Parasta mahdollista hoitoa?

66-vuotias eläkeläismies sai 23.6.98 aamulla sängyssään aivoinfarktin. Hänen vasemman puolen raajansa halvaantuivat. Yliopistosairaalassa todettiin pari viikkoa myöhemmin VRE (vankomysiinille resistentti enterokokki) hänen ulosteessaan. Jatkohoito tapahtui aluesairaalassa 7.7.-20.8.98.

Jukka Lumio

Koululaisten näöntutkimukset - älkäämme unohtako näöntutkimuksen ammattilaisia

Dosentti Olavi Pärssinen ja muut ovat ansiokkaassa kirjoituksessaan (SLL 17/99) esittäneet Suomen Silmälääkäriyhdistyksen suositukset koululaisten näöntutkimuksesta.

Seppo Tuominen, Martti Hyttinen

Kelan 501- ja 203-etuuslausuntojen laajentuneet hylkäysperusteet - ainakin Etelä-Suomen aluepiirissä, tietämiltäni osin

Tiedoksi kollegoille, että keväästä 1999 alkaen Kelan Etelä-Suomen aluepiiri on kaikessa hiljaisuudessa aiemmasta 1990-luvun käytännöstään poiketen rajannut 501-etuuksien (pienten lasten lehmänmaito- ja/tai soijaproteiiniallergia) hyväksynnän erikoissairaanhoidon lastentautien poliklinikoille, jotka ovat hankkineet (tämän) sairauden toteamiseen ja käytettävien tutkimusten tulkintaan riittävän kokemuksen ja ammattitaidon. Vastaavilla olosuhteilla tarkoitetaan muuta yksikköä, jolla on lastentautien poliklinikkaa vastaavat olosuhteet (1,2). Terveyskeskustasolla tehtyjä 501-etuuslausuntoja ei hyväksytä näin ollen ollenkaan.

Elias Panelius

Käytännön vinkkejä erityisvauvan kehityksen tukemiseksi

Tässä kirjassa keskitytään erityisvauvojen tunnistamiseen ja näiden lasten kehityksen tukemiseen syntymästä lähtien kaikkien perustoimintojen alueilla. Erityisvauvaksi määritellään kaikki ne keskoset ja sairaat vastasyntyneet, jotka tarvitsevat tehohoitoa tai pitkällistä sairaalahoitoa elämän alkutaipaleella.

Leena Haataja

Kolmatta linjaa ihmiseksi

Monipuolisen psykiatrin Matti O. Huttusen kirjoittamista artikkeleista ja esseistä on koottu nyt toinen, nimensäkin mukaisesti ensimmäistä kokoelmaa (Havaintoja kolmannelta linjalta - parantamisen tieteestä auttamisen taitoon, Kustannus Oy Duodecim 1996) intiimimpi ja henkilökohtaisempi, syvällinen kirja. Ihmiseksi-kirjakin välittää runsaasti tietoa mielestä, seksuaalisuudesta ja psykiatriasta, mutta sen ymmärtävä viisaus puhuttelee koskettavasti juuri käsitellessään myös sitä mistä tiedämme vähemmän: tunteita, tuntemattomasta kumpuavaa epävarmuutta, kuolemaa. Ihmisen yhteydet yhteiskuntaan ja kuva omasta yhteisöstä ovat myös keskeisiä itsetuntoa ja eheyttä ylläpitäviä voimia; kirja ei epäröi tarttua monesti kipeisiin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiinkään: mm. työuupumuksesta, johtamisesta, katujen nuorista ja huumepolitiikasta on ansiokkaat jaksonsa.

Pekka Leinonen

Elämä lääketieteellistyy

Medikalisaatio tarkoittaa sitä, että yhä useampia elämän ilmiöitä selitetään lääketieteen käsittein ja lääketieteen valta ulotetaan alueille, joita ei ole aikaisemmin pidetty sen piiriin kuuluvina. Esimerkkejä ei tarvitse kaukaa hakea: harva se päivä lehdet kertovat geenilöydöstä, joka selittää sen-ja-sen tyyppistä käyttäytymistä.

Pekka Louhiala

Kirjauutuuksia

Thieme Verlag 1999. ISBN 3-13-116591-X. Sidottu, 362 sivua. 1 090 mk.

Terveisiä budjetintekijöille

Hallituksessa mukana olevat puolueet valmistautuvat tätä kirjoitettaessa päättämään valtion ensi vuoden talousarviosta. Vaikka prosessin vaikutukset maan terveydenhuollon tulevaan vuoteen ja pitemmällekin tulevaisuuteen kulkevat pääosin kuntien talousarvioiden kautta, ei valtiovalta voi täysin piiloutua kuntien taakse vastuutaan terveydenhuollon tilasta.

Taito Pekkarinen

Hälsningar till budgetmakarna

De i regeringen medverkande partierna förbereder sig i skrivande stund för att besluta om nästa års statsbudget. Fastän processens konsekvenser på landets hälso- och sjukvård under det kommande året och även längre in i framtiden huvudsakligen tar vägen igenom kommunernas budgetar, kan statsmakten inte helt skyla över sitt ansvar för situationen inom hälso- och sjukvården med hjälp av kommunerna.

Voittaako kasvisruokavalio runsaasti kasviksia sisältävän sekaruokavalion?

Kasvisruokavalion noudattaminen oli varsin harvinaista suomalaisen Finravinto 1997 -tutkimuksen aikuisväestöllä. Yleisintä se oli pääkaupunkiseudun korkeasti koulutetuilla naisilla. Vegetarismi tuntui liittyvän miesten ja naisten elämään eri lailla: miehet olivat kasvisruokailijoita lähinnä terveydellisistä syistä ja naiset puolestaan karttoivat lihatuotteita ehkä pikemminkin eettisistä syistä. Terveysmittareista painoindeksi oli vegetaristeilla lähempänä suosituksia kuin sekaruoan syöjillä. Vegetaristien keskimääräinen ravintoaineiden saanti oli ravitsemussuositusten mukaista lukuun ottamatta D-vitamiinia, jonka saanti jäi alle suosituksen. Runsaasti kasviksia sisältävästä sekaruokavaliosta sai jokseenkin samat määrät vitamiineja ja kivennäisaineita kuin vegetaristisesta ruokavaliosta. Vegetaristien hyvinvointiin liittyvät kasvisruoan lisäksi monet muut myönteiset elämäntavat, ja onkin vaikea erotella ruokavalion todellista merkitystä heidän terveydentilalleen.

Marja-Leena Ovaskainen, Pirjo Kaartinen