Skitsofrenialle altistavia geneettisiä riskitekijöitä

1.12.2001 Helsingin yliopisto

Jesper Ekelund

Uskomuslääkintää ja täydentäviä hoitoja (pääkirjoitus SLL 10/2002)

Uskomuslääkinnän syvempi tarkastelu voi opettaa jotain oleellista myös lääkärin toimesta, ainakin sen perinteestä. Hippokrateen ajoista luottamuksellinen ja lämmin potilas-lääkärisuhde on ollut parantamisen perusta. Paino kohtaamisessa on kuitenkin vähitellen siirtynyt isälliseltä lääkäriltä autonomiselle potilaalle (3). Usein potilaat hakevat vaihtoehtohoidoista juuri mahdollisuutta saada takaisin ainakin osan sairauden riistämästä autonomiasta osallistumalla omaan hoitoonsa ja ymmärtämällä sitä; tämä autonomian näkökulma on monesti jopa tärkeämpi kuin oireiden lievitys (4). Koska uskomuslääkintä vähintäänkin kummittelee usein hoitosuhteessa, siitä puhuminen – potilaan ehdoilla – saattaa lähentää potilaan ja lääkärin maailmoja, hälventää pelkoja (2).

Lääkärinlausuntojen antamisen tarpeellisuus harkintaan Suomessakin (pääkirjoitus SLL 10/2002)

Suomessakin olisi varmaan aika miettiä kunkin lausuntokäytännön tarpeellisuutta. Varsinkin perusterveydenhuollon lääkäristä on tullut meillä lausunnonantaja potilaan mitä moninaisimpiin etuuksiin ja tarpeisiin. Lapsi tarvitsee sairauden ajalta todistuksen vanhemman jäämisestä kotiin, nuori hakiessaan kouluun, tarvitessaan ajokorttia tai mennessään armeijaan. Myös moninaiset allergia- ja ruokavaliotodistelut kuuluvat tässä vaiheessa lääkärin toimenkuvaan. Työikäiset tarvitsevat todistuksia useimmiten sairauslomista, työtapaturmista, kuntoutustarpeesta ja henkivakuutusyhtiöille lausuntoja terveydentilasta. Iäkkäät potilaat tarvitsevat usein todistuksen lääkkeiden erityiskorvattavuudesta, kuljetustarpeesta joko kertakäynnistä lääkärissä tai monivammaisuuden vuoksi pysyvämpää kuljetustarvetta varten. Vuosittaiset lausunnot veteraanikuntoutusta varten ovat kuuluneet myös kuvaan viime vuosiin saakka. Holhouksenalaisuuslausunnot maistraatille työllistävät käytännön lääkäreitä muutaman vuoden välein.

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan enemmän tietoa

Kuntoutuksessa todettiin myös olevan monia tiedollisia katvealueita, joilta tutkimustieto kuntoutuksen vaikuttavuudesta puuttuu kokonaan. Selvitys liittyy valtioneuvoston kuntoutusselontekoon, joka hyväksyttiin äskettäin.

Maksansiirtojen määrä ei vastaa tarvetta Suomessa

– Maksansiirto on sen verran uusi asia, ettei ole ihme, etteivät kaikki lääkärit, potilaista puhumattakaan, vielä tiedä, kenelle maksansiirtoa voisi harkita, toteaa Höckerstedt. Munais- ja siirtopotilaiden Liiton Maksajaosto juhli viime viikolla kymmenvuotista taivaltaan. Paljon valistustyötä on vielä tehtävänä, jotta suomalaiset pääsisivät pohjoismaalaisittain tasa-arvoiseen asemaan. – Kaikissa keskussairaaloissa on jo vuosia ollut maksasairauksiin ja -siirtoihin perehtynyt lääkäri, mutta aluesairaalat ja terveyskeskukset ovat aivan toisenlaisessa tilanteessa.

Oulussa valmistellaan vanhustyön eettisiä ohjeita

Etiikkatyöryhmä tuo keskusteluun laajan ”hoitotahdon” käsitteen. Sillä tarkoitetaan vanhustyön asiakkaan omien näkemysten pohjalta koottua suunnitelmaa hoidon ja palvelun kokonaisuudesta ja erityisesti siinä tilanteessa, että hänen päätäntäkykynsä myöhemmin heikkenisi. Vanhuksen omat näkemykset hoidostaan pyrittäisiin selvittämään aikaisempaa laajemmin ja systemaattisemmin ja hänelle tarjottaisiin mahdollisuus koota niistä yhtenäinen hoitotahto.

Liitolta kielteinen kanta reseptilääkkeiden yleisölle suunnatun mainonnan vapauttamiseen

Aiheesta lisää Lääkärilehden nrossa 10/2002, s. 1176 ja 1110.

Lyhyestä virsi kaunis

Terveydenhuollon kansallisen tulevaisuusprojektin viidennen selvityshenkilöparin ja tukityöryhmän tehtävänä oli miettiä ehdotuksia hoitokäytäntöjen yhtenäistämisestä, hoidon saatavuuden parantamisesta ja uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien käyttöönoton arvioimisesta. Julkisuuteen tullut työryhmäraportti on ennätysmäisen lyhyt, asiasta irti saatu teksti mahtuu kolmeen konekirjoitusliuskaan. Ehdotuksia on selostettu tarkemmin muualla tässä lehdessä sivulla 1024.

Taito Pekkarinen

Kort sagt

Inom ramen för hälso- och sjukvårdens framtidsprojekt hade det femte utredarparet och deras stödgrupp till uppgift att komma med förslag till samordnad vårdpraxis och bättre tillgänglighet i vården samt till utvärdering av nya undersöknings- och behandlingsmetoder. Arbetsgruppens rapport är rekordartat kort och förslagen får rum på tre maskinskrivna sidor.

Taito Pekkarinen

Terveydenhuollon yhteinen arvopohja

Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) perustettiin runsaat kolme vuotta sitten. Syitä lienee monia: Lääketieteen kehitys on tuonut mukanaan ongelmakysymyksiä, jotka liittyvät mm. syntymään ja kuolemaan, resursseihin, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisarvoon. Ihmiseen kohdistuva tutkimus tarvitsee jatkuvaa arviointia, ja monikansalliset tutkimukset ovat luoneet tarpeita kansallisille yhteisille linjoille. Taloudellinen lama viime vuosituhannen lopulla ei ainakaan helpottanut vaikeitten kysymysten ratkaisuja. Tällaiselle moniasiantuntijaelimelle oli selvästi ns. yhteiskunnallinen tarve. Moniin muihin maihin on 80- ja 90-luvuilla perustettu kansallisia eettisiä asiantuntijaryhmiä.

Ritva Halila, Irma Pahlman, Aira Pihlainen, Vuokko Rauhala, Anneli Sarvimäki