Veripalvelu tulevaisuudessa

Veripalvelun tulee jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan ja yhteistyötään kliinikoiden kanssa, jotta se pystyisi jatkossakin nauttimaan terveydenhuollon ammattilaisten ja suuren yleisön arvostusta. Tulevaisuudessa mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia tarjoavat koko hoitoketjun kehittäminen, verivalmisteiden turvallisuuden parantaminen entisestään ja kenties kantasolusiirtojen yleistyminen.

Jukka Rautonen

Lyhyesti: Sydänperäisen äkkikuoleman ehkäisy edelleen ongelma

Suomalainen tutkimus sai harvinaisen suurta arvostusta, kun New England Journal of Medicine julkaisi professori Heikki Huikurin ym. katsauksen sydänperäisen äkkikuoleman syistä ja ehkäisymahdollisuuksista. Sydänsairaudet ovat tärkein kuolemansyy länsimaissa ja noin puolet sydänkuolemista tapahtuu äkillisesti. Nykyisin pystytään tunnistamaan varsin luotettavasti useita harvoin esiintyviä sydänsairauksia ja tiloja, joissa äkkikuoleman vaara on suuri, ja ehkäisykeinotkin, kuten lääkkeet ja etenkin rytmihäiriötahdistimet, ovat tehokkaita näissä pienissä riskiryhmissä. Kuitenkin valtaosa äkkikuolemista ilmenee näennäisen satunnaisesti ns. terveessä väestössä. Toistaiseksi ei ole riittävän tarkkoja menetelmiä, joilla riskialttiit henkilöt voitaisiin seuloa väestöstä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: B6-vitamiini lievittää tardiivia dyskinesiaa

Tardiivi dyskinesia on yksi hankalimmista ja vaikeimmin hoidettavista psykoosilääkkeiden haittavaikutuksista. Pienessä, vain 15 potilasta käsittävässä kaksoissokkotutkimuksessa todettiin, että 400 mg:aan vuorokaudessa nostetulla B6-vitamiiniannoksella dyskineettiset ja parkinsonismioireet lievenivät kolmanteen hoitoviikkoon tultaessa merkitsevästi enemmän kuin lumelääkkeellä. Aktiivista vaihetta seuranneen wash-out -jakson aikana oireet palasivat ennalleen. Hoitoon ei liittynyt haittavaikutuksia. Näyttääkin siltä, että B6-vitamiinilla voidaan ainakin tilapäisesti lievittää tardiivin dyskinesian hankalia oireita.

Raimo Kr Salokangas

Pieni kortisoniannos ja pitkävaikutteinen avaava lääke hyvä yhdistelmä astmassa

Astman hoidossa on taitettu pitkään peistä siitä, millainen inhaloitavan steroidin annoksen tulisi varsinkin hoidon alkuvaiheessa olla: suuriko vai pienikö, ja miten liittää siihen muuta lääkitystä. Nyt on valmistunut laaja asiaa koskeva selvitys, ns. OPTIMA-tutkimus, jossa käytettiin pieniä budesonidiannoksia ja avaavaa nopea- mutta samalla pitkävaikutteista formoterolia.

Hannu Puolijoki

Naisetkin kärsivät eturauhasvaivoista

Eturauhasen liikakasvuun liittyvät oireet heikentävät ikääntyvän miehen elämänlaatua, kuten kaikki käytännön lääkärit hyvin tietävät. Aina ei ehkä riittävästi selvitetä, millä tavoin miehen eturauhasvaivat heijastuvat elämänkumppanin arkeen.

Seppo Yt Junnila

Bakteriofagin entsyymillä pneumokokin kimppuun

Bakteriofagit ovat bakteerien viruksia. Niille on tyypillistä erittäin suuri spesifisyys bakteerilajien ja alatyyppien suhteen. Bakteriofageja käytetäänkin hyvän erottelukykynsä vuoksi monien bakteerilajien epidemiologisessa tutkimuksessa. Näitä bakteerien vitsauksia on jonkin verran käytetty infektioiden hoidossakin, mutta siihen tarkoitukseen ne ovat liiankin spesifisiä. Onnistunut hoito edellyttää infektion aiheuttajan tarkan tunnistamisen ja juuri siihen iskevien bakteriofagien käytön.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Tupakoinnin lopettamiseen tähtäävästä ohjelmasta hyötyä

Astman vuoksi päivystyksessä käyneiden 3-12-vuotiaiden, lähinnä kalifornialaisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten vanhempiin yritettiin vaikuttaa hoitajavetoisella ohjelmalla, jossa tähdättiin tupakoinnin lopettamiseen ja annettiin informaatiota astmasta. Tutkimukseen kului virtsan nikotiinipitoisuuksien määritys ryhmän lapsilta muiden parametrien kuten pahenemisvaiheiden tilastoinnin ohella. Koordinoidulla ohjelmalla saatiin hyötyä: astman hoitoepisodit vähenivät ja virtsan nikotiinimääritykset tukivat interventioiden hyödyllisyyttä, joskin tilastollisen merkitsevyyden kannalta ongelmia oli mm. seurannasta putoamisen vuoksi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lisääntynyt kortisolin eritys psykoottisessa depressiossa

Epidemiologisten ja geneettisten tutkimusten mukaan psykoottinen ja ei-psykoottinen masennus eroavat toisistaan, ja myös ennuste on erilainen. Pienehkössä tutkimuksessa vertailtiin masennuspotilaiden ja terveiden neuropsykologisia testituloksia ja kortisolineritystä. Psykoottisilla masennuspotilailla oli enemmän puutteita muistisuorituksissa ja suurempi iltapäivän kortisolineritys kuin muilla masennuspotilailla ja terveillä. Tutkijat olettavatkin, että psykoottinen masennus eroaa endokriinisesti muusta masennuksesta ja että lisääntynyt kortisolineritys voi olla syy kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen. Jos näin on, myös endokriinisen hoidon mahdollisuus voi olla tärkeä.

Raimo Kr Salokangas

Vältä bentsodiatsepiineja sisältäviä yhdistelmävalmisteita etenkin iäkkäillä

Rauhoittavasti vaikuttavien lääkkeiden samanaikainen käyttö voimistaa sedaatiota ja voi aiheuttaa mm. tapaturmiin johtavia vaaratilanteita. Varsinaisten psyykenlääkkeiden ohella jotkut somaattisten oireiden, kuten huimauksen ja mahavaivojen hoitoon tarkoitetut valmisteet sisältävät bentsodiatsepiineja tai muita rauhoittavia lääkkeitä. Etenkin ikääntyneillä näitä tulee yhteisvaikutusten vaaran vuoksi välttää.

Sirpa Hartikainen, Tarja Linjakumpu, Timo Klaukka, Raimo Sulkava

Neurologian lehdet vaativat riippumattomuutta

Tutkijan ja tieteellisen artikkelin kirjoittajan riippumattomuus rahoittajasta ja eturistiriidoista on nostettu keskustelun kohteeksi. Johtavat kansainväliset lääketieteen lehdet ovat yhteisesti päättäneet vaatia kirjoittajia ilmoittamaan kaupalliset sidoksensa ja myös Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet on tältä osin uusittu (ks. SLL 2001;56:3720-3721, 3673 ja 2002;57:19). Viisitoista johtavaa neurologian lehteä vaatii nyt kirjoittajilta vakuutuksen, että heillä on vapaus julkaista kaikki tutkimushavaintonsa, vaikka ne olisivat sponsorin tuotteen kannalta negatiivisia. Kirjoittajilla on oltava pääsy kaikkiin tuloksiin, vastuu tuloksien analysoinnista, artikkelin kirjoittamisesta ja julkaisemisesta. Ellei kirjallista varmistusta tästä toimiteta, toimitukset eivät harkitse tutkimustuloksien julkaisemista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä