttää lisärakentaminen ja tehostaa kuvantamistoimintaa tarjoamalla parempaa palvelua kliinikoille ja potilaille sekä säästää materiaalikustannuksissa vähentämällä filmien käyttöä. Vuonna 1997 aloitettiin kuvaverkon arviointitutkimus, joka koski mm. Kuvantamiskeskuksen asiakashenkilökunnan tyytyväisyyttä palvelutoimintaan, työprosesseja ja kustannuksia.

Marianne Maass, Marjatta Kosonen, Martti Kormano

Eläinten arvo ja eläinkokeiden hyöty

Eläinkokeet ovat yhä edelleen ehkä kiistanalaisin eläinten käytön muoto - asia, jonka eläinkokeita tekevät tutkijat ovat varmasti huomanneet. Tämä johtuu saadun hyödyn ja eläinten käytön ristiriidasta, joka on suurempi kuin useimmissa muissa eläinten käyttötavoissa. Artikkelissa tarkastellaan tätä ristiriitaa ja pohditaan mitä tehdä, kun eläinten ja ihmisten intressit ovat vastakkain. Oikeuttaako saatu hyöty eläinten käyttämiseen?

Elisa Aaltola

Kirje Yhdysvalloista

Amerikkalaisista yli 56 % on ylipainoisia ja yli 7,3 %:lla on diabetes. Tähän tulokseen tultiin puhelinkyselyssä, jonka tekivät CDC ja National Center for Chronic Diseases Prevention. Tutkimus julkaistiin JAMAssa syksyllä (12.9.2001).

Tuula Fabrizio

Linux päivityskierteen katkaisuhoitona

Tietokoneet kestävät kymmenen vuotta kovassakin käytössä. Ohjelmat eivät kulu lainkaan. Tapana on kuitenkin uusia ohjelmat ja koneet parin vuoden välein. Miksi?

Erkki Karjalainen