Lyhyesti: Kilpirauhashormoni nopeuttaa toipumista masennuksesta

Kilpirauhashormonia on käytetty masennuksen hoidossa tukilääkityksenä, kun riittävää toipumista ei ole saavutettu pelkillä masennuslääkkeillä. Sitä on myös ehdotettu nopeuttamaan jo alkuvaiheen toipumista. Tätä koskeneessa meta-analyysissä todettiin, että 5 tutkimuksessa 6:sta trijodityroniinin (T3) lisäys trisykliseen masennuslääkitykseen nopeutti merkitsevästi masennusoireiden vähenemistä. T3:n vaikutus oli naisilla suurempi kuin miehillä. Onkin ilmeistä, että jo hoidon alkuvaiheessa antidepressiiviseen lääkitykseen liitetty kilpirauhashormoni nopeuttaa toipumista.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Laskimotromboosi usein estettävissä

Kanadassa selvitettiin, kuinka usein laskimoveritulppa olisi estettävissä ja miksi näin ei ollut tapahtunut. Aineisto koostui 253 tromboosista 245 potilaalla, ja 44 (17 %) niistä olisi ollut estettävissä asianmukaisella profylaksialla. Nämä muodostivat 2/3 niistä, joille tromboosiprofylaksia oli suositusten mukaan tarpeen. Useimmiten syynä oli profylaksian laiminlyönti (48 %), sen riittämätön pituus (23 %) tai väärä muoto (21 %). Profylaksian aiheita olivat muu kuin ortopedinen kirurgia, pneumonian hoito tai aivotromboosi, johon liittyi alaraajan halvaus. Riskitekijöinä korostuivat immobilisaatio, syöpä ja ylipaino. Siis estää voitaisiin 1/6 laskimotrombooseista ja 2/3 niistä joille suositellaan profylaksiaa. Mielenkiintoinen havainto, ei vain kliinikoiden vaan myös talousihmisten ihmeteltäväksi

Hannu Puolijoki

Koksibien kisaa

Nivelrikon oireiden hoitoon käytettävää rofekoksibia ja sen kovaa kilpailijaa, nivelrikon tai nivelreuman oireiden lievitykseen tarkoitettua selekoksibia on tähän asti verrattu vain lumeeseen ja aikaisemmin käytössä olleisiin tulehduskipulääkkeisiin. Nyt julkaistiin aineiden keskinäinen vertailututkimus, jonka rahoitukseen lääkeyritys MSD osallistui.

Seppo Yt Junnila

Inhalaatiosteroidilla ja sympatomimeetillä saadaan vastetta pitkään

Kovin laajoja selvityksiä ei ole käytössä siitä, kuinka pitkään inhalaatiosteroideilla ja keuhkoputkia laajentavalla lääkityksellä saadut myönteiset alkuvaikutukset astman hoidossa säilyvät. Hollantilaiset tutkivat tätä 68 astmapotilaan seurannassa, jonka pituus oli yhteensä 5,5 vuotta. Käytössä oli perusvaiheessa inhaloiden terbutaliinia 500 myyg x 4/pv ja beklometasonia 200 myyg x 4/pv.

Hannu Puolijoki

Kiniinin vaarallinen haittavaikutus

Vuonna 1994 kuvattiin ensimmäiset kiniiniä käyttäneet potilaat, joille ilmaantui tromboottinen trombosytopeeninen purppura/hemolyyttis-ureeminen syndrooma (TTP-HUS). Matkan varrella on ilmennyt, että tämä haittavaikutus on varsin tyypillinen kiniinille. Nyt Yhdysvalloissa Oklahoman veri-instituutti raportoi laajemmasta potilasotoksesta; tämä instituutti näet huolehtii alueensa kaikista plasmanvaihdoista, joka on TTP-HUS:n valinnaishoito.

Robert Paul

Hippokampuksen verenkierto vilkasta akuutissa depressiossa

PET-tutkimusten mukaan vakavassa masennuksessa aivojen prefrontaalisen ja gingulan etuosan kuorikerroksen sekä nucleus caudatuksen verenkierto ja glukoosimetabolia ovat hidastuneet, kun taas amygdala-hippokampuskompleksin verenkierto on vilkastunut. Toisaalta hippokampuksen volyymi on masennusta sairastaneilla usein pienempi kuin terveillä. Nämä tutkimukset perustuvat kuitenkin pieniin ja valikoituneisiin aineistoihin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Pikatesti astmaan?

Kaikelle pitäisi olla pikatestejä, kiire kun on jatkuvaa. Kahden minuutin metakoliini-inhalaatioaltistusta voidaan jo pitää varsin hyvin pikasellaisena, mutta mikä onkaan sen luotettavuus. Kanadalaiset saivat tuhannella potilaalla varsin luotettavan tuntuisia tuloksia, joita kommentoidaan pääkirjoituksessakin. Lienee kuitenkin syytä muistaa, että ns. metakoliinipositiivisuus ei ole sama asia kuin astma eikä negatiivisuus poissulje tautia. Mutta mielenkiintoinen avaus ajatellen terveydenhuoltomme tutkimuksiin tukehtuvaa rulettia...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Psyykkinen häiriö ja perhe-erimielisyydet altistavat vanhusta itsemurhalle

Ruotsalaisessa haastattelututkimuksessa selvitettiin itsemurhaan päätyneiden vanhusten sosiaalisia stressitekijöitä. Itsemurhan tehneet vanhukset olivat somaattisesti ja psyykkisesti sairaampia, heillä oli ollut enemmän taloudellisia huolia ja erimielisyyksiä perheenjäsenten kanssa, heidän koulutustasonsa oli matalampi, he kokivat itsensä yksinäisemmiksi ja heidän perheessään esiintyi enemmän itsemurhia kuin vertailuvanhuksilla. Monimuuttuja-analyysissä psyykkinen häiriö ja perhe-erimielisyydet jäivät ainoiksi merkitseviksi selittäjiksi. Psyykkinen häiriö kasvatti suhteellisen riskin yli 50-kertaiseksi ja perheriidat noin 10-kertaiseksi. Havainto antaa pohdittavaa itsemurhien ehkäisyyn.

Raimo Kr Salokangas

Mitkä seikat ohjaavat lääkärin lääkepäätöksiä?

Lääkäri tekee päivittäin useita kymmeniä lääkepäätöksiä. Varsinkin kokeneilla lääkäreillä osa niistä on puoliautomaattista rutiinia, osaan liittyy tietoista pohdintaa. Rutinoituneista käytännöistä huolimatta päätös on aina monen tekijän summa. Katsauksessa kuvaamme seikkoja, joiden on katsottu liittyvän tai vaikuttavan yksittäisen lääkärin päätöksiin lääkehoidosta.

Taina Mäntyranta, Arja Helin-Salmivaara

Parempaan työvoimapolitiikkaan viidellä kehittämislinjauksella

Terveydenhuoltomme tulevaisuuden turvaamisprojektin yhden selvityshenkilöparin tuli pohtia tulevia työvoimakysymyksiä erityisesti siitä syystä, että kaikkien mielestä tämän alueen tulevaisuudennäkymät ovat poikkeuksellisen synkät. Ehdotuksia tuli tehdä täydennyskoulutuksen ja henkilöstön työnjaosta, terveydenhuollon työolosuhteiden parantamisesta ja ehdotusten toteuttamisen vaihtoehdoista. Selvityshenkilöiksi kutsuttiin rehtori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta ja terveysjohtaja Riitta Simoila Helsingistä. Selvityshenkilöiden tukiryhmä on esitelty taulukossa 1.

Taito Pekkarinen