Lyhyesti: Yskösten indusointi voi aiheuttaa keuhkoputkien supistumista

Rytilä ym. tutkivat yskösten indusointia hengityttämällä hypertonista keittosuolaa 28 potilaalle, joilla ei kuitenkaan ollut astmaa vaan lähinnä tupakointiin liittynyt keuhkoahtaumatauti. Ennen toimenpidettä annettiin 200 myyg salbutamolia inhalaatioaerosolista. Tästä huolimatta, vaikka potilaat eivät kokeneet sivuvaikutuksia, heidän FEV1-tasonsa putosivat merkitsevästi (keskimäärin 8,5 %); kolmella pudotus oli yli 20 %, 11:llä 10-20 %. Ennen toimenpiteitä testattiin potilaiden keuhkoputkien ahtauman hellittämistä: nimenomaan ne, joilla palautuminen oli paras, saivat salbutamolista tehokkainta apua eikä heidän FEV1-arvonsa pienentynyt yhtä paljon kuin muilla. Tulokset varoittavat yskösten indusointiin liittyvistä bronkokonstriktiovaaroista muillakin kuin astmaatikoilla.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Steroidia suun kautta vaiko pistoksena?

Kun astmaa sairastava saa äkillisesti lisää oireita, hoitona käytetään usein suun kautta annosteltavaa kortikosteroidikuuria. Erityisesti lapsille ongelmaksi kuitenkin muodostuu valmisteen paha maku. Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, jossa vertailtiin suun kautta annetun prednisolonin (n. 2 mg/kg vrk, 5 vrk) ja lihakseen annetun deksametasonin (kerta-annos, n. 1,7 mg/kg) tehoa alle 8-vuotiaiden astmaatikkojen hoidossa. Molemmissa ryhmissä lapset paranivat yhtä hyvin, ja tutkijat päättelevät, että lihakseen annettu deksametasoni käy oireiden lievittäjäksi siinä missä suun kautta otettava prednisolonikin. Ongelmaksi voi muodostua deksametasonin suurempi vaikutus elimistön kortikosteroidituotantoon.

Per Ashorn

Lyhyesti: Tavallista tappavampaa heroiinia

Heroiini on aina kova myrkky, mutta nyt näyttää liikkeellä olevan jotain täysin poikkeuksellista tavaraa. Skotlannissa ja Irlannissa on 22 huumeiden käyttäjää kuollut outoon infektioon. Kuolleet ovat ruiskuttaneet heroiinia lihakseen tai ihon alle. Suoneen ruiskuttajia kuolleiden joukossa ei ole. Infektio kehittyy muutamassa päivässä ja johtaa nopeasti vaikeaan sokkiin ja kuolemaan tehohoidosta huolimatta. Potilaille on tyypillistä erittäin voimakas leukosytoosi. Infektion aiheuttajiksi epäillään klostrideja ja erityisesti niiden tuottamia toksiineja. Norjassa yhden heroinistin tappanut anthrax on sentään suljettu pois. Heroiinin tuotantolaitosten hygienia lienee sitä luokkaa, että lähes mitä vain voidaan odottaa, kun niiden tuotteita työnnetään elimistöön.

Matti Viljanen

Miten annetaan lääkettä pienelle astmaatikolle?

Inhalaationa annettava keuhkoputkia avaava beetasympatomimeettilääkitys on äkillisen astmakohtauksen hyväksytty alkuhoito. Pienille lapsille lääke voidaan antaa joko ponnekaasua sisältävän annossäiliön ja läpällisen tilanjatkeen tai erillisen lääkesumuttimen avulla. Ensimmäinen vaihtoehto on käytössä kotona, kun taas sairaalan poliklinikalla tai osastolla hoidettavat lapset saavan lääkkeensä useimmiten nebulisaattorilla. Mutta onko nebulisaattori tehokkaampi kuin tilanjatke? Tätä kysymystä selvitettiin hiljattain Uudessa-Seelannissa.

Per Ashorn

Uusia aspekteja allergisen nuhan hoitoon

Yhdysvalloissa tutkittiin monikeskustutkimuksessa kaksoissokkoasetelmassa 460 allergisesta nuhasta kärsivää potilasta (ikä 15-75 vuotta) kahden viikon hoitojaksolla sen selvittämiseksi, tuoko leukotrieenien estäjä montelukasti lisähyötyä loratadiinihoitoon (H1-reseptoreja salpaava antihistamiini). Allergisen nuhan diagnoosi perustui anamneesin lisäksi 8 tavanomaisella allergeenilla tehtyyn ihotestaukseen, jossa tuli olla vähintään yhdestä positiivinen löydös. Potilaat satunnaistettiin viiteen ryhmään vuorokausiannoksen suhteen: suun kautta montelukastia 10 tai 20 mg, loratadiinia 10 mg, montelukastia ja loratadiinia kumpaakin 10 mg tai lumelääke. Tutkimuksessa tarkasteltiin päiväaikaisen nuhaoireiston esiintyminen, mutta muitakin parametreja selvitettiin (silmäoireet, yöoireet, elämänlaatu jne.).

Hannu Puolijoki

Äkillisten sepelvaltimotautitapahtumien hoito muuttumassa entistä invasiivisemmaksi

Amerikkalaisessa tutkimuksessa vertailtiin konservatiivista ja varhaista invasiivista strategiaa non-Q-infarktin hoidossa 1 635 peräkkäisen potilaan aineiston retrospektiivisessa analyysissä. Potilaat, jotka hoidettiin invasiivista hoitoa suosivissa sairaaloissa (= 44 %:lle potilaista tehtiin varhainen sepelvaltimoiden pallolaajennus), selvisivät paremmin kuin konservatiivisissa sairaaloissa hoidetut potilaat, joissa vain 6 %:lle tehtiin toimenpide. Kuolleisuusero ilmeni jo sairaalahoitovaiheessa ja säilyi 4 vuoden seurannassa merkittävänä ( 20 % vs 37 %, p < 0,001). Konservatiivinen sairaalatyyppi säilyi itsenäisenä kuolleisuuden riskitekijänä myös tilastollisissa monimuuttujamalleissa.

Juhani Airaksinen

Kivespussit lämpiävät autoillessa

Useista maista on raportoitu spermatogeneesin häiriöiden lisääntymisestä. Syynä tähän on pidetty endokriinisten ja ympäristötekijöiden ohessa elämäntapamuutoksia. Spermatogeneesin tärkeä säätelijä on testiksen lämpötila, johon puolestaan vaikuttaa kivespussin anatomia ja sen iholta haihtuva lämpö. Normaali testiksen lämpötila on 32-35 C, ja jo 1-2 asteen nousu huonontaa sperman laatua. Normaali autoiluasento puristaa kivespussit reisien väliin ja ehkäisee kivespussien ihon pinta-alan laajentumista, joka on eräs fysiologinen lämmön haihtumista edistävä mekanismi. Terveiltä miehiltä tehty kivespussin iholämmön jatkuva rekisteröinti osoittikin, että normaaliin kävelyyn verrattuna autoilu lisäsi merkitsevästi (noin 2 C) kivespussien iholämpöä muutoin vakioiduissa olosuhteissa. Testiksen lämpö korreloi suoraan iholämpöön, ja iholämmön lisäys voikin selittää aiempia havaintoja, joissa on todettu ammattiautoilijoilla heikentynyt siitoskyky. Tämä vaikutus näkyy huonosti rutiininomaisessa spermatutkimuksessa, mutta viitteitä siitä on huomattu eläinkokeissa. Autoillessa voivat siis kärähtää muutkin kuin proput yläpäästä, joten on syytä todella uskoa liikennevalistajia, jotka suosittelevat riittäviä taukoja ja jaloittelua pitkän matkan aikana. Usein on hyvä antaa vaimon ajaa...

Pertti Kirkinen

Iskulause, suuri kuva ja paljon tekstiä petiitillä Mitä lääkäri saa lääkemainoksista?

Reseptilääkkeiden mainokset täyttävät kohtuullisen hyvin määräysten ja ohjeiden vaatimukset, mutta sisältö painottuu kaupalliseen aineistoon lääkärin tarvitseman tuoteinformaation jäädessä toissijaiseksi. Lukijan on viisainta olla varuillaan, sillä käytettyjen lähdeviitteiden takaa voi paljastua aivan muuta kuin mitä mainos väittää. Mainosten informatiivisuutta tulisi lisätä, ja lääkeyritysten tulisi hyödyntää tässä nykyistä enemmän lääketieteellistä asiantuntemusta.

Sirpa Sairanen, Arja Helin-Salmivaara, Timo Klaukka

Turussakin tehdään allogeenisia kantasolusiirtoja

Suomen Lääkärilehdessä 24-26/ 2000 (s. 2647-2650) oli dos. Pirjo Koistisen erinomainen katsaus kroonisesta myelooisesta leukemiasta. Hoidon porrastuksesta puhuttaessa hänen tekstiinsä on pujahtanut kuitenkin korjausta vaativa virheellisyys: Allogeeninen kantasolusiirto on keskitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Ehkä yleisessä tiedossa ei ole, että Turun yliopistollinen keskussairaala on Helsingin aikuis- ja lastensiirtokeskusten lisäksi allogeenisia luuytimensiirtoja ja veren kantasolusiirtoja tekevä keskus. Siirtoja tehdään sekä sisarusluovuttajilta että vapaaehtoisten luuytimenluovuttajien kotimaisesta ja ulkomaisista rekistereistä löytyviltä vapaaehtoisluovuttajilta, ja Turussa sama siirto-organisaatio huolehtii sekä aikuisten että lasten siirroista.

Kari Remes

Terveydenhuollon kaikki valinnat ovat priorisointia

Priorisointi nousi viime vuosikymmenen alkupuolen taloudellisen laman ja hyvinvointipalvelujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmien uudistusten myötä keskeiseksi puheenaiheeksi myös terveydenhuollossa. Keskusteluun ovat osallistuneet siitä lähtien aiempaa useammat ryhmät. Terveystaloustieteilijäthän ovat puhuneet näistä asioista koko olemassaolonsa ajan. Taloustiede on pohjimmiltaan valintojen tiedettä: tiedettä siitä, miten valintoja tehdään ja millaiset valinnat tuottavat kokonaisuuden kannalta parhaimman tuloksen. Valintoja on aina tehty kaikessa taloudenpidossa, myös terveydenhuollossa, ja tullaan aina tekemäänkin, niin kauan kuin voimavarat suhteessa meidän tarpeisiimme ovat rajalliset. Näköpiirissä ei ole mitään merkkejä tämän suhteellisen niukkuuden pienenemisestä, puhumattakaan poistumisesta. Tästä näkökulmasta viime vuosikymmenen keksintöä oli lähinnä uusi nimi, priorisointi, ikiaikaiselle asialle.

Pekka Rissanen