XXII Tampereen Lääkäripäivät 22.-24.3.2001: Lääkäri on kanssamatkaaja

Kuoleman väistämättömyyden hyväksyminen on omaisille usein vaikeaa. Lääkäri joutuu ottamaan vastaan omaisten epärealistisia toiveita, toivottomuutta ja ahdistusta.

Merja Koivuniemi

Avustukset lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin jaettiin

Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt 40 miljoonan markan avustuksen jakamisesta lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin sairaanhoitopiirien hakemusten perusteella.

Terveyden edistämisenkeskus palkitsi vuoden parhaat terveysaineistot

Kilpailuun osallistui 93 aineistoa, joista palkittiin neljä. Vuoden paras aineisto ja Terveyden Pylvään saaja on Työterveyslaitoksen Tilaa hengittää -opas. Kunniamaininnat saivat Diabetesliiton Aikuistyypin diabetes ja liikunnan matkaopas, Reumaliiton A Way of Healthy Walking -nettiaineisto ja SYLVA ry:n toimintakertomusjuliste.

Sydäninfarktin liuotushoidon viive

Sydäninfarktipotilaan nopea pääsy liuotushoitoon on tavoitteena tuoreissa suosituksissa, mutta useiden selvitysten mukaan tämä ei vielä toteudu. Kanta-Hämeen keskussairaalassa saatiin liuotushoidon aloitusviive lyhenemään neljänneksellä, kun asiaan pureuduttiin prosessinhallinnan menetelmin. Laatuprojektin tulosten pysyvyyttä myös seurataan.

Ari Palomäki, Juha Heino, Markku Saksa, Pekka Karhunen

Ystäväpiirin, elämäntapojen ja nuorisokulttuurin piirteitä huumeita käyttäneillä varusmiehillä vuonna 1999

Vuoden 1999 heinäkuussa varusmiespalvelukseen astuneista miehistä 20 % oli kokeillut huumeita ainakin kerran ja 12 % toistamiseenkin. Huumeita oli tarjottu 46 %:lle, ja 50 % tunsi huumeiden käyttäjän. Vuoteen 1998 verrattuna luvut eivät muuttuneet olennaisesti. Kokeilualttiuden vähenemisestä on kuitenkin viitteitä, mikä voisi olla seuraus julkisesta huumekeskustelusta. Huumeita kokeilleet ilmoittivat selvästi muita useammin kohdanneensa huumeiden tarjontaa, tuntevansa huumeiden käyttäjän ja tupakoivansa.

Vesa Jormanainen, Heikki Korpela, Timo Seppälä, Timo Sahi

Reisiluun yläosan murtumien epidemiologia ja ehkäisymahdollisuudet

Reisiluun yläosan murtumat ovat Suomessa viisinkertaistuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ja kasvusuuntaus näyttää edelleen jatkuvan. Vuonna 1998 murtumia oli 7 700 ja niistä valtaosa (noin 95 %) sattui yli 50-vuotiaille. Reisiluun murtuma tekee aiemmin täysin itsenäisesti toimeen tulevan henkilön joko kokonaan tai osittain riippuvaiseksi ulkopuolisesta avusta. Kehitystä voidaan muuttaa ainoastaan laajoja väestönosia koskevilla ehkäisytoimilla, joilla pyritään joko hidastamaan luun haurastumista, ehkäisemään kaatumisia tai vaimentamaan niitä suojainten avulla.

Peter Lüthje, Ilona Nurmi, Mika Palvanen, Pekka Kannus

Tarvitaanko selkäydinnestetutkimuksia 2000-luvulla?

Tässä kirjoituksessa esitellään eräitä hermostovaurioiden tai sairauksien toteamiseen soveltuvia määrityksiä sekä tavallisimpia sairaustiloja, joiden diagnostiikassa tarvitaan edelleen selkäydinnesteen tutkimuksia. Vaikka hermoston infektioiden diagnostiikka on ehkä tärkein käytännön lääkäriä koskettava osa selkäydinnesteen tutkimistarpeesta sekä nykyään että todennäköisesti myös tulevaisuudessa, käsitellään se tässä kirjoituksessa hyvin lyhyesti. Harvinaisten metabolisten sairauksien diagnostiikassa käytettyjä selkäydinnesteen metaboliittien määrityksiä ei käsitellä lainkaan.

Tuula Pirttilä, Jarmo Oksi

Lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn selvittäminen perheneuvolassa

Kirjoitus perustuu psykologian lisensiaatin tutkimukseeni Perheneuvolan työkäytännöt selvitettäessä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä, joka tarkastettiin syksyllä 1999 Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 54 Jyväskylän perheneuvolaan vuosina 1985-1995 hakeutunutta asiakastapausta, joissa oli käsitelty lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Tulokset osoittivat mm., että hyväksikäytön yleisyyteen nähden alueen lapsista vain murto-osa tuli tutkimuksiin, he olivat iältään odotettua nuorempia ja hyväksikäyttäjä oli yleensä isä tai isäpuoli.

Annaliisa Heikinheimo

Lyhyesti: Uudet psykoosilääkkeet ehkäisevät paremmin sairaalahoitoon joutumista

Skitsofreniapotilaan sairaalaan joutumista edeltää usein lääkehoidon lopettaminen, usein haittavaikutusten vuoksi. Tutkimusten mukaan uusilla psykoosilääkkeillä on haittavaikutuksia vähemmän kuin perinteisillä, joten palaavatko niiden käyttäjät harvemmin sairaalahoitoon? Israelilainen väestötutkimus vahvisti tämän: ne sairaalasta kotiutetut skitsofreniapotilaat, jotka saivat joko risperidonia tai olantsapiinia, joutuivat kahden vuoden seurannassa uudelleen sairaalaan (33 % ja 31 %) selvästi harvemmin kuin perinteisiä psykoosilääkkeitä saaneet (48 %). Koska sairaalahoito muodostaa pääosan skitsofrenian hoitokustannuksista, uusilla psykoosilääkkeillä - huolimatta niiden kalleudesta - voidaan siis vähentää potilaille aiheutuvien inhimillisten ja sosiaalisten haittojen ohella myös sairaalahoidoista yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Hypomaniat esiin uudella seulalla

Mielialan aaltoiluhäiriöt, joissa masennuksen ohella ilmenee joko maanisia tai hypomaanisia vaiheita, jäävät erittäin usein havaitsematta ja siten myös vaille hoitoa. Nyt on kehitetty 13 maniakysymyksen seulamittari, jonka sensitiivisyys (73 %) ja spesifisyys (90 %) ovat varsin hyvät. Menetelmä on helppokäyttöinen ja näyttää tuovan esiin usein huomiotta jäävät hypomaaniset vaiheet. Vaikka mittari oli kehitetty psykiatrista avohoitoa varten, se saattaa olla käyttökelpoinen myös yleislääkärin vastaanotolla, joten siitä vaan mittaria kokeilemaan ja hypomanioita diagnosoimaan.

Raimo Kr Salokangas