Lyhyesti: Masennuksen jäännösoireita pitkään

Masennuksesta toipuminen on usein osittaista ja ns. jäännösoireet voivat haitata potilaan elämää vielä pitkään. Tällöin potilas on myös erityisen herkkä sairastumaan uudelleen. Amerikkalainen väestötutkimus osoitti vakuuttavasti, että masennusepisodin jälkeinen oireilu väheni kyllä tasaisesti, mutta oireita oli vielä vuoden kuluttua. Toimintakyvyn häiriöt, joita mitattiin mm. vaikeina päivinä ja sairauspäivinä, palasivat normaalille tasolle 6 kuukauden jälkeen. Masennuksen jälkeinen toipilasvaihe kestää siis varsin pitkään ja oireista toipuminen näyttää tapahtuvan hitaammin kuin toimintakyvyn palaaminen ennalleen. Tämä on syytä ottaa huomioon, kun depressiopotilaita hoidetaan ja pyritään ehkäisemään uusien masennusjaksojen puhkeamista heillä.

Raimo Kr Salokangas

Tupakoinnin vaikutus sikiöön myös äidin genotyypin mukaan

Pieneen syntymäpainoon liittyy perinataalisten ongelmien, kuten synnytyksen aikaisen hapenpuutteen, vastasyntyneen hypoglykemian, lämmönsäätelyhäiriöiden ja muiden postnataaliadaptaatioon liittyvien ongelmien selvä lisääntyminen. Odottavan äidin tupakointi on kehittyneissä maissa suurin syntymäpainoa vähentävä riskitekijä. Sen merkitys on yleisesti tiedossa, mutta siihen näyttää olevan varsin vaikea vaikuttaa. Äidin tupakointi lisää alle 10 persentiilin syntymäpainon riskiä 1-3-kertaiseksi.

Pertti Kirkinen

Sydänhoitajiakin tarvitaan lisää

Sydämen vajaatoiminta yleistyy nopeasti väestön ikääntymisen myötä ja potilaat tarvitsevat usein sairaalahoitojaksoja vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheiden hoitamiseksi.

Juhani Airaksinen

Verenpainetauti potilasmäärältään suurin erityiskorvattava sairaus

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja oli vuoden 2001 lopussa 1,12 miljoonaa henkeä. Kohonnut verenpaine oli edelleen potilasmäärältään ylivoimaisesti suurin erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista, ja seuraavina tulivat astma, sepelvaltimotauti, diabetes ja psykoosit. Suurimmista sairauksista vain sydämen vajaatoiminta on vähenemässä. Erityiskorvattavaan lipidilääkitykseen oikeutettujen sepelvaltimotautipotilaiden määrä kasvoi viime vuonna yli 50 %:lla, mutta uusien tapausten määrän kasvu on selvästi hidastumassa.

Timo Klaukka

Malariarokotteella saatiin tehoa

Gambiassa verrattiin malariarokotetteen (RTS S/AS02) tehoa jäykkäkouristusrokotteeseen malariasesongin aikana 250 miehellä. Malariarokotteella saatiin noin 70%:n ehkäisyteho ensimmäisten kahdeksan viikon aikana, mutta teho hävisi neljän kuukauden kohdalla. Rokotteella pyritään estämään punasolujen infektoituminen. Rokotetta yritetään edelleen parantaa, mutta siitä saattaisi olla hyötyä jo nytkin seuduilla, joilla malariasesonki on lyhyt ja epidemia vähäinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkkeiden suoramainonta vastatuulessa EU:ssa

Potilas- ja kansalaisjärjestöjen, EU:n komission ja terveysviranomaisten kokouksessa Brysselissä ei löytynyt kannatusta reseptilääkkeiden suoramainonnalle diabeteksessa, astmassa, kroonisessa bronkiitissa tai HIV:ssä. Komissio on valmistellut ehdotuksen lääkeinformaatiosta yleisölle näissä sairauksissa, mutta ehdotuksen englanninkielinen käännös puhuu lääkkeiden mainonnasta yleisölle. Kokous vastusti suoraa lääkkeiden yleisömainontaa ko. sairauksissa ja katsoi, että koko direktiivi on tarpeeton, koska hoitovaihtoehdoista voi jo nykyisinkin informoida hyvin potilaita. Yksikään potilasjärjestöistä ei ilmoittautunut komission ehdotuksen tukijaksi, vaikka sen perusteluissa viitataankin potilasryhmien taholta ilmaistuihin odotuksiin. Kokous pani koko hankkeen lääketeollisuuden kontolle, mutta teollisuus ei tunnustanut aloitetta omakseen ja otaksui jäsenyrityksien näkemyksien eroavan suoramainonnan hyödyistä. Nähtäväksi jää, miten Euroopan parlamentti suhtautuu ehdotukseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ertapenemi-antimikrobille hyväksyntä

Euroopan lääkelaitoksen lääkevalmistekomitea (CPMP) on hyväksynyt ertapenemin (Invanz, MSD) bakteeri-infektioiden hoitoon vatsaontelon tulehduksissa, keuhkokuumeessa ja gynekologisissa infektioissa. Valmistetta on arvioitu EU:ssa yli kaksi vuotta ja se hyväksyttiin lopulta äänestyspäätöksen jälkeen. Yhdysvalloissa lääke hyväksyttiin viime vuoden lokakuussa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HIV-lääkkeiden haitoista uusia kokemuksia

Britannian lääkevalvontaviranomainen (Medicines Control Agency) käynnisti neljä vuotta sitten haittavaikutusrekisterin HIV-lääkkeille. Nyt sen yli 400 vakavaa haittavaikutusilmoitusta on analysoitu. Abakaviirin (Ziagen) yliherkkyysreaktio osoittautuu ongelmalliseksi. Ensi oireiden ilmaannuttua seuraava lääkeannos voi johtaa jo hengenvaarallisiin seuraamuksiin. Myös keskeytyneen lääkehoidon uudelleen aloitus voi johtaa yliherkkyysreaktioon, vaikkei tästä ollut aikaisemmin havaittuja oireita. Nevirapiinin (Viramune) aloitus metadonihoidossa oleville voi johtaa vieroitusoireisiin. Nevirapiinihoitoon on liittynyt fataaleja iho- ja maksareaktioita. Stavudiinin (Zerit) ja didanosiinin (Videx) yhdistelmähoito voi johtaa maitohappoasidoosiin raskauden aikana. Osa näistä maitohappoasidooseista on ollut fataaleja. Ritonaviiri (Norvir) ja sakinaviiri (Invirase) kohottavat sildenafiilin (Viagra) pitoisuuksia plasmassa ja sen aloitusannoksen tulee olla pieni. Yksityiskohtaisemmin näitä haittavaikutuksia käsitellään haittavaikutusrekisterin tuoreessa uutislehdessä HIV ADR Reporting Scheme News.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Geeniteknologian puuttuvat ongelmat

Mistä geeniteknologiassa on kyse? Ihmiskunnan perimän paremmasta hallinnasta. Tähän liittyvät sen suurimmat lupaukset ja uhkakuvat. Keskustelua on käyty mustavalkoisesti geeniteknologian puolesta tai vastaan, vaikka kriittisen käsittelyn pitäisi nähdä se harmaa vyöhyke, jossa hyvää ja vaarallista on kenties mahdotonta erottaa toisistaan. Geeniteknologiaa vaarallisemmalta tuntuu siitä käytyjen keskustelujen sinisilmäisyys. Meille kerrotaan uhkakuvien johtuvan vain tietämättömyydestä ja todetaan, että geeniteknologiaa käytetään eettisesti oikeiden arvojen pohjalta. Mutta mitkä ovat eettisesti oikeat arvot? Ongelmallista ei ole geeniteknologian epäeettisyys, vaan liiallinen inhimillinen varmuutemme arvoistamme.

Markku Koivusalo

Ohjelmia, verkostotoimintaa, henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista

Kansallisen terveysprojektin neljännen osaprojektin toimeksianto koski julkisen terveydenhuollon, yksityisen ja kolmannen sektorin työnjakoa ja yhteistyötä. Tämän osaprojektin selvityshenkilöiden, Pentti Silvolan ja Hannele Kalskeen, tuli tehdä ehdotuksia terveydenhuollon palvelujen tuottajien välisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä sekä hoidon saatavuuden, laadun, tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamisesta. Selvityshenkilöistä Pentti Silvola on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja ja Hannele Kalske Reumasäätiön sairaalan johtaja. Myös näille selvityshenkilöille asetettiin tukiryhmä, joka on esitetty taulukossa 1.

Taito Pekkarinen