78096 osumaa

Lääkärin työn luonteesta

Kollegamme Anton Pavlovits Tsehov on kirjoittanut lääkärin työstä: Lääkärit joutuvat elämään inhottavia päiviä ja tunteja, jollaisista Luoja kaikkia varjelkoon. On totta, ettei tietämättömyys tai törkeys ole harvinaista lääkärien keskuudessa, yhtä vähän kuin kirjailijoiden, insinöörien, ihmisten yleensä, mutta vain lääkärit joutuvat elämään ne tunnit ja päivät, joista minä puhun, ja heille on omantunnon nimessä annettava paljon anteeksi niiden takia.

Risto Koskinen

Kivunhoidon erityispätevyyskuulumisia

Tutkimustieto kivun perusmekanismeista on luonut pohjan tehokkaiden kivunhoitomenetelmien kehittämiselle. Nykyaikaisen kivunhoidon edistämiseksi Suomen Lääkäriliitto perusti keväällä 1998 kivunhoidon erityispätevyyden Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen aloitteesta. Siirtymäajan jälkeen erityispätevyyskoulutus toteutuu erikoisalakohtaisten koulutusohjelmien mukaisesti koulutusoikeudet saaneissa yksiköissä.

Maija Haanpää, Aki Hietaharju, Per Rosenberg

Sähköisen potilaskertomuksen käytettävyys suhteessa manuaaliseen potilaskertomukseen Tapaustutkimus Kaarinan-Piikkiön terveyskeskuksesta

Graafinen sähköinen potilaskertomus tulee olemaan eräs terveydenhuollon tietojärjestelmien tärkein potilashoitoon vaikuttava sovellus. Käyttäjien mielestä sähköisen potilaskertomuksen parhaita puolia verrattuna manuaaliseen näyttäisivät olevan helppokäyttöisyys ja tietojen saaminen heti käyttöön. Sen sijaan esitysmuotojen kehittämiseen tulisi tulevaisuudessa panostaa enemmän. Merkillepantavaa on, että lääkäreiden ja hammaslääkäreiden mielestä uusi sähköinen potilaskertomus tuki heidän päätöksentekoaan paperimuotoista vähemmän.

Pekka Turunen, Markku Suokas

Miellyttävällä tavalla käytännönläheinen tilastokirja

Tilastotieteen auttavaa lähdeteosta hakiessa törmää helposti massiiviseen sivumäärään ja kohtuulliseen kaavakokoelmaan, ja se voi aiheuttaa hankaluuksia. Tämän ongelman selkeästi tiedostaen on Sheffieldin yliopiston lääketieteellisen tilastotieteen professori M. J. Campbell tehnyt tuoreen ja kompaktin kirjan Statiscs at square two. Kirja täydentää ikään kuin jatko-osana alun perin T. D. V. Swinscow'in 1976 kirjoittamaa ja BMJ:n julkaisemaa mainiota pikku opusta Statistics at square one. Square one on uudistettu moneen otteeseen vuosien saatossa ja viimeksi Campbellin toimesta. Kirja johdatti peruskäsitteisiin, mm. taulukointiin, keskiarvon ja keskihajonnan manuaaliseen laskentaan, yksinkertaiseen otantaan, tilastollisen todennäköisyyden käsitteeseen, Studentin t-testiin sekä taulukkostatistiikoista khiin neliö -testiin ja Fisherin testiin. Siinä valaistiin lyhyesti myös parametrittomia testejä ja korrelaatiota. Uusi Square two noudattaa samoja selkeitä periaatteita ja jatkaa Square One linjaa kuvaillen niitä tekniikoita, joita tutkija tarvitsee kun ensitason tilastomenetelmät alkavat olla hallinnassa.

Jari Laurikka

Katsaus rintojen omatarkkailuun ja sitä tukeviin ohjelmiin

Rintasyövän ennuste on parantunut radikaalisti verrattuna moderneja hoitotoimenpiteitä edeltäneeseen aikaan. Hyvät tulokset edellyttävät sairauden havaitsemista ja diagnosoimista varhaisessa vaiheessa. Tätä varten on kehitetty erilaisia seulontaohjelmia. Mammografia-seulonta on tarjolla vain murto-osalle maailman naisväestöstä - Suomessa 50-59-vuotiaille. WHO:n syöpäosastolla on jo 1970-luvun alusta tuettu hankkeita myös muiden seulontatestien kehittämiseksi, tutkimiseksi ja tarjoamiseksi kaiken ikäisille naisille alkaen 25-vuotiaista. Tällaisia seulontatestejä ovat lääkärin tekemä kliininen tutkimus ja naisten tekemä rintojen omatarkkailu (ROT).

Gisela Gästrin

Tietokone: isäntä vai renki?

Lähes jokaisessa työpaikassa on nykyisin tietokoneita erilaisessa hyötykäytössä. Palataanpa nyt kuitenkin vähäksi aikaa ajassa taaksepäin ja mietitään nykyaikaisten tietokoneiden edeltäjiä. Tietokoneen edeltäjinä voidaan pitää numeerista tekniikkaa käyttäviä mekaanisia laitteita, joissa kutakin numeroa vastaa helmi, hammaspyörän hammas tai muu sellainen. Vanhin näistä on helmitaulu, jota lienee käytetty jo antiikin ajoista lähtien. Uudemmat sovellukset ovat sitten 1600-luvulla Blaine Pascalin kehittämä yhteenlaskukone ja Leibnitzin valmistama kone, jolla voitiin myös kertoa ja jakaa. Vaikka kutomakoneen ohjaamisessa tarvittavia tietoja tallennettiin reikäkortille jo 1700-luvun lopussa, niin varsinainen reikäkorttikone kehitettiin vasta v. 1886. Ensimmäisen sukupolven tietokone MARK I kehitettiin vasta toisen maailmansodan vuosina 1939-1944 Harwardin yliopistossa. Koneen koko oli tällöin valtava. Se oli 15 metriä pitkä, 2,5 metriä korkea ja 2 metriä leveä. Se suoritti muun muassa kolme yhteenlaskua sekunnissa, kertolasku tapahtui kuudessa sekunnissa ja 23 numeron tarkkuudella. Ei siis kovin kaksisia lukuja, kun verrataan niitä nykyisiin, vaikkapa minikokoisiin taskulaskimiin.

Timo Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat