Dendriittisolut - immuunijärjestelmän työnjohtajat

Dendriittisolut ovat sijoittuneena immuunijärjestelmän uloimpiin vartioasemiin esimerkiksi ihossa (Langerhansin solut) ja limakalvossa. Ne pyydystävät elimistöön tunkeutuvia antigeeneja, kuljettavat ne lähimpiin imusolmukkeisiin ja tarjoilevat ne siellä sopivasti prosessoituina T-soluille. Kohdattuaan antigeenia tarjoilevan dendriittisolun, naiivi T-solu aktivoituu joko Th1- tai Th2-soluksi. Th1-solut huolehtivat solunsisäisten parasiittien tuhoamisesta, Th2-solut taas avustavat vasta-ainetuotantoa. Oikea tasapaino Th1- ja Th2-vasteiden väillä on oleellinen tekijä yksilön terveyden kannalta. Yliaktiivinen Th1-immuniteetti voi johtaa erilaisiin autoimmuunitauteihin, liiallisesta Th2-aktiivisuudesta taas voi seurata allergioita.

Matti Viljanen

Nuorten naisten migreeni ja aivohalvaus

Iskeemisen aivohalvauksen riski on suurentunut migreeniä potevilla miehillä ja premenopaussi-ikäisillä naisilla. Brittivetoisessa monikeskustutkimuksessa selvitettiin, miten asian laita on nuorilla naisilla (ikä 20-44 vuotta).

Robert Paul

Adrenergisten alfa-reseptorien salpaajat eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa

Noin 20 % 60-vuotiaista miehistä hakeutuu hoitoon eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oireiden takia. Tärkein hoitomuoto on lääkehoito. Sen kulmakivet ovat eturauhasen kokoa pienentävä ja kasvun pysäyttävä finasteridi ja virtsan ulosvirtausta helpottavat alfa1-reseptorien salpaajat alfutsosiini ja tamsulosiini. Alfasalpaajat tehoavat nopeasti ja ovat hyvin siedettyjä. Kummankin teho on yhtä hyvä eikä niiden haittavaikutuksissakaan ole suurta eroa. Niitä voidaan käyttää myös finasteridin kanssa.

Pauli Ylitalo, Teuvo Tammela

Värinäkövikojen seulonta

Uusiseelantilainen terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö on tuottanut värinäkövikojen seulontaa käsittelevän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen. Sen valintakriteerien perusteella tarkempaan tarkasteluun otettiin runsaat 400 tieteellistä artikkelia. Artikkelien perusteella katsauksen tekijät päätyivät seuraaviin päätelmiin, joihin he kehottavat kuitenkin suhtautumaan varauksella alkuperäistutkimusten puutteiden vuoksi.

Risto P. Roine

Suomalainen asiantuntijakommentti

Suomessa todennäköisesti suurin osa synnynnäisesti puna-vihervärinäkövikaisista pojista tietää koulun päättyessä viastaan, sillä kouluterveydenhuollon ohjeiden mukaisesti kouluterveydenhoitajat seulovat yleensä yläasteen aikana kaikki oppilaansa ennen ammatinvalinnanohjauksen oppitunteja (1). Kustannusvaikutuksia tästä seulonnasta ei näin ollen tule erikseen, koska se on liitetty kouluterveydenhoitajien työhön.

Maija Mäntyjärvi

Immobilisaation, remobilisaation ja denervaation aiheuttamat lihasmuutokset

Immobilisaation aiheuttama luurankolihaksen atrofia on merkittävä ongelma tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja vammojen hoidossa. Tutkimalla varhaisimpia immobilisaation aiheuttamia lihasmuutoksia ja kartoittamalla millä aikavälillä niistä tulee palautumattomia, voidaan suunnitella vähemmän haitallisia tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja vammojen hoitomuotoja.

Susanna Kauhanen

Päiväväsymys, jokaöinen kuorsaus ja lihavuus

Unihäiriöiden, erityisesti unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimus ja hoito ovat kehittyneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uniklinikka-aineistoissa tavallisin poikkeavaa päiväaikaista väsymystä aiheuttava tauti on uniapneaoireyhtymä. Uniapneatauti on yleinen, sitä esiintyy aiempien tutkimusten mukaan 2 %:lla naisista ja 4 %:lla miehistä. Myös kuorsaus, johon liittyy ylähengitysteiden ahtauma, voi johtaa toistuviin heräilyihin ja päiväaikaiseen väsymykseen, vaikka varsinaisia apneavaiheita ei esiintyisikään.

Kirsti Martikainen

Propofoli sydänanestesiassa

Propofoli on anestesia-aine, jota on ryhdytty käyttämään yhä enemmän sydänkirurgian yhteydessä nukutusaineena ja rauhoittavana lääkkeenä. Väitöskirjatyössäni tutkin propofolin ominaisuuksia ja vaikutuksia sydänanestesiassa ja sydänkirurgian jälkeisessä sedaatiossa. Tutkimuksessa oli mukana 79 potilasta ja lisäksi tein 15 kokeellista työtä.

Esa Hammarén

Ruskean rasvan toimintaa aktivoivien lääkkeiden vaikutukset lihavuuteen

Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, sillä se on riskitekijä mm. aikuistyypin diabetekselle, verenpainetaudille, hyperlipidemioille ja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmille. Useissa tapauksissa pelkkä painon alentaminen parantaisi tilannetta huomattavasti. Laihduttaminen on kuitenkin vaikeaa, ja pysyvään tulokseen johtavien hoitomuotojen löytäminen lihavuuden hoitoon olisi tärkeää.

Eriika Savontaus

Ihmisarvo markkinavoimien puristuksessa

Ihminen voi olla arvokas kahdessa eri mielessä. Ensinnäkin ihmistä voidaan pitää arvokkaana yksinomaan hänen ihmisyytensä perusteella - siitä syystä, että hän on ihminen. Samalla tavoin kuin itse elämä on ihmiselle annettu, niin myös hänen arvonsa. Hän ei ole ansainnut tai hankkinut sitä, vaan se on lahja. Tämä ihmisen arvo on olemassa hänen laadustaan, ansioistaan ja hyödyllisyydestään riippumatta. Se on ehdoton. Tässä mielessä kaikilla on sama arvo.

John Vikström