Päivystyspotilaan pitkittynyt yskä

Suomen Lääkärilehti alkaa julkaista etupäässä nuorille lääkäreille ja opiskelijoille tarkoitettua Päivystäjän palstaa. Siinä käsitellään varsinkin avoterveydenhuollon päivystyksessä ja vastaanotolla usein esille tulevia käytännön ongelmia. Palstaa toimittavat LT Pekka Mäntyselkä ja professori Esko Kumpusalo Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääke- tieteen laitokselta.

Raimo Puustinen, Pekka Mäntyselkä

Erojen ehkäisy vahvaksi tavoitteeksi

Kaikki tutut ovat sinkkuja. Tai eronneita. Se on ihan uskomatonta, miten kaikki suhteet kaatuvat. Näin totesi 2- ja 4-vuotiaitten lasten yksinhuoltajaäiti sanomalehtiartikkelissa, joka käsitteli nuoria 25-35-vuotiaita aikuisia. Hän näkee pätkäelämässä kaiken syyn.

Seija Sihvola

Kengästä potkua työhön ja elämään Psyykkinen varhaiskuntoutus moniammatillisena yhteistyönä

Oulun Diakonissalaitoksen Kuntotalon, Raahen ja Nivalan terveyskeskusten työterveyshuoltojen ja Kelan yhteisesti toteuttamassa psyykkisen varhaiskuntoutuksen kokeiluprojektissa oikea-aikainen moniammatillinen tutkimus ja ryhmäpainotteinen kuntoutus yhdistettynä laaja-alaiseen verkostoitumiseen vähensi kuntoutujien masennusta samoin kuin stressin ja oireiden kokemista sekä lisäsi koherenssin tunnetta vuoden seurannassa. Kuntoutujat kokivat työkykynsä parantuneen ja kaikki projektiin osallistuneet olivat työkykyisiä vuoden seurannassa.

Marja-Liisa Kauhanen, Paavo Rissanen, Jorma Kiuttu, Jouko Luotola Tuulikki Tuurinkoski, Leena Männistö, Mia Rivinoja

Psykosomaattinen poliklinikka - tärkeä osa lastenpoliklinikan toimintaa

Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikön ja lastentautien klinikan yhteistyönä selvitettiin lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon tarvetta lastentautien poliklinikalla. Projektissa todettiin, että ainoastaan noin puolet lapsista ja nuorista, joilla kokeneet hoitajat arvioivat olevan selvää psykiatrisen selvityksen tarvetta, olivat sellaista saaneet. Kokeiluprojektin aikana sekä potilaiden että heitä hoitavan henkilökunnan yhteydenotot psykiatriseen sairaanhoitajaan lisääntyivät huomattavasti.

Ritva Erkolahti, Outi Abrahamsson, Outi Laine, Marja-Riitta Ståhlberg, Jussi Mertsola

Värikalibraation ongelmat

Värikuva kulkee useiden työvaiheiden läpi matkallaan digitaalikameran linssistä painettuun paperiin. Lopputuloksen takaaminen on nykyisellään lähes mahdotonta.

Erkki Karjalainen

Johtamisen haaste terveydenhuollossa

Toimiva terveydenhuolto on monenlaisten toimijoiden tehokasta yhteistyötä. Hyvin toimivassa työyhteisössä koko henkilöstö samastuu työryhmään. Edellytyksiä tälle luovat johtamisen kautta saavutettavat asiat, kuten luottamus.

Markku Silvennoinen

Sosiaalinen pääoma ja optiot suomalaisilla, suomenruotsalaisilla ja skandinaaveilla

Kommentoisin Lääkärilehden numerossa 1/2002 s. 61 julkaistua Markku T. Hyypän kolumnia Vaihda optiosi sosiaaliseen pääomaan. Hyyppä väittää kirjoituksessaan suomenruotsalaisilla olevan suomenkielisiä enemmän ns. sosiaalista pääomaa, mikä hänen mukaansa selittää suomenruotsalaisten parempaa sijoittumista terveydentilaa, yleistä elämänlaatua ja psykososiaalista viihtyvyyttä kartoittavissa tutkimuksissa. Tällaisten väitteiden esittäminen suomenkieliselle lukijakunnalle suunnatussa lehdessä vaikuttaa miltei provokatoriselta, koska lienemme muutenkin jo saaneet tarpeeksemme kuulla ruotsinkielisen väestön kaikinpuolisesta erinomaisuudesta. Mitä sosiaalista erityispääomaa kelpo hurreillamme muka voisi olla?

Ari Lahti

Huostaanotto on oljenkorsi

Huostaanotettujen lasten kuolleisuusluvut ovat moninkertaiset samanikäiseen väestöön verrattuna, kerrottiin suomalaistutkijoiden artikkelissa (BMJ 28.7. 2001, ref. Helsingin Sanomat 11.8.2001). Huikein luku oli tyttöjen kuolleisuus alkoholiin ja huumeisiin, 8,8 kertainen verrokkeihin nähden. Itsemurhat olivat yleisiä. Ei liene juuri epäilystä siitä, että samantapaisia tilastolukuja saataisiin näiden lasten ja nuorten elämän monista muistakin mittareista. Huostaanotto on lopputulos, piste ketjulle turvattomuutta, hylätyksi tulemista ja pelkoa. Joidenkin kohdalla huostaanotto kääntää elämän oikeille urille.

Marjaleena Koskiniemi

Vielä distaalisista radiusmurtumista

Vaseniuksen ja Raatikaisen distaalisia radiusmurtumia koskevan esityksen (SLL 2002;57:635-642) jälkeen dos. Vastamäki toi esiin väitöskirjassani kehitetyn yksinkertaisen luokituksen, joten lienee aiheellista kertoa millainen se on. Oheisessa kuvassa esitetään ko. luokitus. Sen ajatuksena oli katsoa, voisiko tällainen helppo luokitus auttaa erottamaan instabiileja tämän alueen murtumia stabiileista. Luokitushan perustuu kokonaan siihen, miten murtuma ulottuu radiokarpaaliniveleen. Monet aikaisemmin käytetyt luokituksethan ovat osoittautuneet hankaliksi käyttää, ja niiden ennusteellinen merkitys on heikko.

Juha-Pekka Kaukonen

Unohdettu Alvar Wilska

Arno Forsiuksen mainiossa kokoelmassa Ihmisiä lääketieteen historiassa Suomen Lääkäriliitto 2001, esitellään viimeisenä Ragnar Granit (1900-1999).

Lauri Autio