Automaattinen sydämen rytminsiirtolaite oltava julkisilla paikoilla

Kardiologit halusivat tänä vuonna vuosikokouksessaan kiinnittää erityistä huomiota sydänpotilaan ensihoitoon Suomessa. Sydäninfarktiin kuolee maassamme vuosittain noin 13 000 ihmistä. Kohtauksen saaneista miehistä kuolee noin 30 % ja naisista 20 %, ennen kuin he ehtivät sairaalaan. Kuolleisuus sydäninfarktiin on Suomessa suurempi kuin muissa länsimaissa.

Ulla Toikkanen

Amos Pasternack Duodecimin puheenjohtajaksi

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin puheenjohtajaksi on valittu professori Amos Pasternack.

Kari Järvinen Lääketeollisuuden hallituksen puheenjohtajaksi

Lääketeollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Suomen MSD:n toimitusjohtaja Kari Järvinen. Varapuheenjohtajiksi valittiin toimitusjohtaja Lasse Savonen (Astrazeneca) ja toimitusjohtaja Riitta Scheiman (Pharmacia Oy).

EY-tuomioistuimen päätökset vievät kohti hoitotakuuta Kimmo Leppo: Suomi tarvitsee selkeät säännöt

Yleislääkärille kolmessa päivässä, erikoislääkärin konsultaatioon kolmessa viikossa ja erikoissairaanhoitoon kolmessa kuukaudessa. Siinä kolmen koon nyrkkisääntö potilaan oikeuksista. Mikään näistä ei vielä toteudu kautta Suomen, mutta EY-tuomioistuimen päätökset ovat viemässä Suomeakin tähän suuntaan. Varovaisen samansuuntaisesti on otettu kantaa myös Kansallisessa terveysprojektissa.

Ulla Järvi

Väsyvät työntekijät ovat jo uhka Suomen tuottavuudelle

- Tuottavuutta revitään nyt liian harvojen selkänahasta huolehtimatta tarpeeksi työntekijöiden jaksamisesta, varoittaa kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre. Väsyvät työntekijät saattavat jo uhata teollista kilpailukykyämme, koska innovaatiokyky ja tuloksenteko ovat vaarassa ehtyä.

Ulla Järvi

Makeaakin makeampaa?

Varsinaisia unihäiriöitä, osa hyvin tavallisia, on tunnistettu lähes sata. Myös monet muut sairaudet ja lääkitykset valvottavat tai väsyttävät (1). Esimerkiksi norjalaisista 12 % potee unettomuutta ja 7 % turvautuu unilääkkeisiin (2). Nukkumisen säätelyn molekyyleistä ja ihmisen vuorokausirytmistä tunnetaan vasta aakkoset (3,4,5). Ihmisen kellogeeni (CLOCK) tikittää 24 tunnin rytmissä (3,4). Tuoreimman käsityksen (5) mukaan hypotalaamiset GABA- ja galaniinireaktiiviset neuronit tuudittavat uneen, ja oreksiini-hypokretiinin kohdeneuronit pitävät puolestaan meidät virkeinä. Mielenterveydelle oikeanlainen unirytmi on tärkeä (5). Lääkkeiden aiheuttamia unihäiriöitä on tutkittu sangen penseästi, joskin neurobiologinen perustutkimus on kyennyt mahdollisesti selittämään niistä joitakin (1).

Pekka Leinonen

Meluherkkyys tulisi ottaa huomioon meluntorjunnassa

Melu on tyypillinen ympäristön stressitekijä, jolla on selviä terveysvaikutuksia. Meluherkkyys lisää melun häiritsevyyttä ja se oli tässä tutkimuksessa merkittävä tekijä melun raportoinnissa. Yksilöt, jotka ovat erityisen herkkiä melulle, ovat myös muita alttiimpia melun vaikutuksille. Melun häiritsevyyden ja meluherkkyyden on todettu ennakoivan melun terveysvaikutuksia, kuten verenpainetta, paremmin kuin itse melutaso. Melualtistuksen, melun häiritsevyyden ja meluherkkyyden tutkiminen kyselyin voi täydentää melukartoituksia meluntorjuntaa suunniteltaessa.

Marja Heinonen-Guzejev, Heikki S. Vuorinen, Jaakko Kaprio, Markku Koskenvuo, Kauko Heikkilä, Helena Mussalo-Rauhamaa

Milloin lapsi tarvitsee sairaalahoitoa infektion takia?

Kynnys pienen lapsen sairaalatutkimuksiin lähettämiselle on matala. Lapsi tarvitsee välitöntä sairaalahoitoa ripulin yhteydessä kuivuman vuoksi tai hengitystieinfektiossa, kun siihen liittyy selvä hengenahdistus. Septistä infektiota epäiltäessä lapsi on syytä lähettää välittömästi sairaalaan, ja myös muiden invasiivisten bakteeri-infektioiden, erityisesti pyelonefriitin ja pneumonian, tutkimukset ja hoidon aloitus kuuluvat sairaalatasolle. Vakavien bakteeri-infektioiden tunnistaminen alkuvaiheessa on tärkeää, mutta usein vaikeaa. Kliinisen silmän avuksi on kehitetty pisteytysmalleja lapsen yleistilan arviointiin. Avohoidossa otettavista laboratoriokokeista on vain rajallisesti apua, ja jos kliininen epäily vakavasta infektiosta on vahva, ei kokeita kannata lainkaan ottaa.

Merja Helminen, Timo Vesikari

Hammasperäinen infektio

Suun streptokokit ovat yleisimpiä hammasperäisen infektion aiheuttajia. Aggressiivinen infektio vaatii usein kirurgista hoitoa ja suonensisäistä mikrobilääkitystä. Märkäpesäkkeen avaus ja oikean antibiootin valinta sekä hampaan juurihoito tai poisto ovat tärkeimmät päivystystoimenpiteet hammasperäisen infektion hoidossa. Mikäli infektio hoitotoimenpiteistä huolimatta leviää, on potilas lähetettävä keskussairaalan suusairauksien klinikkaan. Lopullisesta hoidosta akuutin vaiheen jälkeen huolehtii hoitava hammaslääkäri.

Tero Soukka, Kimmo Vähätalo

Verisuonikirurgiassa käytettävät biomateriaalit 2 Endovaskulaariset istutteet ja embolisaatiomateriaalit

Verisuonisairauksien hoito toteutetaan nykyään yhä useammin primaarivaiheessa endovaskulaaristen hoitotoimenpiteiden avulla. Kehittyneet ja vähemmän invasiiviset hoitotoimenpiteet soveltuvat myös huonompikuntoisille potilaille. Kuitenkin pitkäaikaistuloksia endovaskulaaristen biomateriaalien käytöstä tarvitaan vielä, ennen kuin voidaan arvioida tarkemmin eri materiaalien ja menetelmien paremmuutta. - Kaksiosainen artikkelisarja verisuonikirurgian biomateriaaleista alkoi Lääkärilehden edellisessä numerossa.

Ilkka Uurto, Leo Keski-Nisula, Juha-Pekka Salenius