Päiväsairaala - perusteeton porras vanhustenhuollossa

Reilut kolme vuosikymmentä sitten aloitettu päiväsairaalatoiminta on levinnyt lukuisiin Länsi-Euroopan maihin, ja Suomeenkin sitä ajettiin viisivuotissuunnitelmien velvoituksin. Suurin osa terveyskeskuksistamme lienee sitä jossakin muodossa toteuttanutkin ja osa jatkaa edelleen.

Seppo Yt Junnila

Vihdoin näyttöä anti-TNF:n tehosta nivelreumaan

Nivelreumassa tuumorinekroositekijä (TNF) on ilmeisen keskeinen inflammaation välittäjä. Jo pitkään on haettu geenimuuntelun avulla lääkettä, joka kulkeutuisi TNF-reseptoriin - tai johonkin muuhun sytokiinireseptoriin, jonka aktiivisuus reumassa on pahasta - ja salpaisi siellä moisen reseptorin. Nyt sellainen on löytynyt.

Robert Paul

Uskokaa jo - ASA ei ehkäise pre-eklampsiaa

Pieniannoksinen asetyylisalisyylihappohoito pre-eklampsian ehkäisyssä on hyvä esimerkki siitä, miten julkaisuharha muokkaa hoitokäytäntöjä virheelliseen suuntaan. Noin 13 vuotta sitten ilmestyi sitä puoltavia, pieniin ja osin puutteellisesti kontrolloituihin aineistoihin perustuvia kliinisiä tutkimuksia. Uusi hoito otettiin innolla vastaan - sopihan hoidon teoreettinen perusta hyvin käsityksiin pre-eklampsian patofysiologiasta.

Pertti Kirkinen

Passiivinen tupakointi ja sepelvaltimotauti

Passiivisen tupakoinnin on arvioitu lisäävän keuhkosyövän vaaraa noin 25 %, aktiivisen tupakoinnin taas 1 200 % tupakoimattomiin verrattuna. Mutta lisääkö passiivinen tupakointi myös vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin? Aktiivinen tupakointi lisää tätä vaaraa noin 75 %, joten yllä olevista keuhkosyöpävaaraluvuista päätellen passiivisen tupakoinnin aiheuttaman sydäntautivaaran olettaisi jäävän melko pieneksi.

Heikki Joensuu

Kokemuksia uuden polven antihistamiineista

Antihistamiinit (H1-reseptorisalpaajat) ovat olleet kliinisessä käytössä yli 60 vuotta. Ensimmäisen sukupolven antihistamiinit aiheuttivat paljon haittavaikutuksia, joista hankalin oli niiden väsyttävä ominaisuus. Toisen polven väsyttämättömiä antihistamiineja alkoi tulla markkinoille noin 15 vuotta sitten. Tämän jälkeen väsyttävien antihistamiinien käyttö on vähentynyt merkittävästi. Tämän vuoksi seuraavassa käsitellään pääasiassa uuden polven antihistamiineja.

Timo Helin

Ravitsemustutkijat koolla Kuopiossa

Maaliskuussa järjestettiin Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksen 15-vuotisjuhlasymposiumi ja sen yhteydessä Suomen Ravitsemustieteen Yhdistyksen ja Suomen Lihavuustutkijoiden Yhdistyksen kevätkokoukset. Kokoukseen osallistui noin 200 tutkijaa, ravitsemuksen asiantuntijaa ja elintarviketeollisuuden edustajaa.

Matti Uusitupa

EAST - uusi solun viestintävalkuaisaine

Solujen välinen viestintä on kudosten rakenteen ja toimintojen perusta. Kasvutekijät ja hormonit välittävät sanomaansa sitoutumalla solujen pinnalla oleviin tunnistinmolekyyleihin, reseptoreihin. Tämän seurauksena solujen sisällä alkaa tarkasti säädelty, monimutkainen viestinsiirto. Kapulaa kuljettavat valkuaiset, jotka sitoutuvat toisiin valkuaisaineisiin mudostaen ketjun, joukkueen. Lopuksi viesti saapuu tumaan, jossa käynnistyy solun jakautumista ja erilaistumista sääteleviä mekanismeja. Viestinsiirto on herkkä tapahtuma; hidastelu tai kapulan putoaminen muuttaa alkuperäistä sanomaa. Seuraukset saattavat olla katastrofaalisia, niistä pelätyin on syöpä.

Olli Lohi

Itsemurhayritykset Helsingissä

Itsemurhayritykset ja itsemurhat ovat Suomessa merkittävä kansanterveysongelma. Aiemmin Suomessa on perusteellisesti tutkittu itsemurhan tehneiden henkilöiden mielenterveyden häiriöitä. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia itsemurhaa yrittäneiden potilaiden mielenterveyden häiriöitä sekä heidän saamaansa hoitoa. Tutkimus, joka koostui viidestä osatyöstä, on osa laajempaa WHO:n monikeskustutkimusta itsemurhayrityksistä (WHO/EURO Multicentre Study on Parasuicide).

Kirsi Suominen

Proteoglykaanien ja matriksin metallo-proteinaasien merkitys ihmisen endoteelisolujen ilmiasun säätelyssä

Endoteelisolut ovat elimistön normaalin toiminnan kannalta keskeisessä asemassa, sillä ne muodostavat rajapinnan verenkierron ja sitä ympäröivien kudosten välille. Normaalisti endoteelisolut ovat asettuneet verisuonen seinämään tiiviiksi yksisolukerrokseksi, jonka muodostama rakenteellinen ja toiminnallinen kokonaisuus tunnetaan myös endoteelin yhtenäisyytenä eli integriteettinä. Endoteelilla tiedetään olevan lukuisia elimistön fysiologisen toiminnan kannalta merkittäviä tehtäviä. Endoteelisolut tuottavat mm. verihyytymien syntyä estäviä aineita, kuten prostasykliinejä, ylläpitäen näin verisuonen seinämän antitromboottisia ominaisuuksia. Toisaalta häiriöt endoteelin integriteetissä edesauttavat lukuisten patofysiologisten tapahtumien syntyä. Esimerkkinä mainittakoon trombin synty sydäninfarktia edeltävästi. Antitromboottisten ominaisuuksien ylläpidon lisäksi endoteelisoluilla on keskeinen tehtävä myös kapillaariverisuonten uudismuodostuksessa eli angiogeneesissä, joka puolestaan liittyy mitä erilaisimpiin fysiologisiin (mm. sikiön kehitys ja haavan paraneminen) ja patofysiologisiin (mm. kasvainten koon säätely, metastaasien synty ja diabeettinen retinopatia) tapahtumiin. Näin ollen on tärkeä tuntea ne tekijät ja molekyylit, jotka osallistuvat niin endoteelisolukon integriteetin kuin myös angiogeneesin säätelyyn.

Lassi Nelimarkka

Laparoskooppisen ja avoimen leikkauksen vertailu nivustyräleikkauksessa, appendektomiassa sekä ruokatorven refluksitaudin kirurgiassa

Laparoskooppinen sappileikkaus on viimeisten viiden vuoden aikana lähes täysin korvannut avoimen leikkauksen parantuneiden leikkaustulosten ja kustannustehokkuutensa vuoksi. Tämä on johtanut siihen, että myös useita muita yleiskirurgisia tähystysleikkausmenetelmiä on otettu käyttöön perinteisten avoleikkausten rinnalla. Terveydenhuollon resurssien niukentuessa on tärkeää selvittää yleisimpien tähystysleikkausten hyödyt, haitat sekä kustannukset, jotta pystytään valitsemaan potilaan kannalta paras ja kustannustehokkain hoito.

Timo-Jaakko Heikkinen