Pitäisikö D-vitamiinia lisätä maitoon?

- Noin 400 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan osteoporoosia, mutta vain osa tietää sairaudestaan, ja heistäkin vain osa on hoidossa. Uusia osteoporoottisia murtumia hoidetaan vuosittain noin 35 000. Vuonna 2000 niiden hoitamiseksi käytettiin yli tuhannen sairaansijan koko hoitokapasiteetti. - Suomalaisten talvisin erittäin alhaisen D-vitamiinipitoisuuden ja osteoporoosin välistä yhteyttä on pohdittu. Kansainväliset tutkimukset ovat vielä ristiriitaisia. Kuopiossa alkaa loppuvuodesta keski-ikäisten ja ikääntyvien naisten parissa suuri tutkimus, jossa tutkitaan mm. D-vitamiinin vaikutusta luustoon. Nyt on jo varusmiehiltä mitattu talvisaikaan yhtä alhaisia D-vitamiinipitoisuuksia kuin laitoshoidossa olevilta vanhuksilta. Myös opiskelijatyttöjen on todettu saavan ravinnostaan aivan liian vähän D-vitamiinia. - Asiantuntijat pohtivat parhaillaan suositeltavan päiväannoksen määrää sekä sitä, miten sen saaminen ravinnosta turvattaisiin. Tuntuvakin annos D-vitamiinia saataisiin helposti lisättyä esimerkiksi maitoon.

Kunpa olisi huomattu aiemmin

-Olen kärsinyt useita vuosia erilaisista selkäkivuista ja saanut niihin kaikkea mahdollista hoitoa, kertoo kansanedustaja Riitta Prusti. Selkäranka kuitenkin kuvattiin ensimmäistä kertaa aivan vastikään. Jo röntgenkuvista lääkäri havaitsi luiden haurastumista, ja luuntiheysmittaus vahvisti epäilyt.

Ylilääkäri Mirja Tuomiranta tutki johtajarooleja Lääkärijohtaja tasapainoilee odotusten ristipaineissa

- Jouduin Seinäjoen keskussairaalan tulosyksikön johtajaksi vuonna 1994, aloittaa lääket.lis. Mirja Tuomiranta - ja naurahtaa sitten. Lääkärijohtajia tutkinut Tuomiranta käyttää huomaamattaan itsekin joutua-verbiä. Harva lääkärijohtajahan nimenomaan haluaa johtotehtäviin.

Ulla Järvi

Rinteen potilaiden asemaa selvitetään monella taholla

Professori Urpo Rinteen tutkimuspotilaiden asemaa selvitetään useilla eri tahoilla. Turun yliopistollisessa sairaalassa tehdään sekä lääketieteellinen selvitys potilaiden hoidosta että erillinen selvitys potilaille palautettavista poliklinikkamaksuista.

Suvi Sariola

Sailas torjuu aikeet lisätä terveysmenoja tuntuvasti

Valtiosihteeri Raimo Sailas ei Aamulehdelle ja Turun Sanomille antamassaan haastattelussa usko, että valtiovarainministeriö antaa terveydenhuoltoon automaattisen 3,5 prosentin kasvulupauksen jatkoa ajatellen. Tämänsuuruista voimavarojen reaalista lisäystä ehdotettiin kansallisen terveysprojektin rahoitusta koskevassa väliraportissa.

Seitsemän haki HUS-kuntayhtymän johtajaylilääkäriksi

HUS-kuntayhtymän avoinna olleeseen johtajaylilääkärin virkaan tuli määräaikaan mennessä seitsemän hakemusta.

Ihmisen tragedia

Elämään kuuluu useimmilla meistä psyykkisiä vammoja. Joskus ne vain hipaisevat, joskus lamaannuttavat; joskus ne tulevat viereltä, joskus valtamerten takaa. Mutta aina ne tunkeutuvat sisällemme, usein uniimmekin (1,2). Niitä ei pääse pakoon selvittämättä (3,4). Ihminen on biologinen kone, mutta silti enemmän: voimakkaat hormonivasteet tunnetaan, mutta selittävätkö ne pelon, surun, syyllisyyden (3)? Traumaperäinen häiriö kasvoi uusiin mittoihin syyskuussa New Yorkissa: siellä ainakin 30 000 ihmisen arvellaan potevan tätä neljänneksi yleisintä psykiatrista sairautta, jonka elämänsä varrella kohtaa noin joka kymmenes ihminen (3).

Pekka Leinonen

Sosioekonomisen aseman yhteys aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon suomalaisessa aikuisväestössä

Huonoon sosioekonomiseen asemaan liittyy lisääntynyt sairastuvuus ja kuolleisuus aivohalvaukseen. FINMONICA-aivohalvausrekisterin tietojen perusteella vuosina 1983-92 aikuisväestön ikävakioitu aivoinfarktin ilmaantuvuus oli alimmissa sosioekonomisissa ryhmissä lähes kaksinkertainen verrattuna ylimpiin sosioekonomisiin ryhmiin. Myös kuolleisuus aivoinfarktiin väheni pienituloisista keskituloisiin ja siitä edelleen suurituloisiin siirryttäessä. Aivoverenvuodon ikävakioidussa ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa erot olivat samansuuntaiset ja yhtä selvät. Korkeampi sosioekonominen taso merkitsi myös laadukkaampia tutkimuksia ja lyhyempää hoitoaikaa sairaalassa.

Juhani Sivenius, Dimitrije Jakovljevic, Jaakko Tuomilehto, Cinzia Sarti, Jorma Torppa, Markku Mähönen, Pirjo Immonen-Räihä, Esko Kaarsalo, Kari Kuulasmaa, Kari Alhainen, Aapo Lehtonen, Minna Kaarisalo, Veikko Salomaa

Värttinäluun distaalisten murtumien hoitoa tulee kohentaa

Suurin osa värttinäluun distaalisista murtumista paranee ongelmitta, mutta silti huonoja tuloksia esiintyy valitettavan usein. Tavallisimmin seurauksena on ranteen virheasento, pitkittynyt kiputila, liikerajoitus, tuntohäiriö, toimintakyvyn huononeminen, pitkittynyt tai pysyvä työkyvyttömyys - ja tyytymätön potilas. Radiologisen anatomian tunteminen, leikkaushoitoa tarvitsevien murtumatyyppien tunnistaminen, riittävän tarkka seuranta ja oikeaoppinen kuntoutus ovat hoidon kulmakiviä. Hoitomuoto tulee aina valita murtumatyypin ja potilaan tilanteen mukaan. Useimmiten repositio ja kipsaus ovat edelleen ensimmäinen vaihtoehto, mutta leikkaushoidon kynnys ei saa olla liian korkea.

Jarkko Vasenius, Timo Raatikainen

Ihon ja kynsien sieni-infektioiden hoito

Ihon ja kynsien sieni-infektioiden aiheuttajana on meillä lähes aina dermatofyytti eli silsasieni. Infektio varmistetaan sieninäytteen natiivi- ja viljelytutkimuksella, joka rajaa pois monet muut sienitauteja muistuttavat ihon ja kynsien sairaudet. Sieni-infektion hoito vaatii pitkää, jopa kahden vuoden seurantaa. Hoitona käytetään sisäistä ja ulkoista lääkehoitoa sekä jalkahoitajan suorittamaa kynnen mekaanista ohennusta tai kemiallista urealiuotushoitoa. Kynnen kirurgista poistoa ei suositella.

Inkeri Helander