78096 osumaa

Miten varaudumme tartuntatautien uhkaan? (pääkirjoitus SLL 48/2001)

Useat seikat edistävät joko jo taltutetuiksi luultujen tai aivan uusien tartuntatautien leviämistä. Väestötiheyden lisääntyminen ja siihen liittyvä slummiutuminen, ihmisten lisääntynyt liikkuvuus myös maapallon mitä eksoottisimpiin kolkkiin, väestön vanheneminen, ruoan suurimittainen valmistaminen ja jakelu, ruiskutettavien huumeiden laaja käyttö ja mahdollisesti ilmaston muutos ovat edesauttaneet HIV:n, lääkeresistentin tuberkuloosin, EHEC:n tai vaikkapa punkkienkefaliitin kaltaisten tautien leviämistä. Näiden ”esiinmarssien” aikana on viimeistään käynyt selväksi, ettei ole olemassa mitään helppoa keinoa uhkien hallitsemiseksi tai tarttuvien tautien nujertamiseksi.

Ahdistuneisuuden molekyylit (pääkirjoitus SLL 48/2001)

Nerokas Sigmund Freud piti ahdistuneisuutta intrapsyykkisenä konfliktina tiedostamattoman toiveen ja opitun tiedostetun kiellon välillä. Sata vuotta myöhemmin tunnetaan jo ahdistuksen neurokemiaa, neuroanatomiaa ja molekyylejä, ja tämän avulla on kehitetty myös ahdistuneisuuden lääkehoitoja. Sekä eläinkokeet että tuoreet ihmisen neurologiset kuvantamismenetelmät ovat paljastaneet, että amygdala ja hippokampus ovat pelon ja ahdistuneisuuden keskeiset aivorakenteet. Niiden neuronit ulottuvat laajalle mm. aivorungon ja hypotalamuksen alueelle. Nämä taas säätelevät autonomisen hermoston ja endokriinisen järjestelmän vasteita. Tärkeiksi välittäjäaineiksi ovat osoittautuneet glutamaatti, gamma-aminovoihappo (GABA), serotoniini, noradrenaliini ja kortikotropiinia vapauttava hormoni (CRH) (1).

Migreeniä aiheuttava geenivirhe sadoilla tuhansilla suomalaisilla

Tilastomatemaattisten menetelmien avulla voidaan selvittää potilaiden sekä heidän terveiden lähisukulaistensa DNA-näytteistä sairaudelle altistavan geenin tai useiden altistavien geenien todennäköisiä sijaintipaikkoja kromosomistossa. Tutkijat ovat sulkeneet pois noin 99,5 % ihmisen kymmenistä tuhansista geeneistä, ja jatkotutkimus keskittyy noin kahteensataan jäljellä olevaan geeniin.

Missä ne lääkärit ovat?

Lääkäriliitto on tehnyt vuodesta 1984 lähtien vuosittain lääkärikyselyn. Kysely on lähetetty kaikille lääkäreille, ja tavoitteena on ollut tarkistaa liiton lääkärirekisterin tiedot sekä samalla selvittää myös lääkärien näkemyksiä ajankohtaisista asioista. Lomakkeella kysytään työhönsijoittumista yhtenä tutkimuspäivänä, lääkärin päätointa, sivutoimia ja mahdollisen työstä poissaolon syitä. Vastaamisaktiivisuus on ollut kiitettävä, tämän vuoden kyselyssä 87 %. Nöyrin kiitos tästä upeasta tuloksesta on syytä osoittaa kaikille vastaajille!

Santero Kujala

Vart tar läkarna vägen?

Läkarförbundet har sedan år 1984 årligen gjort en läkarenkät som riktats till samtliga läkare. Ändamålet med enkäterna har varit att uppdatera förbundets läkarregister och samtidigt kartlägga läkarkårens syn på olika aktuella frågor. En viktig del av enkäten gäller varje läkares arbetssituation under en viss dag och frågor ställs om huvudtjänst, bisysslor och orsakerna till en eventuell frånvaro från arbetet. Läkarnas svarsaktivitet har varit berömvärd och svarsprocenten i årets enkät uppgick till hela 87 procent. Alla som svarat är här värda ett ödmjukt tack för det fina resultatet!

Santero Kujala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat