Lyhyesti: Rokotukset eivät aiheuta diabetesta

Lasten rokotusohjelmaan kuuluviin rokotuksiin yhdistetään tämän tästä epäilyjä jos jonkinlaisista ongelmista. Yhdysvalloissa tehdyssä isossa tapaus-verrokkitutkimuksessa ei löydetty yhteyttä Hib-, hepatiitti B-, MPR-, vesirokko- tai hinkuyskärokotteiden ja tyypin 1 diabeteksen välillä. Sekä kokosolu- että soluttoman hinkuyskärokotteen saaneiden osuus oli yhtä suuri potilaista ja verrokeista. Hepatiittirokotteen suhteen tutkittiin myös tehosteiden määrää ja ajoitusta, mutta mitään yhteyksiä diabeteksen puhkeamiseen ei havaittu. Myös yli 6 kuukauden ajan imetettyjen osuus potilaista ja verrokeista oli yhtä suuri.

Marjo Renko

Lyhyesti: Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja kognitiiviset häiriöt

On yleisesti tunnettua, että akuutissa sairausvaiheessa ja välittömästi sen jälkeen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy huomattavia kognitiivisia häiriöitä. Vähemmän tiedetään tilanteesta, kun potilas on emotionaalisesti oireeton eli eutyyminen. Kanadalaistutkimuksessa verrattiin eutyymisten potilaiden ja tarkkaan kaltaistettujen terveiden kognitiivista suorituskykyä tietokonepohjaisella testillä (visual backward masking). Potilaat olivat selvästi hitaampia ja tekivät enemmän virheitä testissä. Potilaiden suoritukset olivat sitä hitaampia, mitä useamman masennusjakson he olivat sairastaneet. Sen sijaan lääkityksellä ei ollut mitään yhteyttä suorituksiin. Tutkimuksessa käytetty yksinkertainen testi voi olla verraton apu kliinikolla hänen arvioidessaan potilaansa toimintakykyä ja kuntoutustarvetta.

Raimo Kr Salokangas

Gastroesofageaalinen refluksi ja hengitystieoireet

Islantilaiset, ruotsalaiset ja belgialaiset kollegat selvittivät, miten paljon väestötasolla esiintyy yöllistä gastroesofageaalista refluksia ja kuinka se liittyy mm. hengitystieoireisiin, astmaan ja obstruktiivisen uniapneaan. Turkimuksen kohteena oli 20-48-vuotiaita henkilöitä, ja heistä 2 202 kerättiin väestöstä satunnaisotannalla ja 459 tuli mukaan astmapotilaina. Tutkimukseen kuului strukturoitu haastattelu, spirometria, metakoliini-inhalaatioaltistus, PEF-arvojen päiväkirja, ihopistotestit ja kysymyssarja unihäiriöistä.

Hannu Puolijoki

Videoavusteisen urologian uusi hyöky on täällä: mitä se huuhtoo mukaansa?

Ennen videoavusteisen kirurgian läpimurtoa 80 % urologisista diagnoosi- ja hoitotoimenpiteistä tehtiin endoskooppisesti. Kun instrumenttiin liitettiin kamera ja monitori, toimenpiteistä tuli videoavusteisia. Kynnys uuden tekniikan käyttöön on urologeilla ollut korkea, ja videoavusteisen toiminnan kymmenisen vuotta sitten tulleesta ensi vyörystä säilyivät urologiset avoleikkaukset meillä ja muuallakin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Ossi Lindell

Mies ei ole turvassa edes oman äitinsä kohdussa

Opiskeluaikana minulle opetettiin, että äidin kohdussa ihminen on maailman turvallisimmassa paikassa. Viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin pala palalta romuttaneet tätä lapsenuskoani. Monilla ruumiillisilla sairauksilla, kuten sydän- ja verisuonisairauksilla, verenpainetaudilla ja diabeteksella näyttää olevan juurensa ihmisyksilön sikiöaikaisessa kehityksessä ja sen häiriöissä. Sama koskee psyykkisiä häiriöitä. Toistuvasti on havaittu, että esimerkiksi raskaudenaikaiset virusinfektiot ja synnytyskomplikaatiot lisäävät riskiä sairastua aikuisiässä skitsofreniaan. Nyt vastaavanlaista on havaittu myös masennuksen osalta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lähisukulaisen astma ja astmaan sairastuminen

Astman suvuittainen esiintyminen on yleisesti tunnettua, mutta kuinka suvussa esiintyvän astman vaikeus vaikuttaa astmaan sairastumiseen tai sairauden vaikeuteen. Tätä selvitettiin 944 henkilön tutkimuksessa; tutkituista 348 oli astmaatikkoja, 239 sukulaisia, joilla oli astma, ja 357 terveitä astman osalta. Lisäksi oli käytössä tietoja 3 467:stä ensi asteen sukulaisesta. Jos lähisukulaisena oli aikuinen astmaatikko, astmariski (odds ratio) oli 3,4, ja jos sukulainen oli lapsiastmaatikko, riski oli 4,5. Vaikka astman vaikeus ei ollut yhteydessä em. esiintymisen frekvenssiin, havaittiin kuitenkin yhteys suvussa esiintyvän astman vaikeuteen, silloin kun astmaa esiintyi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalisten tilanteiden pelko ja elämänlaatu

Amerikkalaistutkimuksen mukaan 8 % väestöstä kärsii merkittävästä sosiaalisten tilanteiden pelosta, ja vajaalla puolella näistä on lisäksi jokin muu psyykkinen häiriö, kuten masennus. Vain 0,5 % oli edeltäneen vuoden aikana tullut oikein diagnosoiduksi, vaikka 44 % oli käynyt mielenterveysspesialistin luona tai saanut masennuslääkkeitä. Elämänlaatu oli huonompi ja terveyspalvelujen käyttö yleisempää kuin normaaliväestössä. Lähes 22 % oli lisäksi yrittänyt itsemurhaa. Jos lisänä oli muu psyykkinen häiriö, tilanne oli vielä huonompi. Sosiaalisesta pelosta kärsivien tulot olivat keskimäärin 10 % pienemmät kuin normaaliväestön ja todennäköisyys, että he säilyttivät työpaikkansa, oli 14 % huonompi. Miten lienee meillä?

Raimo Kr Salokangas

Lääkekorvauksiin viime vuonna lisärahaa 537 miljoonaa markkaa

Lääkekustannusten kasvu nopeutui viime vuonna muutamaan edellisvuoteen verrattuna. Kelan korvausten piiriin kuuluneiden lääkkeiden kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuodesta 710 miljoonalla markalla, mikä oli 11 % enemmän kuin vuoden 2000 vastaava luku. Korvauksia maksettiin 4,57 miljardia markkaa. Lipidilääkkeiden tulo erityiskorvattaviksi myös sepelvaltimotautipotilailla selittää melko suuren osan kasvusta, mutta myös lääkehoidon uudistumisella oli tähän merkittävä vaikutus.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia lääkkeitä EU-maihin

Euroopan lääkearviointiviraston (EMEA) yhteydessä toimiva lääkevalmistekomitea on hyväksynyt progestogeenia (norelgestromiini) ja etinyyliestradiolia sisältävän iholaastarivalmisteen (Evra, Janssen-Cilag) raskauden ehkäisyyn. Valmistetta käytetään kolme seitsemän päivän jaksoa, joita seuraa viikon tauko.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO korostaa influenssarokotusten merkitystä

WHO toteaa influenssaepidemian saavuttavan pian huippunsa pohjoisella pallonpuoliskolla ja kenties jonkin verran tavallista myöhemmin. WHO:n mukaan influenssarokotteet ovat erittäin turvallisia ja influenssarokotuksia annetaan vuosittain yli 230 miljoonaa. Näin estetään sairastumisia, työstä poissaoloja ja erityisesti kroonisesti sairaiden ja vanhusten kuolemia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä