Telmisartaani-diureetti yhdistelmä hyväksytty käyttöön

Euroopan lääkelaitoksen lääkevalmistekomitea (CPMP) on hyväksynyt angiotensiinireseptorisalpaaja telmisartaanin ja hydroklooritiatsidin kiinteän yhdistelmän (BolusacPlus ja MicardisPlus, Boehringer Ingelheim ja PritorPlus, GlaxoSmithKline) hypertonian hoitoon potilaille, jotka eivät saa riittävää hoitovastetta pelkästä telmisartaanista. Lääke tullee markkinoille EU maissa ennen kuluvan vuoden loppua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Suomalaisten ravitsemus- ja terveystrendit

Suomalaisten ruokavalio on tasapainottunut ja monipuolistunut. Kovien rasvojen kulutus on vähentynyt ja kasviöljyjen lisääntynyt. Kasviksien ja hedelmien saatavuus on parantunut ja kulutus moninkertaistunut. Kolesteroli- ja verenpainearvot ovat kaunistuneet ja työikäisten naisten ja miesten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt merkittävästi. Yleinen ja yleistyvä lihavuus osoittaa kuitenkin, ettei ravitsemuksen ja muiden elämäntapojen alueella kaikki ole vielä hallinnassa.

Antti Aro

Taru vinkuvasta hiirestä

Geenisäätelyn tutkiminen on tuonut päivänvaloon lukuisia tautimekanismeja. Ei vain hiirissä, vaan itsessään Homo sapiensissa. Nyt ollaan pääsemässä näihin löydöksiin perustuvien hoitojen testaamiseen.

Syy-yhteyden osoittaminen

Lääketieteellisen tutkimuksen tavoitteena on löytää syy-seuraussuhteita, joiden avulla voidaan sitten tutkia ja hoitaa potilasta ja ennaltaehkäistä tauteja. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan syy-seuraussuhteiden riippuvuuksia ja ominaisuuksia ja miten niiden avulla voi arvioida todellisen syy-seuraussuhteen todennäköisyyttä.

Matti Uhari

Tarvitseeko median tietää?

Lääkäri oli vastaanotolla umpikännissä. Professori syötti plaseboa vuosikausia. Kandit kiristävät huippupalkkoja.

Ulla Järvi

Selvitysmies ehdottaa geneeristä lääkemääräyskäytäntöä Terveydenhuoltoon lisää 3,5 % vuodessa

Viime syksynä liikkuneiden huhujen mukaan sosiaali- ja terveysministeriöllä oli vaikeuksia löytää kansalliselle terveydenhuollon tulevaisuusprojektille henkilöitä, jotka olisivat uskottavia selvittelemään projektin toista superteemaa eli terveydenhuollon rahoituksen tasoa ja vakautta, rahoituskanavia ja voimavarojen kohdentamista, valtionosuusjärjestelmää, kuntalaskutusta, asiakasmaksupolitiikkaa ja valtion ohjausjärjestelmien kehittämistä. Tästä syystä tehtävään määrättiin pääjohtaja Jussi Huttunen, joka joutui yksin selvitysmiehenä vastaamaan tämän osaraportin tuottamisesta. Pääjohtaja Huttusen avuksi kutsuttiin taulukossa 1. esitetty tukiryhmä.

Taito Pekkarinen

Vantaalaisen vauvan äidinmaitokausi

Imetys on vastasyntyneen luonnollinen ruokintatapa. Imetys mahdollistaa optimaalisen ravitsemuksen sekä vahvistaa äidin ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta. Valtakunnallisten ravitsemussuositusten mukaan täysimetystä jatketaan 4-6 kuukauteen ja imetystä 6-12 kuukauteen saakka. Lisäruoat suositetaan aloitettavan yksilöllisen tarpeen mukaan 4-6 kuukauden iästä. Rintaruokinnan tukeminen ja edistäminen kuuluu neuvoloiden perustehtäviin. Kansainvälisen vauvamyönteisyysohjelman tavoitteena on, että 4-6 kuukauden ikäisistä lapsista 80 % olisi täysimetettyjä.

Sirpa Sairanen, Annika Nurttila

Ikääntyvä työikäinen kuntalainen tyytyväinen avoterveydenhuollon fysioterapiapalveluun

Fysioterapiapalvelujen käyttäjiin kohdistuneet aikaisemmat tutkimukset ovat perustuneet tilastoihin lääkäreissä käynneistä, fysioterapiakäynneistä ja diagnostisoituihin sairauksiin. Tässä artikkelissa esitetyt tulokset ovat asiakaspalautekyselystä terveyskeskusten ja yksityisten avoterveydenhuollon fysioterapiapalvelujen käyttäjistä. Palvelujen käyttäjäprofiilit eivät ole muuttuneet merkittävästi kymmenen vuoden aikana. Asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun, vaikka odotusajat ovat pitkiä.

Arja Piirainen, Johanna Leskelä, Elina Viitanen

Obstetriikkaa käytännön läheisesti

Kyseessä on noin sadan vuoden ajan ilmestynyt perinteinen, arvostettu oppikirja tuoreena 1 600-sivuisena painoksena. Opus onkin jo saavuttanut täysiaikaisen koon (paino noin 3,8 kg). Tutustuin tähän käytännölliseen kirjaan (sen kymmenenteen painokseen) erikoistumiseni alkuvaiheessa Kätilöopiston sairaalassa. Kirjan upeat, selkeät kuvat sekä jo tuolloin napakka teksti tekivät minuun vaikutuksen. Nykyisen kirjan kuvat (musta-sini-valkokuvia) eivät ole aivan edeltäjänsä veroisia (valokuvamaisen tarkkoja), mutta näinkin riittävän toimivia. Kirjan teksti on edelleen tiivistä ja asiallista. Teos on nimekkäiden yhdysvaltalaisten kirjoittajien tekemä, ja pääasiassa yhden sairaalan (Parkland Hospital, Dallas, Teksas) hoitolinjojen ja suositusten esitystä. Syvältä etelästä tulevien ohjeiden lisäksi kirjassa on toki ACOG:n ja CDC:n suosituksia soveltuvin osin sekä EBM-pohjaista dataa. Suomalaisetkin tutkijat ovat, allekirjoittanut mukaan luettuna, päässeet esiin noin 25 artikkelissa kirjan laajoissa referessiluetteloissa.

Tapio Kurki

Teknisiä luksuskännyköitä?

Luksuskännykässä on kullatut kuoret ja timanttiupotuksia. Ylellisyyttä pitäisi kuitenkin lisätä pintaa syvemmälle.

Erkki Karjalainen