Behovet att utfärda läkarintyg bör diskuteras även i Finland

Tony Blairs kabinett har i England framlagt ett förslag som omfattar 36 sidor och syftar till att gallra i allmänläkarnas pappersarbete för att dessa ska kunna ägna mer tid åt sina patienter. Genom att sätta planen i verket räknar man med att årligen spara in sju miljoner läkarbesök och 750 000 arbetstimmar.

Arto Vehviläinen

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan enemmän tietoa

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tehty asiantuntijakatsaus osoittaa, että vaikuttavuudesta on vahvinta näyttöä pitkittyneissä alaselän kiputiloissa, aivohalvauspotilaiden akuutissa kuntoutuksessa ja vanhusten sairaalakuntoutuksessa sellaisissa tapauksissa, joissa vanhus on äkillisesti menettänyt toimintakykynsä sairastumisen tai tapaturman vuoksi.

Suvi Sariola

Krooninen selkäkipu hyvä esimerkki Moniammatillinen kuntoutus on selvästi vaikuttavaa

Kroonisen alaselkäkivun intensiivinen, toiminnallisia harjoitteita sisältävä moniammatillinen kuntoutus on selvästi vaikuttavaa, todetaan kuntoutuskatsaukseen sisältyvässä osa-arvioinnissa, joka käsitteli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen vaikuttavuutta. Lisää tutkimustietoa kaivataan varsinkin niskavaivojen kuntoutuksesta.

Päihdetyöhön haetaan uudenlaisia otteita

Alkoholinkäyttö tuottaa suomalaisille yhä ongelmia. Vaikeuksia meille tuottavat paitsi juotu määrä, myös käyttötapamme. Kaatokänni on yhä suosittu tapa nauttia alkoholia. Tutkimusten mukaan perinteisen päihdevalistuksen vaikutukset väestön alkoholinkäyttötapoihin ovat varsin vähäiset.

Ulla Järvi

EU suunnittelee lääkeinformaation lisäämistä ­ muuttuuko mikään? Erkki Liikanen: Kyse on tiedottamisesta, ei mainonnasta

Aids, diabetes ja astma; siinä taudit, joita sairastavat ihmiset tarvitsevat EU-komission mukaan lisää tietoa reseptilääkkeistä. Lääkealan eurooppalaista lainsäädäntöä uudistava työryhmä on mm. esittänyt, että viiden vuoden kokeilussa lääkeyritykset voisivat tiedottaa reseptilääkkeistä suoraan em. potilasryhmille.

Ulla Järvi

Maksansiirtojen määrä ei vastaa tarvetta Suomessa

HUS:n Kirurginen sairaala tekee kaikki maan maksansiirrot. Vuosittain noin 40 suomalaista saa uuden maksan ­ ja uuden elämän. Määrä on kuitenkin Pohjoismaiden alhaisin; Ruotsissa siirtoja tehdään kaksinkertainen määrä. Ylilääkäri Krister Höckerstedtin mukaan tämä johtuu paljolti tiedonpuutteesta.

Oulussa valmistellaan vanhustyön eettisiä ohjeita

Oulussa on laadittu ehdotus kaupungin vanhustyön eettisiksi ohjeiksi. Vanhustyön etiikkatyöryhmä ehdottaa, että kaupunkiin perustettaisiin eettinen työryhmä, joka voisi mm. tehdä tapauskohtaisia arvioita eettisissä ristiriitatilanteissa. Koulutusta eettisissä kysymyksissä järjestettäisiin esimerkiksi ns. eettisillä kierroksilla, joita työryhmä voitaisiin kutsua tekemään työpaikoille.

Uskomuslääkintää ja täydentäviä hoitoja

Things do not get better by being left alone, aloittaa Adam Perlman tuoreen Medical Clinics of North America -sarjan uskomuslääkintää käsittelevän teemanumeron (1). Sen lähtökohta on realistinen: vaikka lääkärit yleensä suhtautuvatkin penseästi näihin hoitomuotoihin, olisi heidän silti potilaittensa takia tunnettava sitäkin. Nimittäin kolmannes amerikkalaisista ja puolet keskieurooppalaisista turvautuu uskomuslääkinnän keinoihin, ja ala kasvaa koko ajan. Eräitä sairauksia potevat näyttävät olevan erityisen alttiita hakeutumaan myös lääketieteen ulkopuolelle: nivelreumapotilaista jopa yli 90 % ja syöpäpotilaista jopa yli 80 % on etsinyt helpotusta täydentävistä hoitomuodoista (2). Vaihtoehtohoitoja käyttävät ovat yleensä hyvin koulutettuja, varakkaita nuoria keski-ikäisiä: hoitomuoto ei suinkaan ole tavallisesti viimeinen oljenkorsi vaan usein ensimmäinen hoitokontakti (2).

Pekka Leinonen

Kaihileikkaukseen tulevien potilaiden näöntarkkuuden muuttuminen kahden vuosikymmenen aikana

Kaihileikkauspotilaiden preoperatiivisen näöntarkkuuden muutosta leikkausmäärien lisääntyessä tutkittiin Vaasan keskussairaalassa ja Selkämeren sairaalassa vuosina 1982, 1985, 1990, 1995 ja 2000 leikatuista potilaista. Kyseisenä ajanjaksona kaihileikkaustekniikka muuttui intrakapsulaarisesta ekstrakapsulaariseksi ja edelleen fakotekniikaksi, ja hoitojakso muuttui runsaan viikon vuodeosastohoidosta pääosin päiväkirurgiseksi. Kaihin takia vaikeasti näkövammaisten osuus leikkaukseen tulevista väheni seuranta-aikana 16 %:sta 3 %:iin ja lievemmin näkövammaisten osuus 32%:sta 11 %:iin. Kaihileikkausinsidenssin noustua yhdellä leikkauksella/1 000 asukasta nousi leikattavan silmän näöntarkkuuden keskiarvo 1,3 log-rivillä ja paremman silmän näöntarkkuus vastaavasti 0,4 log-rivillä.

Jaakko Leinonen, Leila Laatikainen

Liuotushoidon käyttö aivo- ja sydäninfarktissa sekä keuhkoemboliassa

Tromboosin liuotushoitoa on käytetty maassamme noin 15 vuotta. Aluksi liuotuslääkkeitä käytettiin vain sydäninfarktin hoitoon sairaaloissa. Kun varhaisen liuotushoidon hyöty osoitettiin kiistattomasti, alettiin hoitoa käyttää perusterveydenhuollossa ja useilla paikkakunnilla myös ensihoidossa. Nykyään liuotushoitoa käytetään myös valikoidusti aivoinfarktin ja keuhkoembolian hoitoon. Uudet käyttöalueet ovat edellyttäneet vaativaa koulutusta ja testausta, tiukan hoitoprotokollan luomista ja valvontaa sekä vastuulääkärin nimeämistä toiminnalle.

Hannu Koponen