Itsensä painava sanomalehti

Tulevaisuuden sanomalehden paperilla näkyvä teksti vaihtuu uutisten mukana päivän mittaan.

Erkki Karjalainen

Laboratoriotoiminta <> kliininen kemia

Moilasen ym. mielenkiintoisen artikkelin Alueellisen laboratoriotoiminnan tuotantorakenne, sen taustatekijät ja asiakaslähtöinen kehittäminen (SLL 11/99) otsikosta tai yhteenvedosta ei käy ilmi, että kyseessä on kliinisen kemian alaan kuuluva raportti. Vasta tekstiosassa tästä saadaan pientä vihjettä, kuten maininta, ettei luokittelussa otettu huomioon potilaan läsnäoloa edellyttäviä tutkimuksia (vaikka otsikossa puhutaan asiakaslähtöisyydestä!) ja Kelan kliinisen kemian tutkimusten taksoituspolitiikasta. Artikkelissa usein vilahtanut yleistermi analytiikka yhdistetään laboratorioslangissa monesti juuri kliiniseen kemiaan, mutta tätä keskivertolukija ei välttämättä hahmota.

Markku Walamies

Vastaus Walamiehelle

Kiitämme Markku Walamiestä kommentista. On ilahduttavaa, että artikkelimme on herättänyt mielenkiintoa myös kliinisen fysiologian edustajien piirissä.

Ari Miettinen, Leena Moilanen, Erkki Seppälä, Ulla-Kaija Lammi, Ulla Mattelmäki-Rimpelä, Jukka Ratia, Olli-Pekka Ryynänen

Estääkö huumeresepti vahvojen kipulääkkeiden järkevän käytön ja valvonnan Suomessa?

WHO:n tilastojen mukaan Suomessa käytetään asukasta kohden vähiten morfiinin kaltaisia vahvoja kipulääkkeitä Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa käytetään morfiinia kuusi kertaa ja Tanskassa yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa.

Eero Vuorinen

Suomen Psykiatriyhdistyksen vastine

Pirkko Ekman ja Pertti Heikman ovat laatineet Lääkärilehteen mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän kirjoituksen ECT-hoidosta itsemääräämisoikeuden näkökulmasta (SLL 8/99). Aihe on varsin tärkeä juuri kirjoittajien mainitsemien pelkojen, väärän tietouden ja määrättyjen riskien vuoksi. Vaikka Ekman ym. ovat kirjoituksessaan (1) siteeranneet sanatarkasti oikein yhtä lausetta Suomen Psykiatriyhdistyksen kannanotosta Euroopan Neuvoston parlamentin päätöslauselmaan: ...eikä katso, että Suomen nykyinen lainsäädäntö olisi ristiriidassa ihmisoikeuksia koskevien yleisten periaatteiden kanssa, antaa tämä siteeraus sellaisenaan hieman virheellisen kuvan kokonaisuudesta. Suomen Psykiatriyhdistyksen hallitus on 30.11.94 laatinut asian johdosta kirjelmän sosiaali- ja terveysministeriöön (2), jossa se on todennut, että 1) Euroopan neuvoston parlamentin ihmisoikeuksia koskeva päätöslausuma 1029 on periaatteellisessa ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa ihmisoikeuksia koskevassa asiassa, 2) ettei Suomen lainsäädäntö tunne käytäntöä, jossa ECT-hoidon edellytyksenä olisi aina potilaan kirjallinen lupa, ja 3) ettei Suomen kaikissa vankiloissa ole päätöslausuman edellyttämää psykiatria.

Dementian täsmälääkitys ja statiinit

Kiitän Tuula Pirttilää, Anna Eerolaa ja Harry Freytä vastauksesta takriinia koskevaan puheenvuorooni (SLL 7/99). Dementian estäminen tai hidastaminen on viime aikoina ollut pohdinnan kohteena. Äskettäin ilmestynyt geriatrian professori L. Flickerin pääkirjoitus (1) käsiteli uusimpia asetyylikoliiniesteraasin estäjiä, donepetsiiliä ja rivastigmiinia. Niiden vaikutusta ei voi sanoa dramaattiseksi: keskimääräinen väheneminen 2,8 pistettä keskimäärin 54 kyvyttömyyspisteestä. Hyötyä arviointitilanteista epäillään jopa suuremmaksi kuin itse lääkityksestä, joten mukana on keisarin uudet vaatteet -piirteistöä. Kun nämä arvioinnit maksavat suunnilleen saman verran kuin itse lääkitys ja toisaalta Ginkgo biloba -uute ilmoitetaan dementiassa tehokkaaksi (2), mutta on hinnaltaan vain kymmenes-viidestoista osa donepetsiilin vastaavasta kustannuksesta, ajaudutaan kustannusvetailuihin.

Matti Viukari

Life style drugs

Kaikkien näiden mielettömien paineidenkin keskellä minä voin hyvin. Suorastaan äärettömän erinomaisesti! Tietysti heti perään minun on lisättävä, ettei tämä suinkaan johdu yksinomaan minun henkilökohtaisista fyysisistä ja psyykkisistä resursseistani, vaan vallan tärkeässä roolissa on moderni lääketiede ja sen hukaisevat keksinnöt. Ilman muuta vaikkapa 1800-luvun Suomessa olisin jo moneen kertaan kuollut ja kuopattu bisnesmies, jonka marmoriselle hautakivelle vain kapiset koirat kävisivät yösydännä kusemassa. Mutta nyt tällä pian päättyvällä vuosituhannella minä kukin yhä kuin parahinkin geeniterapoitu vanha ruusu, ja liiketoimeni ovat mitä mainioimmin mallillaan: rahaa tulee rutkasti vähän joka läävästä ja yhä minä vain verkostoidun ahnaasti kuin nuori lukki.

Eugeniikka

Englantilainen Francis Galton otti sanan eugeniikka käyttöön vuonna 1883. Hän tarkoitti sillä niiden yhteiskunnallisten toimintojen tutkimusta, joilla voitiin vaikuttaa ihmisen periytyviin ominaisuuksiin, sekä hyviin että huonoihin. Oppirakennelma syntyi aikana, jolloin periytymisen mekanismit olivat lähes tuntemattomia. Eugeniikasta on keskusteltu paljon viime aikoina. Sanan merkitys on muuntunut innostusta herättäneestä oppirakennelmasta kielteiseksi rotuohjelmien toteuttamismenetelmäksi.

Arno Forsius

Kotona hoitamisen taloudellisuus - faktaa vai fantasiaa?

Väite suomalaisen terveydenhuollon palvelurakenteen laitosvaltaisuudesta on lyönyt läpi terveydenhuollon ongelmista käytävän keskustelun. Useimmiten väitteellä tarkoitetaan pitkäaikaista hoitoa tarvitsevien potilaiden ohjautumista pysyvälle laitoshoitopaikalle sen sijaan, että heitä olisi mahdollista hoitaa laadukkaasti ja yhteiskunnan rahankäytön kannalta taloudellisemmin avo- tai kotihoidossa. Väärään hoitopaikkaan joutumisen syyksi nimetään useimmiten laitospaikkojen runsas tarjonta. Eli, jos tämä rakennevika oikaistaan, rahaa säästyy. Onko asia näin yksinkertainen?

Taito Pekkarinen

Ekonomiskt att vårda hemma - fakta eller fiktion?

Att servicestrukturen inom hälso- och sjukvården i Finland är institutionsdominerad är en devis som fått stor genomslagskraft i debatten om problemen inom vården. Vanligen avses då att patienter i behov av långtidsvård slussas in på institution för gott i stället för att de ges möjlighet att få öppen vård eller hemsjukvård, ett högkvalitativt alternativ som är mer fördelaktigt från samhällsekonomisk synpunkt. Att patienter vårdas på fel ställe förklaras vanligen med det stora utbudet på institutionsplatser. Det vill säga samhället kommer att spara pengar om man åtgärdar denna strukturella snedvridning. Är det så enkelt?

Taito Pekkarinen