HUS:sta irtisanoutunut kymmeniä sädeloman menettäneitä lääkäreitä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä on kesän mittaan irtisanoutunut viitisenkymmentä sädelomansa menettänyttä radiologia ja kardiologia. Irtisanoutuneet lääkärit ovat tyytymättömiä menettämänsä sädeloman kompensointiin.

Lääkekorvaustyöryhmä jätti väliraportin

Missä määrin lääkekorvausjärjestelmän tulisi tasata lääkekustannuksia väestön kesken, ja missä määrin korvausjärjestelmän tulisi toimia vakuutusperiaatteella korvaten vain keskimääräistä suurempia lääkemenoja? Esimerkiksi tällaisella kysymyksellä määrittelee jatkotyöskentelyään heinäkuussa väliraporttinsa jättänyt lääkekorvaustyöryhmä. Ryhmä jatkaa työskentelyään ensi vuoden toukokuuhun.

Opettaminen kuormittaa ääntä

Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa väitellyt Leena Rantala toteaa väitöskirjassaan, että paljon äänioireita kokevat opettajat käyttävät korkeampaa ja voimakkaampaa ääntä kuin ne opettajat, joilla on vähän äänioireita.

Ulla Toikkanen

Terveydenhuoltomme 31. sija WHO:n laatutilastoissa ei imartele

WHO julkaisi juhannuksen seudussa arvionsa jäsenmaidensa terveydenhuoltojärjestelmien toimintakyvystä. Maamme 31. sija tässä listauksessa oli varmasti jonkinmoinen yllätys, paitsi tiedotusvälineille, niin myös ainakin suurelle osalle viranomaistemme juhlapuheiden kirjoittajista. WHO:n The World Health Report 2000 ei anna perustetta omahyväiseen kehuskeluun mallimaasta, jossa on matalalla kansantuotteen kuluosuudella rakennettu pistämätön terveydenhuoltojärjestelmä.

Taito Pekkarinen

Finland på 31:a plats i WHO:s kvalitetsvärdering - inte särskilt smickrande

WHO publicerade vid midsommartid en utvärdering av funktionsdugligheten hos medlemsländernas hälso- och sjukvårdssystem. Att vi hänvisades till plats 31 i denna lista var otvivelaktigt lite överraskande för såväl medierna som för åtminstone merparten av dem som ägnar sig åt att skriva festtal åt landets höga vederbörande. WHO:s The World Health Report 2000 ger oss ingen anledning att framhäva Finland som en förebild där man med en försumbar portion av nationalprodukten har lyckats konstruera ett oslagbart hälso- och sjukvårdssystem.

Taito Pekkarinen

Paraneeko vanhusväestön terveys? Helsinkiläisvanhusten toimintakyky ja avun tarve 1989 ja 1999

Merkitseekö pidentyvä elinajan odote ikääntyvien parempaa terveyttä ja vähäisempää avun tarvetta, vai kasvaako hoidon tarve vanhusväestön määrän lisääntymisen myötä? Kotona asuvien 75-, 80- ja 85-vuotiaiden helsinkiläisvanhusten otoksille vuosina 1989 ja 1999 tehdyissä kyselytutkimuksissa muutokset olivat pieniä, mutta johdonmukaisesti samansuuntaisia. Tulosten perusteella näyttää siltä, että iäkkäiden vanhusten toimintakyky olisi paranemassa, avun tarve vähenemässä ja elämänasenteet muuttumassa optimistisemmiksi.

Kaisu Pitkälä, Jaakko Valvanne, Sara Kulp, Timo Strandberg, Reijo Tilvis

Onko neuroottisten pelkojen hoito tuloksellista?

Kliinisesti merkittävän sosiaalisten tilanteiden pelon elinaikainen esiintyvyys on noin 3 %, ja määräkohteinen pelko on yhtä yleinen sairaus. Sosiaalisten tilanteiden pelon tehokkaimmat hoitomuodot ovat altistusterapia, kognitiivis-behavioraalinen terapia sekä lääkehoito, ja kustakin hoitomuodosta hyötyy merkittävästi yli puolet potilaista. Nykyinen käypä hoito on psykoterapia yhdistettynä joko paroksetiiniin tai moklobemidiin. Määräkohteisten pelkojen ainoa tehokkaaksi osoitettu hoitomuoto on altistaminen eri muodoissaan. Altistamisessa voidaan käyttää apuna virtuaalitodellisuutta, ja siitä näyttää hyötyvän valtaosa potilaista.

Tero Taiminen

Säärimurtumien nykyhoito

Suurin osa säärimurtumapotilaista on nuoria miehiä. Potilaat ovat yleensä hyväkuntoisia ja haluavat päästä nopeasti viettämään normaalia elämää. Hoitolinja riippuu murtuman vaikeusasteesta. Leikkauksella päästään nopeammin hyvään lopputulokseen kuin perinteisellä kipsauksella. Nykyään leikkaushoito perustuu pitkälti ydinnaulaukseen. Vaikeissa avomurtumissa voidaan käyttää ulkoista kiinnitystä, joka helpottaa pehmytkudosten hoitoa.

Mikko Manninen, Eero Hirvensalo, Erkki Tukiainen, Ole Böstman

Nuoren toistuva alaselkäkipu Lannerangan varhainen välilevyrappeuma voi olla syy

Nuoren pitkittyvään ja varsinkin etenevään selkäkipuun tulee suhtautua vakavasti. Jos etenevä kipu painottuu erityisesti yöaikaan, voi se aiheutua kasvaimesta tai tulehduksesta. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia kivun syitä avohoitolääkärin vastaanotolla. Jos alaselkään paikantuva kipu pahenee lannerangan alimpien välilevyjen kuormituksessa (nostelu, kumartelu, raju liikunta ym), voi välilevyn pullistuma olla kivun aiheuttaja.

Jouko J. Salminen

Lyhyesti: Rintasyöpäkuolleisuus vihdoin laskuun

Yhdysvalloista ja Englannista on kantautunut iloisia uutisia: 20-69-vuotiaiden rintasyöpäkuolemat ovat vähentyneet 1990-luvulla 25 %. Tämä on uutta, sillä rintasyöpäkuolemat lisääntyivät näissäkin maissa ennen 1990-lukua jatkuvasti usean vuosikymmenen ajan. Todennäköisimmät syyt suotuisaan kehitykseen ovat liitännäishoidon lisääntynyt käyttö, varhentunut diagnostiikka ja mahdollisesti parantuneet sädehoitotekniikat. Laaja tamoksifeenin käyttö alkoi Suomessa hiukan myöhemmin kuin näissä maissa, joten jäämme toiveikkaina odottelemaan samanlaisia uutisia Suomen Syöpärekisteristä.

Heikki Joensuu