Kilpailuasetelma: julkinen vs. yksityinen terveydenhoito

Terveydenhoito ja kilpailu herättävät suuria intohimoja välittömästi, kun nämä kaksi asiaa edes pienimmässä määrin yhdistetään toisiinsa. Tämä on samanaikaisesti sekä ymmärrettävää että kummallista. Vallitsevan terveydenhoitojärjestelmän puolestapuhujina esiintyy joukko järjestelmän arkkitehteja, joilla on aikaansaannoksiin perustuen hyviä argumentteja nykyisen järjestelmän säilyttämisen puolesta. Toisaalta myös kriittisesti suhtautuvia on helppo ymmärtää tilanteessa, jossa nykyisen järjestelmän rahoittaminen käy jatkuvasti vaikeammaksi.

Erkki Virtanen

Vegaanille ruokailussa on eettinen ulottuvuus

Biologisena lajina ihminen on sekaruoan käyttäjä, mutta kasvisruokavalioon siirtyneitä tunnetaan jo antiikin ajoilta. Perusteet ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet uskonnollis-filosofisesta kieltäytymisajattelusta moraalisiin kannanottoihin ja terveyden tavoitteluun. Nykyajan vegaanien ruokavalio on usein osa eettisesti velvoittavaa elämäntapaa. Kasvisruokavalioiden uusi aalto korostaa ruoantuotannon ekologisia ja yhteiskunnallisen tasa-arvon näkökohtia sekä eläinoikeuskysymyksiä.

Haaste koulun arjelle

Mitä koulu voi tehdä, kun oppilas ilmoittaa olevansa kasvissyöjä? Kotitalousopettaja Marjaana Manninen Mäntsälästä toteaa, että vaikka nuoren valinta herättää usein aiheellisiakin pelkoja puutostiloista ja liiasta laihduttamisesta tai epäilyn hetken huumasta ja hömpötyksestä, ei oppilaan kanssa kannata ryhtyä riitelemään. Sen sijaan asian voi ottaa haasteena koulun arjelle.

50-vuotias Vanhustyön keskusliitto: Tavoitteena kattava paikallisten palvelujen verkosto

- Ikäihmisten oikeus päättää omista asioistaan ja saada tarvitessaan oikeanlaista hoitoa ja apua toteutuu ainoastaan silloin, kun maassa on kattava paikallisten palvelujen verkosto ja jokaisessa vanhustyön yksikössä yhteisesti sovittu laatupolitiikka, sanoi Vanhustyön Keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen liiton 50-vuotisjuhlissa Helsingissä.

Elintarviketeollisuusliitto esittää: Terveysväittämät sallittava elintarvikkeissa

Elintarviketeollisuusliitto esittää, että kauppa- ja teollisuusministeriö ja elintarvikevirasto valmistelisivat yhteisen uuden ohjeen terveysväittämien käytöstä elintarvikkeiden markkinoinnissa. EU:ssa ei päästä vielä moneen vuoteen terveysväittämien käyttöä koskevaan yhteisösäädökseen. Elintarvikkeiden terveysväittämiä koskevat ohjeet ovat jo voimassa joissakin muissa EU-maissa, kuten esimerkiksi Englannissa ja Hollannissa. Myös Ruotsissa on menossa vastaava hanke.

Vuoden 1998 Terveysteko ja vuoden 1999 parhaat terveysaineistot julkistettu

Terveyden edistämisen keskus palkitsee vuosittain merkittävän terveysteon, jossa otetaan poikkeuksellisella tavalla vastuuta ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Teolle on tunnusomaista inhimillisyys, poikkeuksellinen lähestymistapa, eettisyys ja ajankohtaisuus. Vuoden terveystekona palkitaan toiminta, joka kannustaa ottamaan vastuuta terveyden edistämisestä arjen ympäristössä.

Potilasvahinkolaki muuttui

Terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä sattuneen hoitovahingon korvattavuutta arvioitaessa käytetään tästä lähtien mittapuuna kyseisen erikoisalan kokeneen erikoislääkärin osaamistasoa, jos sairaus on edellyttänyt erikoislääkärin hoitoa. Korvattavuus edellyttää, että kokenut ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muuten käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon. Uusi kriteeri määritellään potilasvahinkolain muutoksella, joka tuli voimaan toukokuun alussa.

Sairaankuljetusyrittäjät vaativat kilpailuongelmien korjaamista

Suomen Sairaankuljetusliiton mielestä sairaankuljetuksesta kunnille maksettavat sairausvakuutuskorvaukset vääristävät alan kilpailua. Liittoon kuuluu noin 200 sairaankuljetusta harjoittavaa jäsenyritystä. Liiton puheenjohtaja Seppo Ainasoja katsoo menettelyn aiheuttavan yhteiskunnalle päällekkäisiä kustannuksia, koska myös valtionosuuksista korvataan samoja kuljetuksen aikaisiin palkkoihin ja autoihin liittyviä kustannuksia.

Epikriisit sairaaloista terveyskeskuksiin ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Tutkimuksessa selvitettiin kyselylomakkeilla Kuopion ja Oulun yliopistosairaaloiden vastuualueiden terveyskeskuksista kahden tutkimusviikon aikana (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94) erikoissairaanhoitoon lähetettyjen potilaiden epikriisien palauttamista terveyskeskuksiin kolmen kuukauden kuluttua lähettämisestä keväällä vuosina 1993 ja 1995. Tarkastelu kohdistui alueiden kahteen yliopistolliseen, kahdeksaan keskus- ja seitsemään aluesairaalaan. Vuonna 1993 epikriisiä ei tullut 42 %:ssa lähetetyistä potilaista ja 50 %:ssa vuonna 1995 (p < 0,001). Epikriisikäytännön parantaminen on järjestelykysymys, jota osoittavat tutkimuksessa havaitut suuret erikoisalakohtaiset ja sairaalakohtaiset vaihtelut. Luutuneet asenteet, välinpitämättömyys ja sairaaloiden johdon kyvyttömyys hoitaa epikriisien palauttamiseen liittyviä asioita on pitänyt Suomen epikriisikäytännön kehittymättömänä verrattuna Euroopan muihin maihin. Tietotekniikan huippumaana Suomella olisi mahdollisuudet kehittää myös tiedonkulku erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä aivan uudelle tasolle.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Potilaan oikeus valita hoitopaikkansa

Valinnanvapauden ja tasa-arvon vaatimusten yhteensovittaminen on suomalaisen hyvinvointivaltion ydinkysymyksiä myös terveydenhuollossa. Yksi valinnanvapautta koskeva keskustelunaihe on potilaan oikeus valita hoitopaikkansa. Julkisessa terveydenhuollossa tämä oikeus on varsin rajallinen. Kirjoituksessa tarkastellaan potilaan oikeudellista asemaa tässä kysymyksessä ja valinnanvapauden suhdetta tasa-arvovaatimuksen mukaiseen oikeuteen saada hoitoa.

Kaarlo Tuori