Emeritusarkkipiispa puhuu kasvattajien puolesta Vahva yhteisö tukee kasvattajia

Mitä tapahtuu, kun lapset eivät enää saa olla lapsia eivätkä aikuiset uskalla olla aikuisia?

Tuula Vainikainen

Gerbera kukkii ihmisarvoiselle vanhuudelle

- Ihminen nousee barrikadeille surusta, toteaa runoilija. Me olemme perustaneet hyvän vanhuuden puolesta työskentelevän Gerbera-yhdistyksen, koska suremme sitä, ettei vanhuksistamme yhteiskunnassamme välitetä tarpeeksi, tiivistää osastonhoitaja Liisa Väätäinen, Gerbera ry:n puheenjohtaja.

Tuula Vainikainen

Lääkärien, hoitajien ja johtajien asenteet terveydenhuollon muutoksiin Osa I: Hoito- ja korvauskäytännöt sekä toimintojen keskittäminen

Terveyspalvelujen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta on johtanut tilanteeseen, jossa palveluja joudutaan tavalla tai toisella rajaamaan. Lääkäreiden, hoitajien ja päättäjien asennoitumista ehdotettuihin muutoksiin kartoitettiin kaksiosaisessa kyselytutkimuksessa. Toimintojen keskittämistä kannatti suurin osa vastaajista. Lääkärit kannattivat myös leikkaus- ja muiden hoitojen jälkikontrollien siirtämistä terveyskeskuksiin sekä Kelan korvausten porrastamista hoidon vaikuttavuuden mukaan. Päättäjät kannattivat useita muutosehdotuksia selvästi laajemmin kuin lääkärit tai hoitajat. Tutkimuksen toinen osa julkaistaan Lääkärilehden seuraavassa numerossa.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas, Juha Kinnunen, Jorma Takala

Yleissairaalapsykiatria ja sen tehtävät

Yleissairaalapsykiatria tarkoittaa kaikkea yleissairaalan yhteydessä harjoitettavaa psykiatrista toimintaa. Välitön potilastyö ja yhteistyö potilaan somaattisesta hoidosta vastaavien työntekijöiden kanssa muodostavat sen pääasiallisen sisällön. Yleissairaalasta on tullut vähitellen merkittävä psykiatriseen hoitoon hakeutumisen kanava. Yleissairaalapsykiatria on toiminut Suomessa neljännesvuosisadan ja hakenut toimintamalliaan psykiatrian ja somaattisen lääketieteen välimaastossa. Kesäkuussa 1999 yleissairaalapsykiatriasta tuli Suomen Lääkäriliiton erityispätevyys. Kuvaamme artikkelissamme alan kliinistä sisältöä.

Sari Kuisma, Tuula Pesonen, Pirkko Hiltunen, Erkki Äärelä, Pentti Sorri Antero Leppävuori, Johannes Lehtonen

Helsingin terveysjohto vastaa Antti Lähteenmäelle

Terveyskeskuslääkäri Antti Lähteenmäki ruoti kirjoituksessaan (SLL 24-26/2000) kovin sanoin Helsingin terveysjohtoa päätöksenteosta ja uudistusten toteuttamisesta. Kirjoitus on yhden henkilön näkökulma työnantajastaan, yksilön kokemuksena tietenkin totta. Samalla se on osoitus siitä, miten vaikeaa suuressa organisaatiossa muutosten läpivienti on. Toisin kuin kirjoituksessa väitetään, Helsingin terveysjohto on keskustellut ja keskustelee edelleenkin mielellään uudistuksen syistä ja konkreettisista ratkaisuista - muuallakin kuin lehtien palstoilla.

Matti Toivola

Kommentti Rauno Heikkisen katsaukseen Seitsemännen päivän adventistien terveys

Kirjoitus seitsemännen päivän adventistien terveydestä (SLL 23/2000) sisälsi paljon asiaa, mutta ei välttämättä auennut lukijoille, joille kirjoituksen aihepiiri on vieras. Katsonkin asiakseni täydentää veljeni Rauno Heikkisen esitystä, mutta sitä ei pidä ymmärtää hänen kirjoituksensa väheksymiseksi.

Pauli Heikkinen

Mistä mikin johtuu?

Lääkärilehdessä todetaan (SLL 23/2000 s. 2552): Filosofit eivät useinkaan tunnusta masennuksen ja ahdistuksen johtuvan serotoniiniaineenvaihdunnasta tai muista aivojen tai kehon kemiallisista reaktioista. Ajattelin että ovatko lääkärit kääntäneet Descartesin lausuman seuraavanlaiseksi: Olen pelkkiä kemiallisia ja fysikaalisia reaktioita, en siis ole olemassa tuntevana, kokevana, tietoisena, ajattelevana ja (huom. viimeisenä) tietävänä olentona.

Kalevi Rinne

Kokeneen kirurgin suorittama kilpirauhasoperaatio ja nervus recurrens -pareesi

Palaavan kurkunpäähermon (nervus recurrens) vaurion aiheuttama äänihuulihalvaus on kilpirauhaskirurgian hyvin tunnettu, joskin suhteellisen harvinainen, komplikaatio. Hyvissä leikkausolosuhteissa tehtyyn kilpirauhasleikkaukseen liittyvä recurrens-pareesi on tyypillinen potilasvahinko, joka suhteellisen satunnaisesti kohtaa osaa leikkauksen läpikäynneistä potilaista ja oikeuttaa yleensä vahingonkorvaukseen potilasvakuutuksesta. Eräissä tilanteissa kilpirauhaskirurgiaan liittyvän recurrens-pareesin riskin katsotaan kuitenkin olevan niin suuri, että komplikaatio ei ole merkittävässä osassa leikkauksia vältettävissä, vaikka leikkauksen suorittaisi kokenutkin kirurgi. Oheisissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on otettu kantaa siihen, milloin kilpirauhasoperaatioon liittynyt recurrens-pareesin riski on ollut niin merkittävä, että tätä komplikaatiota ei enää pidetä sellaisena vältettävissä olevana vahinkona, joka korvataan potilasvakuutuksesta.

Juhani Kaivola, Juhani Ahonen, Lasse Lehtonen

Papua-Uudessa-Guineassa panostetaan kouluterveydenhuollon ja terveyden edistämiseen

Yeka Meninga, 14-vuotias peruskoululainen Banzin kylässä haaveilee tulevansa kyläpäälliköksi. Hän haluaisi heimonsa johtajaksi, arvostetuksi mieheksi, joka pitäisi taudit ja vitsaukset loitolla ja edistäisi terveellisiä elämäntapoja Papua-Uuden-Guinean tiheimmin asutulla, Highlandsin vuoristoalueella. Yekan koulussa aloitettiin viisi vuotta sitten terveydenedistämisprojekti, jolla pyritään muuttamaan niin nuorten kuin heidän perheidensä ja kyläyhteisöjen asenteita.

Seppo Suomela

Arthur af Forselles (1864-1953) - ensimmäinen korvatautien professori Suomessa

Arthur Edvard af Forselles syntyi vuonna 1864 Lammilla. Hänen isänsä oli everstiluutnantti Jakob Henrik Alexander af Forselles, Evon metsäopiston silloinen johtaja, ja hänen äitinsä oli Emelie Sofie Jaquette Waenerberg. Arthur af Forselles solmi vuonna 1892 avioliiton Emma Adele Kolsterin (1869-1923) kanssa. Avioparilla oli kaksi lasta.

Arno Forsius